• news.cision.com/
  • Fennia/
  • Ammattikuljettajan työssä on erityisen tärkeää panostaa terveyteen ja fyysiseen kuntoon – vaikutus myös työtapaturmiin

Ammattikuljettajan työssä on erityisen tärkeää panostaa terveyteen ja fyysiseen kuntoon – vaikutus myös työtapaturmiin

Report this content

Ammattikuljettajan työ pitää sisällään useita riskejä, jotka liittyvät sekä työtapaturmiin että terveyden heikkenemiseen. Työnantajan rooli turvallisen työkulttuurin luomisessa on ratkaiseva, jotta tapaturmat ja terveysriskit voidaan minimoida.

Kuljetustyöntekijöiden ammattiluokassa sattuu vuosittain yli 6000 työtapaturmaa. Määrä on eri ammattien vertailussa yksi korkeimpia. Esimerkiksi raskaiden moottoriajoneuvojen kuljettajille sattui vuonna 2022 kolmanneksi eniten työtapaturmia rakennusalan ja hoitoalan työntekijöiden jälkeen.

– Iso osa tapaturmista johtuu siitä, että työ sisältää paljon liikkumista ja raskaiden taakkojen liikuttamista vaihtelevissa olosuhteissa lastaus- ja purkupaikoilla. Varsinkin kiire altistaa onnettomuuksille, kertoo Fennian riskienhallintapäällikkö Pia Välimaa.

Useimmat riskitekijät löytyvät arkisista tilanteista. Epätasaiset alustat, hiekoittamattomuus talvella sekä esimerkiksi rullakoiden siirtäminen epäergonomisesti aiheuttavat vaaratilanteita. Tapaturmia sattuu myös ajoneuvoon noustessa tai siitä laskeutuessa huolimattomasti.

Ammattikuljettajan työssä sattuu poikkeuksellisen paljon vakavia, yli 30 päivän työkyvyttömyyteen johtavia tapaturmia. Niiden osuus on yli 10 % kaikista kuljettajille sattuvista työpaikkatapaturmista. Puolet näistä vakavista tapaturmista sattuu työntekijän liikkuessa, kun hän esimerkiksi liukastuu tai kompastuu.

Kuljetustyöntekijöiden työpaikkatapaturmat kuukausittain vakavuuden mukaan, vuosien 2016–2022 keskiarvo

Talvikuukausina erityisesti liukastumiset aiheuttavat paljon työtapaturmia, mutta myös kesäkuukausina ilmoitetaan satoja työtapaturmia vuosittain. Vakavimpien, yli 30 päivän työkyvyttömyyteen johtavien tapaturmien osuus on yli 10 % kaikista alan tapaturmista. Lähde: Tilastosovellus Pakki, Tapaturmavakuutuskeskus, haettu 18.9.2024

Kuljetustyöntekijöiden työpaikkatapaturmien määrä vuosina 2016–2022

Ammattikuljettajien työssä sattuu keskimäärin 6600 työtapaturmaa vuosittain. Määrä kasvoi tasaisesti ennen koronavuosien rajoituksia vuonna 2020, ja on lähtenyt sen jälkeen taas lievään kasvuun. Vuoden 2023 tietoja ei ole vielä saatavilla. Lähde: Lähde: Tilastosovellus Pakki, Tapaturmavakuutuskeskus, haettu 18.9.2024

Ammattikuljettajan työssä on monia terveyttä heikentäviä tekijöitä

Työtapaturmien ohella ammattikuljettajan työ altistaa myös useille muille terveyshaasteille.

Pitkät ajomatkat ja pitkäaikainen istuminen lisäävät fyysistä ja henkistä kuormitusta. Epäsäännölliset työajat ja yötyö vaikeuttavat vireystilan ylläpitämistä ja terveellisten elintapojen noudattamista.

Myös melu, pakokaasut, pölyt, lämpötilojen vaihtelu, tärinä ja kuljetettavat kemikaalit lisäävät ammattitautien riskiä.

– Psyykkistä kuormitusta ja sairastumisen riskiä lisää myös univaje. Väsymys ja stressi puolestaan lisäävät työtapaturmien ja liikenneonnettomuuksien riskiä, Välimaa sanoo.

Välimaan mukaan kuluttava työ vaatisi paljon vastapainoa, eli palautumista, liikettä ja muita terveitä elintapoja. Niiden merkitys korostuu, mitä enemmän työntekijällä on ikää.

