Vihreän rakentamisen rahoitus kasvaa voimakkaasti
Vastuullisella rakentamisella on iso merkitys ympäristömme tulevaisuudelle. EU-komission mukaan rakennuskannan osuus kokonaisenergiankulutuksesta on 40 prosenttia ja hiilidioksidipäästöistäkin 36 prosenttia. Vihreän rakentamisen suosio onkin voimakkaassa kasvussa ja Bloombergin arvioiden mukaan vihreitä joukkolainoja lasketaan markkinoille tänä vuonna 250 miljardin dollarin arvosta, viime vuonna vastaava luku oli 155 miljardia dollaria.
Nordea on toiminut Suomessa ja Pohjoismaissa edelläkävijänä ja se tarjosi ensimmäisiä vihreitä kiinteistölainoja suomalaisille sijoittajille jo kahdeksan vuotta sitten, joten työkalut vihreään rahoittamiseen ovat jo olemassa.
– Tuolloin markkina ei vielä ollut valmis. Rahoituksellisesti on vaikea kompensoida täysimääräisesti vastuullisesta rakentamisesta aiheutuvia lisäkustannuksia, toteaa Nordean rakennus- ja kiinteistörahoituksen johtaja Timo Nyman.
Nordean rahoituksesta merkittävä osa kohdistuu kaupallisten kiinteistöjen sekä kotitalouksien asuntorahoittamiseen.
– Nordean omat pääkonttorirakennukset ovat kansainvälisesti tunnustetuilla LEED-sertifikaateilla sertifioituja ja haluamme kannustaa asiakkaidemme osalta siirtymistä kohti ympäristöystävällisempiä ja energiatehokkaampia rakennuksia, korostaa Nyman.
Hän toivookin, että nyt myös Suomessa vihreisiin joukkolainoihinsijoittavat tahot huomioisivat vihreiden joukkolainojen mukana tulevat hinta- ja laatusuhdeluvun erot ympäristöystävälliseksi sertifioitujen ja sertifioimattomien rakennusten välillä. Näin vastuulliseen sijoittamiseen ja rahoittamiseen sitoutuneet pankit, kuten Nordea, pystyisivät laskemaan liikkeelle uusia vihreitä joukkolainoja kestävään rakentamiseen. Viime vuonna Nordea laski liikkeelle 500 miljoonan euron vihreän joukkolainan.
Vihreän joukkolainan ero muihin joukkolainoihin on siinä, että liikkeellelaskija lupaa rahoittaa lainan myymisestä saamillaan varoilla kohteita, joilla on positiivinen vaikutus ympäristöön tai ilmastoon. Nordea esimerkiksi rahoittaa investointeja uusiutuvaan energiaan tai ympäristöystävälliseen rakentamiseen.
Vihreys nostaa vuokratuloja
Kiinteistösijoittajalle kiinteistön sertifiointi ympäristöystävälliseksi tuo lisäarvoa rakennuksen arvonnousun myötä. McGraw-Hill Constructionin selvityksen mukaan USA:ssa vihreän rakentaminen lisäsi rakennuksen arvoa 7,5 prosentilla, sijoitetun pääoman tuotto kasvoi 6,6 prosentilla ja kasvaneen käyttöasteen myötä vuokratulot nousivat kolme prosenttia. Tällainen trendi on pikkuhiljaa myös Suomessakin aistittavissa.
– Loppukäyttäjien kiinnostus tilojen ympäristöystävällisyyteen on lisääntymässä Suomessakin, vaikka olemme vielä Ruotsia jäljessä. Meillä on kuitenkin paljon uutta rakentamista, josta saataisiin vähällä vaivalla kansainvälisetkin, esim. LEEDin tai BREEAMin kriteerit täyttäviä kiinteistöjä. Ruotsia alhaisempaan kiinnostukseen on varmasti vaikuttamassa se, että Suomessa listattuja kiinteistösijoitusyhtiöitä on muutamia, Ruotsissa toista kymmentä. Pörssiyhtiöillä on tiukat velvollisuudet läpinäkyvyyden ja raportoinnin suhteen ja ne myös reagoivat herkästi yhteiskunnassa tapahtuviin muutoksiin, toteaa green portofolio manager Juho Maalahti.
Vihreään rahoitukseen liittyy usein turhia huolia
– Vihreässä rahoituksessa läpinäkyvyys on keskeisessä asemassa. Lähtökohtana on, että vähintään vuosittain raportoidaan rahoituskohteen positiivisista ympäristövaikutuksista. Kun energian kulutusta seurataan toimialan yhtiöiden toimesta joka tapauksessa ja energialähteet ovat tiedossa, vuosittaisten kokonaispäästöjen raportoiminen on helppoa, muistuttaa Maalahti.
Nordea haluaa saada myös tavalliset asunnonostajat kiinnostumaan vastuullisuudesta. Se myöntää tänä vuonna kaikille RS-rahoituksen hankkiville taloyhtiöille sähköauton yhteiskäyttöön kolmeksi vuodeksi. Tavoitteena on kehittää energiatehokkuutta ja kannustaa vastuullisuuteen.
Vastuullisella sijoittamisella tarkoitetaan ympäristöasioiden, sosiaaliseen vastuuseen liittyvien tekijöiden sekä hallintotapa-asioiden eli ns. ESG-asioiden (Environment, Social and Governance) huomioon ottamista sijoitustoiminnassa siten, että salkun tuotto- ja riskiprofiili paranevat.
Teksti: Maija-Liisa Saksa
---
Editori Helsinki - yritysviestinnän asiantuntija
Editori.fi-asiantuntijakanava tuo esille oman alansa asiantuntijat, persoonat ja vaikuttajat www.editori.fi.
Lisätietoa: Valtteri Rantalainen | p. 040 561 7703 | valtteri.rantalainen(a)editorhelsinki.fi I www.editorhelsinki.fi
Avainsanat:
