ELISA COMMUNICATIONS OYJ:N VARSINAINEN Y

ELISA COMMUNICATIONS OYJ PÖRSSITIEDOTE 4.4.2003 KLO 16.30

ELISA COMMUNICATIONS OYJ:N VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS 4.4.2003

Elisa Communications Oyj:n varsinainen yhtiökokous päätti
4.4.2003 hallituksen ehdotuksen mukaisesti, että vuodelta 2002 ei
makseta osinkoa. Yhtiökokous vahvisti emoyhtiön tuloslaskelman ja
taseen sekä konsernituloslaskelman ja konsernitaseen. Hallituksen
jäsenille ja toimitusjohtajille myönnettiin vastuuvapaus vuodelta
2002.

Hallituksen ehdotus yhtiöjärjestyksen 1,3,4,7,11 ja 13 §:ien
muuttamiseksi hyväksyttiin. Muutosten rekisteriöinnin jälkeen
yhtiön toiminimi on Elisa Oyj, Elisa Abp (ruotsi) ja Elisa
Corporation (englanti). Muutoksella yhtiöjärjestyksessä mainittu
enimmäispääoma on 500 miljoonaa euroa ja vastaavasti A-osakkeiden
enimmäismäärä 1000 miljoonaa kappaletta. Hallitus voi hyväksytyn
yhtiöjärjestyksen mukaisesti keskuudestaan perustaa työnsä tueksi
valiokuntia ja hallituksen jäsenten toimikausi päättyy kulloinkin
seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä.

Tilintarkastajien määrä voi nyt olla yksi tai kaksi.

Yhtiökokouksessa käsiteltäviin asioihin tehdään vastaavat
tekniset muutokset. Liitteenä on yhtiöjärjestys kokonaisuudessaan
tehdyt muutokset huomioituna.

Yhtiön hallituksen jäsenmääräksi vahvistettiin 6 ja siihen
valittiin seuraavaksi yksivuotiskaudeksi Keijo Suila, Ossi
Virolainen, Matti Aura, Pekka Ketonen ja Jere Lahti sekä uutena
Sampo Oyj:n varatoimitusjohtaja Mika Ihamuotila. Hallituksen
jäsenten kuukausipalkkioilla hankitaan Elisan osakkeita
aikaisemman käytännön mukaisesti.

Yhtiön tilintarkastajaksi valittiin PricewaterhouseCoopers Oy
(KHT-yhteisö, päävastuullinen tilintarkastaja Henrik Sormunen,
KHT).

Yhtiökokous hyväksyi hallituksen ehdotuksen, että hallitus
valtuutetaan vuoden kuluessa yhtiökokouksesta lukien päättämään
osakepääoman korottamisesta yhdellä tai useammalla
uusmerkinnällä, päättämään vaihtovelkakirjalainan ottamisesta
ja/tai optio-oikeuksien antamisesta siten, että uusmerkinnässä
merkittävien, vaihtovelkakirjoja vastaan vaihdettavien ja optio-
oikeuksien nojalla merkittävien uusien osakkeiden yhteenlaskettu
määrä saa olla enintään 27,6 miljoonaa kappaletta ja yhtiön
osakepääoma voi korottua yhteensä enintään 13,8 miljoonalla
eurolla.

Valtuutus oikeuttaa poikkeamaan osakkeenomistajien etuoikeudesta
merkitä uusia osakkeita, vaihtovelkakirjoja ja/tai optio-
oikeuksia sekä päättämään merkintähinnan määrittämisperusteista
ja merkintähinnasta, uusien osakkeiden merkintäehdoista sekä
vaihtovelkakirjalainan ja/tai optio-oikeuksien ehdoista.
Osakkeenomistajien merkintäetuoikeudesta voidaan poiketa
edellyttäen, että siihen on yhtiön kannalta painava taloudellinen
syy, kuten yrityskauppojen tai muiden yhteistoimintajärjestelyiden 
rahoittaminen, toimeenpaneminen tai mahdollistaminen, yhtiön 
rahoitus- tai pääomarakenteen vahvistaminen tai kehittäminen 
taikka muu yhtiön liiketoiminnan kehittämiseen liittyvä 
järjestely. Hallitus on oikeutettu päättämään merkintään 
oikeutetuista, mutta päätöstä ei saa tehdä yhtiön lähipiiriin 
kuuluvan hyväksi. Hallitus on oikeutettu päättämään, että 
uusmerkinnässä annettavia osakkeita, vaihtovelkakirjalainaa 
tai optio-oikeuksia voidaan merkitä apporttiomaisuutta 
vastaan tai muuten tietyin ehdoin taikka käyttämällä 
kuittausoikeutta.
         