– Ammattikuljettajilla on useisiin sairauksiin korkeampi riski kuin keskimäärin muun muassa epäterveellisen ruokavalion ja vähäisen liikunnan vuoksi. Samaiset tekijät, jotka heikentävät ammattikuljettajien terveyttä, alentavat heidän työkykyään sekä aiheuttavat sairauslomia, työkyvyttömyyttä ja ennenaikaista eläkkeelle siirtymistä, Välimaa sanoo.

Tapaturmavakuutuskeskus ja Työturvallisuuskeskus ovat arvioineet, että työntekijän yksi poissaolopäivä maksaa työnantajalle kolme kertaa tämän palkan verran: suomalaisella keskipalkalla tämä tarkoittaa noin 400 euroa täysimittaisesta työpäivästä ja yli 2000 euroa työviikosta. Arviossa on otettu huomioon tuotannon hidastuminen, korvaavan työvoiman järjestäminen ja menetetyn työajan aiheuttamat ylityöt.

Kuljetusalalla on hyvin paljon pieniä, muutaman työntekijän yrityksiä. Silloin työntekijän poissaolo korostuu entisestään, koska tuuraajaa voi olla hyvin vaikea löytää lyhyellä varoitusajalla.

Työnantaja luo valmiudet turvalliseen työhön

Liikkuvassa työssä esihenkilö ei pysty aina vaikuttamaan siihen, millaisissa olosuhteissa työntekijä työskentelee, sillä kyseessä on usein asiakkaan tilat. Siksi monilla työntekijöillä saattaa olla kuva, ettei turvallisuushavainnoista ilmoittaminen auta.

– Asioiden esiin nostaminen olisi kuitenkin tärkeää. Työpaikalla tulisi luoda selkeät ohjeet turvallisuushavaintojen tekemiseen ja niistä ilmoittamiseen sekä palautteen antamiseen. Asioista kannattaa keskustella myös kollegoiden kanssa ja jakaa havaintoja keskenään, Välimaa toteaa.

Välimaan mukaan eniten merkitystä on kuitenkin työkulttuurilla ja arvojen rakentamisella, sillä ne vaikuttavat myös yksilön päätöksentekoon. Jos työnantaja on korostanut turvallisuuden tärkeyttä, toimivat työntekijätkin turvallisemmin.

– Silloin esimerkiksi aikataulupaineet eivät välttämättä johda kiirehtimiseen oman ja muiden turvallisuuden kustannuksella, vaan työntekijä ilmoittaa epärealistisista aikatauluista.

Asioista tulee siis puhua aktiivisesti, ja turvallisuusteemoja pitää yllä työpaikalla.

– Jo se, että ihminen alkaa havaitsemaan ja ilmoittamaan turvallisuuspuutteista, edesauttaa turvallisempaa työkulttuuria, Välimaa sanoo.

Näin edistät työturvallisuutta kuljetusalalla

  • Työnantajan tehtäviin kuuluu realististen ajoaikataulujen varmistaminen. Niitä suunnitellessa tulee ottaa huomioon kelin ja vuodenaikojen aiheuttamat muutokset.
  • Kunnollisten työvälineiden tarjoaminen on keino ehkäistä työtapaturmia. Esimerkiksi työkenkien vaihtaminen uusiin riittävän ajoissa on tärkeää, sillä moni kuljetusalan tapaturma sattuu henkilön liikkuessa. Kuljettavat tarvitsevat turvakenkiä, joissa kunnollinen kitkapohja ehkäisee liukastumisia. Myös lisävalot tulevat usein tarpeeseen työskennellessä lastaus- ja purkupaikoilla yöllä tai talven pimeään aikaan.
  • Työpaikalla tulisi luoda selkeät ohjeet turvallisuushavaintojen tekemiseen ja niistä ilmoittamiseen sekä palautteen antamiseen. Tietoa lisäämällä voidaan puuttua turvallisuusriskeihin.

Lisätietoja

Pia Välimaa

riskienhallintapäällikkö
pia.valimaa@fennia.fi
puh. 040 763 8529

Fennia – yrittämistä ja elämää varten

Me Fennialla tarjoamme vahinko-, henki-, eläke- ja säästövakuuttamisen palveluita. Olemme aina täydellä sydämellä mahdollistamassa sitä, että sinä voit kokeilla ja yrittää. Kun sinä kehityt, me kehitymme mukana.

Tilaa

Multimedia

Multimedia