Väylä unelmiin
Nuorten Väylä Oy haluaa olla väylä nuorten unelmiin. Katse pidetään tulevaisuudessa eikä epäonnistumisissa. Huostaan otettujen nuorten ryhmäkodissa kulttuuriin kuuluu, että asiat pystytään selvittämään puhumalla ja että hyvä vuorovaikutus sekä luottamus nuoreen ovat kaiken toiminnan perusta.
– Lastensuojelusta nähdään yleensä negatiiviset asiat, esimerkiksi huostaanotot. Me Nuorten Väylässä haluamme kuitenkin ravisuttaa alaa, muuttaa käsityksiä ja asenteita nostamalla esiin kodin ulkopuolelle sijoittamiseen liittyviä hyviä käytäntöjä. Niitä, jotka voimaannuttavat nuoria, vahvistavat heidän itsetuntoaan ja ylläpitävät sekä parantavat suhteita nuoren vanhempiin ja muihin läheisiin, korostaa toimitusjohtaja Anna-Leena Kailio.
Läpinäkyvää toimintaa
Nuorten Väylässä on toimittu alusta alkaen muista poikkeavasti ja yritys on vahvasti mukana mm. sosiaalisessa mediassa, jossa tuodaan läpinäkyvästi esiin ryhmäkodin arkea ja juhlaa.
– Olemme myös toteuttaneet nuorten kanssa erilaisia näyttäviä taideprojekteja. Väylä Unelmiin -valokuvausprojektissa keskityttiin nuorten elämänjanan historiaan ja tulevaisuuteen tavoitteena vahvistaa nuorten itsetuntoa ja minäkuvaa. Projekti päätettiin tämän vuoden alussa upeaan gaalailtaan, kertoo Kailio.
Toiminnan läpinäkyvyyttä edistävät myös kuukausikoosteet, jotka lähetetään sosiaalityöntekijälle ja vanhemmille jokaisesta nuoresta.
– Meillä myös nuoret tekevät oman raporttinsa, jossa kertovat näkemyksensä edellisen kuukauden sujumisesta. Nämä usein varsin pitkätkin selvitykset liitetään sellaisenaan omaohjaajan raporttiin. Varsin harvoin nuoren ja omaohjaajan selvityksissä on merkittäviä näkemyseroja. Tämä kertoo siitä, että olemme pystyneet keskustelemaan asioista ja ratkomaan ristiriitoja, selvittää Kailio.
Nuoret vahvasti mukana arjessa
– Nuorten Väylässä tahtotilamme on, että rakennamme jatkuvasti parempia tapoja suojella lasta. Mietimme, miten voimme tehdä asioita vielä vahvemmin, jotta nuoret voivat hyvin ja ovat arjessa mukana entistä paremmin. Tähän avuksi kehitimme alkuvuodesta strategiamme vuodelle 2022. Sen tavoitteiden viemiseksi arjen käytäntöihin koko henkilökuntamme osallistuu 10 päivän koulutukseen.
– Meillä nuoret ovat päättämässä omista asioistaan ja he pystyvät vaikuttamaan omaan elämäänsä ja arkeensa ja jokaisella nuorella on oma yksilöllinen hoito- kasvatussuunnitelma, muistuttaa Kailio.
Esimerkkinä nuorten vaikutusmahdollisuuksista on mm. yrityksen johtoryhmä, jossa nuorilla, kuten myös työntekijöillä, on oma edustuksensa. Tavoitteena on, että kaikki osapuolet yhdessä kehittävät toimintaa. Näin saadaan parempia tuloksia verrattuna siihen, että yrityksen johto ylhäältä päin sanelisi toimintaperiaatteet.
Toinen nuorten vaikutusmahdollisuus on hymiöseinä, jonne sekä ohjaajat että nuoret voivat antaa hymy- tai ”töllöntyö”-hymiöitä toisilleen. Antamisen perusteluista keskustellaan yhdessä, joten tilaisuudet muodostuvat yhteisöllisiksi ja rakentaviksi. Hymiöitä voi saada esimerkiksi opiskelusta tai arjen toiminnoista, ohjaajat nuoren kanssa asioiden yhdessä tekemisestä, kuuntelemisesta tms.
Kailio muistuttaa, että nuoren kanssa toimiminen ei ole tähtitiedettä. Usein kyse voi olla aikuisesta pieneltä vaikuttavasta asiasta, mutta nuorelle sillä on iso merkitys. Tällainen voi olla vaikka yhteinen kuntosalikäynti tai uintiretki.
– Yhdessä tekemisen lisäksi meillä halataan ja paijataan paljon. Nuoret hakeutuvat meillä aikuisten seuraan ja saattavat oma-aloitteisesti tulla syliinkin asti. Koen tämän olevan merkki siitä, että nuoret tuntevat heistä välitettävän, heitä arvostetaan ja että heidät hyväksytään omana itsenään, sanoo Kailio.
Teksti: Maija-Liisa Saksa
---
Editor Helsinki – yritysviestinnän asiantuntija
Editori.fi-asiantuntijakanava tuo esille oman alansa asiantuntijat, persoonat ja vaikuttajat www.editori.fi.
Lisätietoa: Valtteri Rantalainen | p. 040 561 7703 | valtteri.rantalainen(a)editorhelsinki.fi I www.editorhelsinki.fi
Avainsanat: