”Olen tärkeä ja voin auttaa” – työhyvinvointia validaatiosta
Validaatiomenetelmä helpottaa muistisairaan ahdistusta, mutta sen käyttö antaa paljon myös hoiva-alan työntekijälle. Miksi valita validaatiota suosiva työnantaja tai hoivakoti? Hoiva-avustaja Riikka Koskinen kertoo validaation vaikutuksista hoivakodin arkeen ja omaan työhönsä Esperi Palvelukeskus Kielossa Tampereella.
Validaatio on vuorovaikutusmenetelmä, jossa muistihäiriöinen ikäihminen kohdataan tunnetasolla arvostavasti. Hoiva-avustaja Riikka Koskinen kuuli menetelmästä ensimmäistä kertaa aloittaessaan työt Esperillä. Henkilökunnan yhteisen validaatiokoulutuksen jälkeen Koskiselle tarjottiin vielä mahdollisuutta syventää osaamista koulutuksella, jonka pystyi suorittamaan kätevästi töiden ohessa.
”Tuntui mukavalta, kun Esperiltä kysyttiin, haluaisinko osallistua jatkokoulutukseen. Aihe kiinnosti, ja lähdin hyvillä mielin mukaan. Valmistuinkin kuukausi sitten validaatio-ohjaajaksi osana vanhustyön erikoisammattitutkintoa”, Riikka kertoo.
Läsnäoloa ja onnistumisen kokemuksia
Validaatio auttaa ymmärtämään muistisairaan sisäistä kokemusmaailmaa ja reagoimaan empaattisesti vaikeisiinkin tunnetiloihin. Se antaa hoitajalle käytännön työkaluja muistisairaan kohtaamiseen. Validaatio näkyy Kielon arjessa keskusteluhetkinä, joiden aikana ollaan aidosti läsnä. Pienelläkin hetkellä voi olla suuri merkitys ikäihmisen vointiin.
”Validaatiossa huomioidaan hoidettavan paha mieli ja ahdistus. Toisen tuntemuksia ei koskaan tyrmätä tai väheksytä. Se merkitsee hoitajallekin paljon, että työpaikalla halutaan edistää asukkaan hyvää oloa. Ihmistä ei jätetä yksin”, Riikka sanoo.
”Se merkitsee hoitajallekin paljon, että työpaikalla halutaan edistää asukkaan hyvää oloa. Ihmistä ei jätetä yksin.”
Validaatiossa muistisairaalle esitettävillä kysymyksillä on iso rooli. Koulutus antoi Riikka Koskiselle hyviä eväitä siihen, minkälaisia kysymyksiä keskustelutilanteissa kannattaa käyttää. Hän kertoo arjen esimerkin Kielon asukkaasta, jolla on usein hätä isän ja äidin luokse lehmiä lypsämään:
”Sellaisessa tilanteessa istun viereen ja alan keskustella hänen kanssaan. Saatan vaikka kysyä, minkä nimisiä lehmät olivat ja kuinka tärkeitä ne ovat. Aiheesta ei tarvitse välttämättä edes puhua kauaa, kun hän rauhoittuu. Sitten voi ehdottaa, että jospa mentäisiin vaikka kahville. Kun saa toisen levollisemmalle mielelle, tulee itsellekin onnistumisen tunne.”
Keskustelun lisäksi käytetään muitakin keinoja:
”Sanotaan, että muistisairaalla musiikki on viimeinen, mikä jäljelle jää. Olen huomannut hoitotyössä, että jos alan hyräillä laulua, se rauhoittaa nopeasti. Vaikka kyseessä olisi todella muistisairas ihminen, joka ei pysty tuottamaan kunnolla puhetta, hän voi silti muistaa laulun sanat”, Riikka kertoo.
Omien arvojen mukaista hoitotyötä
Hoitoalan ammattilainen kohtaa paljon vaihtoehtoja työtä hakiessaan. Miksi työpaikaksi kannattaa valita sellainen, jossa validaatio on otettu osaksi toimintaa? Riikka Koskinen kertoo näkemyksiään:
”Validaatiomenetelmää hyödyntävässä hoivakodissa pystyn antamaan asukkaalle hänen tarvitsemansa hetken: istun viereen, katson silmiin ja olen itse rauhallinen. Hoidettava huomaa, että hänet on huomioitu ja hänelle on aikaa. Se antaa hoitajallekin paljon. Itselleni tulee hyvä mieli, kun saan asukkaan rauhoitettua ja todella pystyn auttamaan häntä.”
Menetelmän käyttö ei kuitenkaan vaikuta ainoastaan yksittäisen asukkaan tai hoitajan hyvinvointiin. Se vaikuttaa laaja-alaisesti koko yksikköön.
”Validaatiokodit ovat rauhallisempia muihin verrattuna. Meno ei ole yhtä levotonta. Jos ruokasalissa on vaikka kaksikymmentäkahdeksan asukasta ja heistä viisi on levottomia, levottomat vaikuttavat kaikkiin muihinkin. Hoitajana pystyn toteuttamaan aivan eri tavalla työtäni, kun väki on rauhallista”, Riikka selittää.
”Validaatiokodit ovat rauhallisempia muihin verrattuna. Hoitajana pystyn toteuttamaan aivan eri tavalla työtäni, kun väki on rauhallista.”
Vaikuttaako validaatiomenetelmän käyttäminen Riikan mielestä siihen, miten hoitaja jaksaa työssään?
”Ehdottomasti! Aina kun töissä tulee onnistumisia, se vaikuttaa jaksamiseen. On upeaa huomata, että minä olen tärkeä ja voin auttaa. Validaatio antaa mahdollisuuden tehdä omien arvojen mukaista hoitotyötä. Tiedän, että pystyn määrätyillä asioilla vaikuttamaan asukkaan elämänlaatuun.”
**
Lue myös: Esperi kouluttaa 2000 hoivahenkilöä validaatioon vuoteen 2025 mennessä.
Katso video: Miten validaatio näkyy Esperi Hoivakoti Omenapihan arjessa.
Mediadesk (ark. 9-16)
010 408 7000
media@esperi.fi
Esperi Care Oy
Mannerheimintie 164
PL 11
00301 Helsinki
www.esperi.fi
Esperi tarjoaa monipuolisia ja laadukkaita asumispalveluita ikäihmisille, mielenterveyskuntoutujille ja kehitysvammaisille ympäri Suomen. Tehtävämme on tarjota turvallinen koti ja auttaa asukkaita elämään onnellista elämää omilla ehdoillaan. Pyrimme ennakoimaan hoitoalan ja yhteiskunnan tarpeita ja kehittämään toimintaamme siten, että pystymme tarjoamaan asukkaillemme hyvän elämän ainekset myös tulevaisuudessa. Tavoitteenamme on Suomen onnellisimmat asukkaat. www.esperi.fi
Tutustu Vastuullisuusraporttiimme 2022.
