Hoitajavajetta vai ylitarjontaa? Ulkomainen työvoima turvaa tulevaisuuden sote-palvelut

Hoitajien vähimmäismitoituksen muutos ja hyvinvointialueiden tilanne ovat herättäneet keskustelua sosiaali- ja terveysalalla, myöskin kansainvälisen rekrytoinnin näkökulmasta. Toisaalta puhutaan kroonisesta hoitajavajeesta, mutta samanaikaisesti alalla nähdään irtisanomisia. Tämä ristiriitainen tilanne on vain väliaikainen ja tuo esiin syvällisempiä rakenteellisia haasteita, jotka on ratkaistava kestävästi, kirjoittaa Esperin ikäihmisten palvelujen liiketoimintajohtaja Arne Köhler blogissaan. 

Mitoituslain muutos ja hyvinvointialueiden tilanne on aiheuttanut Suomeen hetkellisesti huolestuttavan tilanteen työntekijän näkökulmasta. Tulevaisuuden näkymät kuitenkin kertovat, että sotealan työntekijöille on kysyntää: noin 20 000 sote-alan työntekijää jää eläkkeelle vuoteen 2030 mennessä, ja suurin eläköitymisaalto osuu vuosiin 2026–2027. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) arvioi, että vuoteen 2040 mennessä sosiaali- ja terveysalalle tarvitaan 200 000 uutta työntekijää vastaamaan kasvavaan palvelutarpeeseen.

Pitkällä aikavälillä työvoiman tarve tulee siis kasvamaan väestön ikääntymisen ja sote-palvelujen kysynnän lisääntymisen vuoksi. Tällä hetkellä alalla tapahtuvat irtisanomiset ovat seurausta hyvinvointialueiden budjettihaasteista ja paineesta täyttää lyhyen aikavälin taloudelliset tavoitteet. Näillä ratkaisuilla voi kuitenkin olla kauaskantoisia seurauksia sote-palvelujen saatavuuteen ja laatuun.

Kansainvälinen rekrytointi: osa kestävää ratkaisua

Suomi, kuten muutkin länsimaat, on vastannut väestön ikääntymisen mukanaan tuomaan palvelutarpeen kasvuun palkkaamalla työvoimaa ulkomailta. Kansainvälisen rekrytoinnin merkitys on tärkeä osa ratkaisua, erityisesti kun otetaan huomioon suomalaisen työvoiman eläköityminen. Tällä hetkellä Suomessa vieraskielisten osuus on noin 10 %, ja erityisesti työikäisten ulkomaalaisten määrä kasvaa. Tämä kehitys on elintärkeää paitsi sote-alalle, myös koko suomalaisen yhteiskunnan toiminnan ja rakenteiden turvaamiseksi.

Kansainvälisen rekrytoinnin prosessit ovat pitkiä ja vaativat sitoutumista sekä työnantajilta että työntekijöiltä. Esimerkiksi tänä vuonna Suomeen saapuvien työntekijöiden rekrytointipäätökset tehtiin jo kolme vuotta sitten. Työntekijät sitoutuvat prosessiin irtisanoutumalla kotimaidensa töistään ja osallistumalla 7 kuukautta kestävään kieli- ja työkulttuurikoulutukseen. Samalla työnantaja sitoutuu työsopimuksella vastaanottamaan heidät osaksi organisaatiota. Kansainvälinen rekrytointi ei siis ole nopea ratkaisu vaan investointi tulevaisuuteen. Tämä korostaa tarvetta pitkäjänteisille päätöksille, mikä mahdollistaa alan toimijoiden suunnitelmallisuuden ja työvoiman saannin.

Kielenoppimista tuetaan monin keinoin

Vaikka ulkomailta saapuvat työntekijät ovatkin hoiva-alan ammattilaisia, on suomen kielen taidon kehittäminen erittäin tärkeää. Ulkomailta rekrytoidut työntekijämme opiskelevat suomea ennen saapumistaan A2.2-tasolle, jonka jälkeen kielikoulutus jatkuu työn ohella Suomessa B1-tasolle saakka. B1-taso on toimiva peruskielitaito, joka riittää esimerkiksi lähihoitajan tehtävässä toimimiseen. Kielitaito kehittyy toki tästä eteenpäinkin erityisesti siksi, että työntekijät toimivat kieliympäristössä päivittäin.

Kehitämme jatkuvasti eri keinoja integroida kielen oppimista arkeen ja tarjoamme erilaisia kielen oppimisen materiaaleja. Lisäksi tuemme työyhteisöjen osallisuuden vahvistamista, mikä on tärkein tekijä kielen oppimisessa. Myös oppisopimuskoulutus tukee kielitaidon kehittymistä, sillä kaikki ulkomailta rekrytoidut työntekijät suorittavat hoiva-alan tutkinnon suomeksi.

Tällä hetkellä ulkomailta saapuvat lähihoitajaoppisopimusopiskelijat tulevat olemaan keskeisiä sote-alan vahvistajia valmistuessaan vuonna 2027. Heillä on siihen mennessä ehtinyt kehittyä paitsi kielitaito, myös syvempi ymmärrys suomalaisesta työkulttuurista työyhteisöjen ja opintojen tuella.

Vaikka sote-alan nykytilanne voi vaikuttaa ristiriitaiselta, on tärkeää pitää katse tulevaisuudessa. Kansainvälinen rekrytointi ei ole vain tarpeellinen ratkaisu, vaan myös mahdollisuus rakentaa monimuotoisia ja osaavia työyhteisöjä, jotka vastaavat kasvavaan palvelutarpeeseen sekä monimuotoistuvan asiakaskunnan tarpeisiin. Huolehtimalla työvoiman riittävyydestä voimme varmistaa, että sosiaali- ja terveyspalvelut toimivat laadukkaasti nyt ja tulevaisuudessa.

Arne Köhler
liiketoimintajohtaja, ikäihmisten palvelut
Esperi Care

Mediadesk (ark. 9-15)
010 408 7000
media@esperi.fi
 

Esperi tarjoaa monipuolisia ja laadukkaita asumispalveluita ikäihmisille, mielenterveyskuntoutujille ja vammaispalvelun asukkaille ympäri Suomen. Tehtävämme on tarjota turvallinen koti ja auttaa asukkaita elämään onnellista elämää omilla ehdoillaan. Pyrimme ennakoimaan hoitoalan ja yhteiskunnan tarpeita ja kehittämään toimintaamme siten, että pystymme tarjoamaan asukkaillemme hyvän elämän ainekset myös tulevaisuudessa. Tavoitteenamme on Suomen onnellisimmat asukkaat. www.esperi.fi

Tutustu Vastuullisuusraporttiimme 2023