Toimitusjohtaja Matti Mattheiszen totesi puheessaan konsernin
käyneen läpi muutosprosessin, jonka tuloksia tarkasteltaessa
Mattheiszen totesi Elisan onnistuneen kasvun ja konsolidoinnin
suhteen suunnitellusti, mutta "kannattavuuteen tähdänneet
toimenpiteemme eivät vielä ole purreet täysimääräisesti.  Osasyy
tähän on se, että tietoliikennemarkkinoiden kasvu hidastui ja
ongelmat kärjistyivät vuoden 2002 aikana arvioitua enemmän."

"Tässä varsin turbulentissa markkinatilanteessa jatkoimme
kustannusten karsimista ja keskittymistä konsernin
ydinliiketoimintaan varsin hyvin tuloksin, sillä saavutimme
vuodelle 2002 asettamamme toiminnalliset tavoitteet eli
investointikatto piti, kassavirta oli positiivinen ja nettovelka
pysyi kurissa."


ELISA COMMUNICATIONS OYJ

Jyrki Antikainen
Viestintäjohtaja

Lisätietoja:
Toimitusjohtaja Matti Mattheiszen, 010 262 2309

Jakelu:
Helsingin Pörssi
Keskeiset tiedotusvälineet


LIITE YHTIÖJÄRJESTYS


ELISA OYJ:N YHTIÖJÄRJESTYS


1 §
Toiminimi ja kotipaikka

Yhtiön toiminimi on Elisa Oyj, ruotsiksi Elisa Abp ja englanniksi
Elisa Corporation. Yhtiön kotipaikka on Helsinki.

2 §
Toimiala

Yhtiön toimialana on harjoittaa yleistä teletoimintaa kotimaassa
ja ulkomailla, tarjota tietoliikenteen palveluja ja niihin
liittyviä laitteita sekä harjoittaa tietoliikennettä koskevaa
konsultointia ja tutkimus- ja tarkastustoimintaa. Yhtiö 
harjoittaa toimintaansa sekä välittömästi itse että 
tytäryhtiöidensä ja yhteisyritystensä välityksellä. 
Liiketoiminnassaan yhtiö ottaa huomioon kaksikielisyyden tarpeen. 
Yhtiö voi omistaa kiinteistöjä ja arvopapereita sekä harjoittaa 
arvopaperikauppaa ja yhtiön toimialaa tukevaa sijoitus- ja 
rahoitustoimintaa.

3 §
Vähimmäis- ja enimmäispääoma

Yhtiön vähimmäispääoma on kaksikymmentäviisimiljoonaa
(25.000.000) euroa ja enimmäispääoma viisisataamiljoonaa
(500.000.000) euroa, joissa rajoissa osakepääomaa voidaan
korottaa tai alentaa yhtiöjärjestystä muuttamatta.

4 §
Osakkeet

Yhtiössä on A-osakkeita, joiden lukumäärä voi olla enintään
1.000.000.000 kappaletta. Yhtiössä voi myös olla B-osakkeita,
joiden lukumäärä voi olla enintään 10.000 kappaletta.  Kaikilla
osakkeilla on osakelajista riippumatta yhtiökokouksessa yksi (1)
ääni osaketta kohti. B-osakkeella on oikeus saada osinkoa määrä,
joka vastaa 1/10 A-osakkeelle kulloinkin jaettavasta osingosta.

