Työn tuottavuus lähtee henkilöstön hyvinvoinnista
Mitä paremmin ihmiset pysyvät työpaikoillaan henkisesti ja fyysisesti terveinä, sitä paremmin voivat myös suomalaiset työyhteisöt ja koko yhteiskunta. Tämän periaatteen pohjalta syntyi 40 vuotta sitten Työsuojelurahasto.
Kehittämishankkeiden hyöty kanavoituu suoraan työpaikoille, muistuttaaTyösuojelurahaston toimitusjohtaja Kenneth Johansson. Kuva: Liisa Takala
Kansainvälisestikin ainutlaatuisessa järjestelmässä osuus maksetuista työtapaturma- ja ammattitautivakuutusmaksuista muodostaa Työsuojelurahaston vuosibudjetin. Rahaston tehtävänä on nostaa tämän rahan jalostusarvoa investoimalla hankkeisiin, joiden uskotaan edistävän suomalaisten organisaatioiden työskentelyolosuhteita ja toimintaedellytyksiä. Työn tuottavuus lähtee henkilöstön hyvinvoinnista.
Kaiken kaikkiaan työelämän tutkimista ja kehittämistä tuetaan 11 eri rahoitusmuodolla.
– Työssä viihtyvyys ja työturvallisuus edistävät omalta osaltaan työn tuottavuutta, huomauttaa Työsuojelurahaston toimitusjohtaja Kenneth Johansson.
– Meidän rahoittamillamme hankkeilla tutkitaan työelämän menestystekijöitä ja autetaan työyhteisöjä nousemaan uudelle tasolle.
Johansson toivookin, että etenkin nyt, työelämän suuressa murrosvaiheessa, organisaatiot aktivoituisivat panostamaan työympäristöönsä ja miettimään omia kehityskohteitaan. Se on loppujen lopuksi investointi, joka maksaa itsensä nopeasti takaisin, korkojen kera.
Työtapaturmavakuutetut organisaatiot voivat hakea Työsuojelurahaston kehittämisavustusta innovatiivisiin hankkeisiin. Avustuksen tuella on toteutettu jo yli 1000 hanketta eri puolilla Suomea.
Ennen avustuksen hakemista organisaation on määritettävä kohde, jonka kehittämisellä on olennainen vaikutus työskentelyyn. Sen jälkeen kannattaa ottaa yhteys Työsuojelurahastoon ja varmistaa, että hanke on sentyyppinen, että siihen voi hakea kehittämisavustusta.
Tyypillisesti hanketta vetämään hankitaan ulkopuolinen asiantuntija. Kehittämisavustuksen ideana on, että Työsuojelurahasto maksaa puolet tämän asiantuntijan palkkiosta ja matkakustannuksista.
– Kehittämishankkeiden hyöty kanavoituu suoraan työpaikoille, joten nämä investoinnit ovat konkreettisia työelämän edistäjiä, Kenneth Johansson painottaa.
– Kun suomalaisissa yrityksissä ovat asiat kunnossa, tuottavuus paranee ja sitä myöten myös suomalaisten hyvinvointi. Kaikki voittavat.
Teksti: Timo Mansikka-aho
---
Editor Helsinki – yritysviestinnän asiantuntija
Editori.fi-asiantuntijakanava tuo esille oman alansa asiantuntijat, persoonat ja vaikuttajat www.editori.fi.
Lisätietoa: Valtteri Rantalainen | p. 040 561 7703 | valtteri.rantalainen(a)editorhelsinki.fi I www.editorhelsinki.fi
Avainsanat:
