Turvallisuutta hakemassa

Sunnuntaina 17.9. vietetään asiakas -ja potilasturvallisuuden merkkipäivää. Olemme matkalla kohti asiakas – ja potilasturvallisuuden mallimaata kansallisen asiakas- ja potilasturvallisuusstrategian mukaisesti. Miten asiakas- ja potilasturvallisuutta voidaan kehittää entisestään, pohtii Esperin laatujohtaja Eeva Ketola blogikirjoituksessaan.

Emme voi kehittää asioita, jos emme tiedä tarkemmin mitä tapahtuu ja missä asioissa voisimme parantaa. “There are no stories without numbers”, sanoi laatupäällikkömme kerran viisaasti. Numerot puhuvat, jos niitä osataan hyödyntää ja ne johtavat kehittymiseen ja työmenetelmien parantamiseen.

Parhaimmillaan itseilmoitetut poikkeamat ovat väylä parantaa systeemivirheitä, oppia läheltä piti -tapahtumista ja tehdä toiminnasta jatkuvan parantamisen periaatteilla entistä turvallisempaa. Kotimme voivat hyödyntää systemaattista käsittelyä ja yhteistä ratkaisemistapaa vaikka syy-seuraus -analyysin ja muiden Leanista opittujen menetelmien avulla

Poikkeamat, Haiprot, eivät ole väylä kertoa, että kaveri ei tehnyt sitä tai tuota. Se ei ole palautekanava tai mielipidekanava, vaan aito kehittämisen työkalu, jos sitä osataan käyttää oikein.

Meillä Esperillä turvallisuuskulttuuri on hyvässä kehittämisen vaiheessa, poikkeamia raportoidaan aktiivisesti ja niiden käsittelyä yksiköissä seurataan viikkoraporteissamme. Pystymme myös raportoimaan kuinka monta poikkeamaa per asukas tai lääkepoikkeamaa per asukas tapahtuu ja kuinka paljon meillä on läheltä piti -tapahtumia.

Vakavimmat, poikkeamista johtuneet vaaratapahtumat selvitetään ja niistä annetaan opit koko organisaatiolle neljännesvuosittain. Mittaamme prosessia monesta kohtaa ja laaturaportista osa näistä asioista on näkyvillä yksiköissä viikoittain, olipa kyseessä vakavien poikkeamien lukumäärä tai poikkeaman käsittelyn läpimenoaika. Liiketoiminnat ja johtoryhmä seuraavat tätä kuukausittain.

Omavalvontaan kuuluu myös riskien ennakointi ja niiden pohjalta kehittämistoimien tekeminen. Lisäksi meillä on käytössä oman toiminnan itsearviointi laadun sähköisen vuosikyselyn avulla sekä auditoinnit.

Esperillä on ISO 9001:2015:n mukainen laatujärjestelmä, joka auditoidaan ulkoisen tahon toimesta säännöllisesti sekä yksiköissämme ja konsernissamme. ISO 9000 -standardisarja on systemaattinen laadunhallintatyökalu, jota organisaatiot voivat soveltaa laatukysymysten hallintaan ja kehittämiseen. Standardi asettaa toiminnalle vaatimuksia ja sertifiointi osoittaa, että organisaatio toimii vaatimusten mukaisesti.

Ulkoisissa auditoinneissa arvioija on täysin riippumaton ulkopuolinen asiantuntija. Sisäiset auditoijamme ovat myös koulutettuja ja auditointien painopisteet muotoutuvat mm. havaittujen poikkeamien, omien ohjeittemme, lakisääteisten velvoitteidemme ja strategisten painopisteidemme mukaisesti.

Matkaa on silti vielä paljon. Poikkeamien tekeminen on alku, mutta niistä syntyvistä luvuista ja poikkeamien syistä voidaan ottaa opiksi ja kehittää entistä parempaa ja turvallisempaa palvelua asukkaillemme ja myös henkilöstöllemme. Niitä tulee johtaa aivan samalla tavalla, kuin muutakin organisaation liittyvää tärkeää tietoa. Työssä syntyviin poikkeamiin voimme vaikuttaa, useimmiten vieläpä itse.

Eeva Ketola
laatujohtaja

Esperi Care

Mediadesk (ark. 9-16)
010 408 7000
media@esperi.fi

Esperi Care Oy
Mannerheimintie 164
PL 11
00301 Helsinki
www.esperi.fi

Esperi tarjoaa monipuolisia ja laadukkaita asumispalveluita ikäihmisille, mielenterveyskuntoutujille ja kehitysvammaisille ympäri Suomen. Tehtävämme on tarjota turvallinen koti ja auttaa asukkaita elämään onnellista elämää omilla ehdoillaan. Pyrimme ennakoimaan hoitoalan ja yhteiskunnan tarpeita ja kehittämään toimintaamme siten, että pystymme tarjoamaan asukkaillemme hyvän elämän ainekset myös tulevaisuudessa. Tavoitteenamme on Suomen onnellisimmat asukkaat. www.esperi.fi

Tutustu Vastuullisuusraporttiimme 2022.