Osakepääomaa korotettaessa siten, että erilajisia osakkeita
annetaan osakelajien keskinäisessä suhteessa, on yhtiön
osakkeenomistajalla ensisijainen oikeus merkitä senlajisia uusia
osakkeita, joita hän yhtiössä ennen osakepääoman korottamista
omistaa sekä toissijainen oikeus niihin osakkeisiin, joita ei ole
merkitty ensisijaisen oikeuden nojalla.

Siinä tapauksessa, että osakepääoman korotuksessa annetaan vain
toiseen osakelajiin kuuluvia osakkeita, on kaikilla
osakkeenomistajilla yhtäläinen oikeus osakeomistuksensa suhteessa
merkitä uusia osakkeita.

Rahastoannissa osakepääoman korotuksen tulee jakautua molempien
osakelajien kesken entisessä suhteessa. Rahastoannissa A-sarjan
osakkeet oikeuttavat saamaan A-sarjan osakkeita ja B-sarjan
osakkeet B-sarjan osakkeita.

Osakkeiden nimellisarvo on puoli (1/2) euroa.

5 §
Osakkeiden muuntaminen

HPY:n Tutkimussäätiö – HTF:s Forskningsstiftelsellä on oikeus
muuntaa omistamiaan A-osakkeita B-osakkeiksi edellyttäen, että
muuntaminen voi tapahtua osakelajien vähimmäis- ja
enimmäismäärien puitteissa. Muuntamista koskeva vaatimus on 
toimitettava yhtiön hallitukselle kirjallisesti ja siinä on 
ilmoitettava muunnettavaksi haluttavien osakkeiden lukumäärä 
sekä arvo-osuustili, jolle osakkeita vastaavat arvo-osuudet 
on kirjattu.

Muuntamista koskeva vaatimus voidaan esittää milloin tahansa.

Muuntamisesta on viivytyksettä tehtävä ilmoitus rekisteröimistä
varten. Yhtiö voi myös pyytää, että osakkeenomistajan arvo-
osuustilille tehdään omistajan luovutusoikeutta rajoittava
merkintä muuntamismenettelyn ajaksi.

Osakkeen muuntamista koskeva vaatimus voidaan peruuttaa siihen
asti, kunnes ilmoitus muuntamisesta on tehty kaupparekisteriin.
Peruutuksen tapahduttua yhtiö pyytää mahdollisen luovutusoikeutta
rajoittavan merkinnän poistamista osakkeenomistajan arvo-osuus
tililtä.

A-osake muuntuu B-osakkeeksi, kun muuntamista koskeva ilmoitus on
rekisteröity. Muuntovaatimuksen tekijälle ja arvo-osuusrekisterin
pitäjälle on yhtiön viipymättä ilmoitettava muuntamisen
rekisteröimisestä.

HPY:n Tutkimussäätiö – HTF:s Forskningsstiftelsen on muunnettava
viimeistään 31.12.2003 kaikki B-osakkeensa A-osakkeiksi edellä
tässä pykälässä määrättyä menettelyä noudattaen. Ellei
muuntovaatimusta ole edellä sanottuna määräaikana esitetty,
yhtiön hallitus suorittaa muuntamisen osakkeenomistajan puolesta.
A-osakkeita ei voida 31.12.2003 jälkeen enää muuntaa B-
osakkeiksi.

6 §
Arvo-osuusjärjestelmään kuuluminen

Yhtiön osakkeet kuuluvat arvo-osuusjärjestelmään.

Oikeus saada yhtiöstä jaettavia varoja sekä merkintäoikeus
osakepääomaa korotettaessa on vain sillä:

1.joka on täsmäytyspäivänä merkitty osakkeenomistajaksi
  osakasluetteloon,

2.jonka oikeus suorituksen saamiseen on täsmäytyspäivänä
  kirjattu osakasluetteloon merkityn osakkeenomistajan arvo-
  osuustilille ja merkitty osakasluetteloon, tai

3.jos osake on hallintarekisteröity, jonka arvo-
  osuustilille osake on täsmäytyspäivänä kirjattu ja jonka
  osakkeiden hoitaja on täsmäytyspäivänä merkitty 
  osakasluetteloon osakkeiden hoitajaksi.

