Puhelinlangat hiljenevät Suomessa
Elisan lankapuhelinverkon sulkeutuminen 30.6. päättää perinteikkään tekniikan yli 140-vuotisen historian Suomessa. Tiettävästi viimeinen kaupallinen lankapuhelu soitettiin tiistaina 30.6. Elisan Puhelinmuseossa Helsingissä. Puhelut ovat kuitenkin jatkossakin iso osa suomalaisten arkea, ja puheen suosio käyttöliittymänä tulee jopa kasvamaan.
Elisan toimitusjohtaja Topi Manner ja Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin pääjohtaja Jarkko Saarimäki soittivat tiistaina 30.6. tiettävästi Suomen viimeisen kaupallisen lankapuhelun Elisan Puhelinmuseossa Helsingissä. Suomessa lankapuhelinverkosta pidettiin kiinni monia muita maita pidempään – esimerkiksi Ruotsissa lankapuhelut loppuivat jo aiemmin.
Samalla suomalaiset ovat olleet nopeita omaksumaan uutta teknologiaa. Elisan teknologiajohtaja Kalle Lehtinen muistuttaa, että lankapuhelinverkon käyttötapa muuttui jo 1990-luvulla, kun internet alkoi yleistyä. Suurin murros tapahtui kuitenkin 2000-luvun vaihteessa, jolloin mobiilipuhelinten suosio ohitti lankapuhelimet muutamassa vuodessa.
– Tässä tapauksessa käyttötarpeen muutos on vauhdittanut myös yhteysteknologian kehitystä. Kun netin nopeudet alkoivat kasvaa ja puheluita alettiin soittaa kodin ulkopuolella, paluuta lankapuhelinten valtakauteen ei enää ollut. Suomalaiset ottivat mobiiliverkot nopeasti ja ennakkoluulottomasti omakseen, Lehtinen kuvailee.
Puhelu ei ole viestintäkanavana kuollut - päinvastoin
Tuoreen kyselytutkimuksen* mukaan neljä viidestä suomalaisesta soittaa edelleen perinteisiä puheluita viikoittain. Vaikka some ja pikaviestimet ovat tuoneet uusia tapoja pitää yhteyttä, on puheluille paikkansa arjessa myös digiaikakautena. Lehtinen uskoo, että puheen merkitys asiointikanavana ja käyttöliittymänä tulee jopa kasvamaan tulevina vuosina.
– Puhe on erinomainen käyttöliittymä esimerkiksi tekoälypalveluille sekä muille arkisille älylaitteille. Voisikin sanoa, että puhe ei poistu, vaan sen käyttötapa muuttuu: siirrytään minuuteista bitteihin ja biteistä tokeneihin, Lehtinen havainnollistaa.
Seuraavina vuosikymmeninä yhteydet rakentuvat paitsi langattomien mobiiliverkkojen myös valokuidun varaan. Elisan 5G-verkko kattaa jo yli 97 prosenttia suomalaisista ja valokuituverkko yltää noin miljoonaan kotitalouteen ja liikehuoneistoon. Valmistautuminen 6G-aikakauteen saapumiseen on myös jo alkanut.
– Yksi tulevien vuosien suurista murroksista on tekoälyn tuottaman tietoliikenteen palveleminen. Siksi kehitämme verkkoamme älykkääksi kokonaisuudeksi, joka pystyy reagoimaan nopeasti muuttuviin käyttötarpeisiin ja liikennemääriin. Nämä tulevat olemaan tärkeitä piirteitä tuleville 6G-verkoille, Lehtinen päättää.
Ennen lankapuhelinverkon sulkeutumista Elisa on ollut asiakkaisiinsa aktiivisesti yhteydessä ja opastanut heitä siirtymään nykyaikaisiin yhteystekniikoihin. Oman tutun lankanumeron on voinut säilyttää ja sen käyttöä on voinut jatkaa mobiiliverkossa toimivalla GSM-pöytäpuhelimella.
*Elisan tilaama tutkimus: suomalaisten digitaalinen arki 04/2026. N=1384, tutkimuksen toteuttaja Prior Konsultointi Oy.
Lisätiedot medialle:
Elisa Mediadesk, p. 050 305 1605, mediadesk@elisa.fi
Elisa on suomalainen, kansainvälisesti toimiva tietoliikenne- ja teknologiayritys. Yli 140 vuoden kokemuksella tarjoamme vastuullisia ratkaisuita yli 2,8 miljoonalle kuluttaja-, yritys- ja julkishallinnon asiakkaallemme päämarkkina-alueellamme Suomessa ja Virossa, sekä ohjelmistopalveluita globaalisti. Vuoden 2025 liikevaihto oli 2,3 miljardia euroa. Elisan palveluksessa työskentelee yli 6 200 ammattilaista 35 maassa. Elisa Oyj:n osake on listattu Nasdaq Helsingissä. elisa.fi