7 §
Hallitus
         
Yhtiöllä on hallitus, johon kuuluu vähintään viisi (5) ja
enintään yhdeksän (9) jäsentä.

Hallitus huolehtii yhtiön hallinnosta ja toiminnan
asianmukaisesta järjestämisestä lain ja yhtiöjärjestyksen 
mukaisesti.

Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja

varapuheenjohtajan.

Hallitus nimittää yhtiön toimitusjohtajan ja toimitusjohtajan
sijaisen.

Hallitus voi keskuudestaan perustaa valiokuntia työnsä tueksi.

Hallituksen jäsenen toimikausi päättyy valintaa seuraavan
varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä.

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan kutsusta niin usein kuin asiat
sitä vaativat tai milloin toimitusjohtaja sitä esittää. Hallitus
on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet jäsenistä on läsnä.
Äänten mennessä tasan tulee hallituksen päätökseksi se mielipide,
johon kokouksen puheenjohtaja yhtyy.
         
8 §
Toimitusjohtaja

Yhtiöllä on toimitusjohtaja, jonka tehtävänä on huolehtia yhtiön
juoksevasta hallinnosta hallituksen valvonnassa ja sen antamien
ohjeiden mukaisesti.

9 §
Toiminimen kirjoittaminen

Yhtiön toiminimen kirjoittaa hallituksen puheenjohtaja ja
toimitusjohtaja kumpikin yksin sekä hallituksen jäsenet kaksi
yhdessä.

Hallitus voi antaa toiminimenkirjoitusoikeuden siten, että siihen
oikeutetut kirjoittavat toiminimen kaksi yhdessä tai kukin
yhdessä jonkun hallituksen jäsenen tai prokuristin kanssa.

Hallitus päättää prokuroista siten, että prokuristi kirjoittaa
toiminimen yhdessä hallituksen jäsenen, muun toiminimen
kirjoitukseen oikeutetun henkilön tai toisen prokuristin kanssa.

10 §
Tilikausi ja tilinpäätös
         
Yhtiön tilikausi on kalenterivuosi.
         
11 §
Tilintarkastus

Yhtiöllä on vähintään yksi (1) ja enintään kaksi (2) varsinaista
tilintarkastajaa. Tilintarkastajan on oltava Keskuskauppakamarin
hyväksymä tilintarkastaja. Mikäli Yhtiölle on valittu vain yksi
tilintarkastaja, joka ei ole tilintarkastusyhteisö, on lisäksi
valittava yksi (1) varatilintarkastaja.

Tilintarkastajien toimikausi on heitä valittaessa kulumassa oleva
tilikausi. Tilintarkastajien tehtävä päättyy toimikauden
päättymistä lähinnä seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen
päättyessä.

12 §
Kokouskutsu

Kutsu yhtiökokoukseen on toimitettava osakkeenomistajille
julkaisemalla kutsu vähintään kahdessa hallituksen määräämässä
Suomessa säännöllisesti ilmestyvässä sanomalehdessä aikaisintaan
kaksi (2) kuukautta ja viimeistään seitsemäntoista (17) päivää
ennen kokousta.

Saadakseen osallistua yhtiökokoukseen osakkeenomistajan on
ilmoittauduttava yhtiölle viimeistään kokouskutsussa mainittuna
päivänä, joka voi olla aikaisintaan kymmenen (10) päivää ennen
yhtiökokousta.

13 §
Varsinainen yhtiökokous

Varsinainen yhtiökokous on pidettävä vuosittain kesäkuun loppuun
mennessä.

Kokouksessa on:

esitettävä

1.tilinpäätös ja konsernitilinpäätös;

2.tilintarkastuskertomus;

päätettävä

3.tuloslaskelman ja taseen sekä konsernituloslaskelman ja
  -taseen vahvistamisesta;

4.toimenpiteistä, joihin vahvistetun taseen tai
  konsernitaseen mukainen voitto tai tappio antaa aihetta, sekä
  mahdollisen osingonjaon ajankohdasta;

5.vastuuvapaudesta hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle;
  
6.hallituksen jäsenten ja tilintarkastajien palkkioista
  ja matkakulujen korvausperusteista;

7.hallituksen jäsenten ja tilintarkastajien lukumäärästä;

valittava

8.hallituksen jäsenet; ja

9.tilintarkastajat ja mahdollinen varatilintarkastaja.

         
14 §
Äänestysrajoitus

Yhtiökokouksessa ei kukaan saa äänestää yli yhdellä viidesosalla
(1/5) kokouksessa edustetusta äänimäärästä.

Laskettaessa 1 momentissa tarkoitettua ääniosuutta luetaan
osakkeenomistajalla olevaan äänimäärään myös sellaisten
osakkeiden tuottama äänimäärä, jotka kuuluvat:

1.yhteisölle, joka osakeyhtiölain mukaan kuuluu samaan
  konserniin kuin osakkeenomistaja;

2.yritykselle, joka kirjanpitolain konsernitilinpäätöstä
  koskevien säännösten mukaan luetaan kuuluvaksi samaan 
  konserniin kuin osakkeenomistaja;

3.osakkeenomistajan sekä edellä tarkoitettujen yhteisöjen
  tai yritysten eläkesäätiöille tai eläkekassoille;

4.sellaiselle muulle kuin suomalaiselle yhteisölle tai
  yritykselle, joka, jos se olisi suomalainen, kuuluisi edellä 
  1. ja 2. kohdissa tarkoitetuin tavoin samaan konserniin kuin
  osakkeenomistaja.

Edellä 2 momentissa tarkoitettua määräystä sovellettaessa
alennetaan kunkin osakkeenomistajan äänimäärää suhteellisesti
yhtä paljon.

15 §
Päätöksentekojärjestys yhtiökokouksessa
         
Ellei osakeyhtiölaissa tai jäljempänä tässä pykälässä toisin
määrätä, tulee yhtiökokouksen päätökseksi se mielipide, jota on
kannattanut enemmän kuin puolet annetuista äänistä tai, äänten
mennessä tasan, johon puheenjohtaja yhtyy.

Seuraavissa asioissa vaaditaan lisäksi, että päätöstä on
kannattanut kummassakin osakelajissa erikseen ne osak
keenomistajat, joilla on vähintään kaksi kolmasosaa (2/3)
kummankin osakelajin kokouksessa edustetuista osakkeista:

1.yhtiöjärjestyksen muuttaminen,

2.osakepääoman korottaminen uusmerkinnällä tai
  hallituksen valtuuttaminen siihen,

3.optio-oikeuksien antaminen ja vaihtovelkakirjalainan
  ottaminen tai hallituksen valtuuttaminen siihen,

4.yhtiön sulautuminen sulautuvana yhtiönä toiseen
  yhtiöön,

5.yhtiön jakautuminen,

6.hallituksen jäsenen erottaminen,

7.yhtiön asettaminen selvitystilaan purkamista varten
  silloin, kun osakeyhtiölaki ei edellytä yhtiön selvitystilaan
  asettamista.

16 §
Osakkeiden lunastusvelvollisuus

Osakkeenomistaja, jonka osuus yhtiön osakkeiden tuottamasta
äänimäärästä, joko yksin tai yhdessä toisten osakkeenomistajien
kanssa siten kuin jäljempänä määritellään, saavuttaa tai ylittää
33 1/3 prosenttia tai 50 prosenttia (lunastusvelvollinen
osakkeenomistaja), on velvollinen lunastamaan muiden 
osakkeenomistajien (lunastukseen oikeutetut osakkeenomistajat) 
vaatimuksesta näiden osakkeet ja niihin osakeyhtiölain mukaan
oikeuttavat arvopaperit siten kuin jäljempänä tässä pykälässä
määrätään.

Laskettaessa osakkeenomistajan osuutta yhtiön osakkeista ja
niiden tuottamista äänistä luetaan mukaan myös ne osakkeet,
joiden tuottaman äänimäärän käytöstä osakkeenomistaja voi yksin
tai yhdessä kolmannen kanssa päättää tekemänsä sopimuksen nojalla
tai muutoin sekä osakkeet, jotka kuuluvat 14 §:n 1-4 kohdissa
tarkoitetuille tahoille.

Mikäli lunastusvelvollisuus syntyy yhteenlaskettavien omistusten
tai äänimäärien perusteella, lunastusvelvolliset
osakkeenomistajat vastaavat lunastuksen toteuttamisesta
yhteisvastuullisesti lunastukseen oikeutettuihin 
osakkeenomistajiin nähden. Lunastusvaatimus katsotaan tällaisessa 
tilanteessa ilman eri vaatimusta kohdistetuksi kaikkiin 
lunastusvelvollisiin osakkeenomistajiin.

Mikäli kaksi osakkeenomistajaa saavuttaa tai ylittää
lunastusvelvollisuuden aikaansaavan omistus- tai äänirajan siten,
että molemmat ovat lunastusvelvollisia samanaikaisesti, voi
lunastukseen oikeutettu osakkeenomistaja vaatia lunastusta
kummaltakin erikseen.

Lunastusvelvollisuus ei koske osakkeita tai niihin oikeuttavia
arvopapereita, jotka lunastusta vaativa osakkeenomistaja on
hankkinut lunastusvelvollisuuden syntymisen jälkeen.

Osakkeiden lunastushinta on korkeampi seuraavista:

1.osakkeen kaupankäyntikurssien painotettu keskikurssi
  viimeisen kymmenen (10) päivän aikana Helsingin Pörssin 
  julkisessa kaupankäynnissä ennen sitä päivää, jolloin yhtiö sai
  lunastusvelvolliselta osakkeenomistajalta ilmoituksen edellä
  tarkoitetun omistus- tai äänirajan saavuttamisesta tai 
  ylittämisestä tai sanotun ilmoituksen puuttuessa tai jäädessä 
  määräajassa   saapumatta, kun yhtiön hallitus sai siitä muutoin 
  tiedon;

2.se osakkeiden lukumäärällä painotettu keskihinta, jonka
  lunastusvelvollinen osakkeenomistaja on maksanut 
  hankkimistaan tai muutoin saamistaan osakkeista viimeisten 
  12 kuukauden aikana ennen edellä kohdassa 1 tarkoitettua 
  päivää.

Jos jokin keskihintaan vaikuttava saanto on jossakin muussa
valuutassa kuin eurossa, lasketaan sen vasta-arvo euroissa 
noudattaen Euroopan keskuspankin asianomaiselle valuutalle
vahvistamaa kurssia seitsemän (7) päivää ennen sitä päivää, 
jona hallitus ilmoittaa osakkeenomistajille osakkeiden
lunastusvelvollisuudesta.

Mitä edellä on sanottu lunastushinnan määrittämisestä osakkeille
sovelletaan myös muihin lunastuksen kohteena oleviin
arvopapereihin.

Lunastusvelvollisen osakkeenomistajan tulee seitsemän (7) päivän
kuluessa siitä, kun lunastusvelvollisuus on syntynyt,
kirjallisesti ilmoittaa tästä yhtiön hallitukselle. Ilmoituksen
tulee sisältää tiedot lunastusvelvollisen osakkeenomistajan
omistamien osakkeiden määristä sekä ilmoitusvelvollisen osakkeen
omistajan viimeisten 12 kuukauden aikana hankkimien tai muutoin
saamien osakkeiden määristä ja hinnoista. Ilmoitukseen tulee 
liittää osoite, josta lunastusvelvollinen osakkeenomistaja on
tavoitettavissa.

Hallituksen tulee antaa osakkeenomistajille tieto
lunastusvelvollisuuden syntymisestä 30 päivän kuluessa siitä, kun
se on saanut edellä tarkoitetun ilmoituksen, tai sanotun
ilmoituksen puuttuessa tai jäädessä määräajassa saapumatta, se on
muutoin saanut tiedon lunastusvelvollisuuden syntymisestä.
Ilmoituksen tulee sisältää tiedot lunastusvelvollisuuden
syntymisen ajankohdasta ja lunastushinnan määräytymisen 
perusteista, siltä osin kun ne ovat hallituksen tiedossa sekä
päivämäärä, jolloin lunastusvaatimus viimeistään on tehtävä.
Ilmoitus osakkeenomistajille on annettava noudattaen mitä
kokouskutsun toimittamisesta on edellä 12 §:ssä määrätty.

Lunastukseen oikeutetun osakkeenomistajan tulee kirjallisesti
vaatia lunastusta 30 päivän kuluessa lunastusvelvollisuutta
koskevan hallituksen ilmoituksen julkaisemisesta.
Lunastusvaatimuksesta, joka toimitetaan yhtiölle, tulee ilmetä
niiden osakkeiden ja muiden arvopapereiden lukumäärä, joita
vaatimus koskee. Lunastusta vaativan osakkeenomistajan on samalla
toimitettava mahdolliset osakkeiden saamiseen oikeuttavat asia
kirjat luovutettaviksi lunastusvelvolliselle lunastushinnan
suorittamista vastaan.

Mikäli osakkeiden lunastusta koskevaa vaatimusta ei ole esitetty
määräajassa, raukeaa osakkeenomistajan oikeus vaatia lunastusta
kyseisen lunastustilanteen osalta. Lunastukseen oikeutetulla
osakkeenomistajalla on oikeus peruuttaa vaatimuksensa niin kauan
kuin lunastusta ei ole tapahtunut.

Hallituksen tulee lunastukseen oikeutetulle osakkeenomistajille
varatun määräajan umpeuduttua antaa lunastusvelvolliselle
osakkeenomistajalle tieto esitetyistä lunastusvaatimuksista.
Lunastusvelvollisen osakkeenomistajan on 14 päivän kuluessa
lunastusvaatimuksista tiedon saatuaan suoritettava lunastushinta
yhtiön määräämin tavoin osakkeiden ja niihin oikeuttavien
arvopapereiden luovutusta vastaan tai, mikäli lunastettavat
osakkeet on merkitty asianomaisten osakkeenomistajien 
arvo-osuustileille, yhtiön antamaa kuittia vastaan. Yhtiön on 
tässä tapauksessa huolehdittava siitä, että lunastettavat osakkeet
välittömästi kirjataan lunastajan arvo-osuustilille.

Lunastushinnalle, jota ei ole suoritettu määräajassa, lasketaan
vuotuinen viivästyskorko 16 % siitä päivästä, jolloin
lunastushinta olisi viimeistään tullut suorittaa. Mikäli
lunastusvelvollinen osakkeenomistaja on lisäksi laiminlyönyt
noudattaa mitä edellä on ilmoitusvelvollisuudesta säädetty,
lasketaan viivästyskorko siitä päivästä, jolloin ilmoitus
velvollisuus olisi viimeistään tullut täyttää.

Edellä olevaa lunastusvelvollisuutta, siihen liittyvää oikeutta
vaatia lunastusta sekä lunastushinnan määrää koskevat
erimielisyydet ratkaistaan välimiesmenettelyssä yhtiön kotipaikka
kunnalla välimiesmenettelystä annetun lain (967/1992) säännöksiä
noudattaen. Välimiesmenettelyssä noudatetaan Suomen lakia.




Yrityksestä

Elisa on tietoliikenne- ja digitaalisten palveluiden edelläkävijä. Asiakkaanamme on 2,8 miljoonaa kuluttajaa, yritystä ja julkishallinnon organisaatiota, ja kattavassa verkossamme on yli 6,3 miljoonaa liittymää. Yhteistyö mm. Vodafonen ja Tele2:n kanssa mahdollistaa kansainvälisesti kilpailukykyiset palvelut. Päämarkkina-alueemme ovat Suomi ja Viro, tarjoamme digitaalisia palveluita myös kansainvälisille markkinoille. Elisan osake on noteerattu Nasdaq Helsingissä. Vuonna 2019 liikevaihtomme oli 1,84 miljardia euroa ja henkilöstöä 4 900. Vastuullisena suomalaisena markkinajohtajana toimintaamme ohjaa toiminnan jatkuva parantaminen. Vuoden 2020 aikana olemme hiilineutraali yhtiö. Lisätietoja www.elisa.fi , Facebookissa @elisasuomi ja Twitterissä @ElisaOyj

Tilaa