Keväthuolto on tärkeä osa turvallista veneilyä ‒ tekniset viat ja karilleajot tyypillisiä joka kesä

Meripelastusseuran tilastojen perusteella tekninen vika tai huollon laiminlyönti ovat yleisimmät syyt avuntarpeeseen vesillä. Veneen keväthuollolla on veneilyturvallisuuteen olennainen merkitys, kun veneilykauden alku lähestyy. Vakuutusyhtiön tilastoissa korostuvat karilleajot.

Veneilykausi on hyvää vauhtia alkamassa. Ennen kuin veneet viedään merille tai järville, on edessä kuitenkin veneen keväthuolto ja -tarkistus. Se kannattaa tehdä ennen veneen vesille laskemista, sillä veneen mahdolliset viat on helpompi korjata maalla.

‒ Veneen keväthuollossa on ennen kaikkea kyse veneilyturvallisuudesta. Monet muistavat tarkistaa moottorin kunnon talven jäljiltä, mutta keväthuoltoon kuuluu paljon muutakin. Esimerkiksi pohjatulpan, läpivientien, köysien, karttojen, pelastusliivien sekä ensiaputarvikkeiden sijainti ja kunto on tärkeää tarkastaa, sanoo Fennian ajoneuvovakuutuspalveluiden osastopäällikkö Fredrik Gruner.

Suomen Meripelastusseuran mukaan suurin osa avuntarpeesta vesillä johtuu veneen teknisestä viasta. Tyypillisimmin moottori on sammunut, eikä enää käynnisty, tai moottorin voimansiirrossa on vikaa. Myös merimiestaidollisia virheitä ja huolimattomuusvirheitä kirjataan satoja joka kesä.

Grunerin mukaan kärsimättömimmänkin veneilijän kannattaa käyttää aikaa veneen keväthuoltoon ja vesillelaskuun. Kiireessä tärkeitä vaiheita saattaa unohtua, tai niitä ei tehdä riittävän huolellisesti.

‒ Vesillä kiireetönkin avuntarve voi kehittyä nopeasti vaaratilanteeksi, jos moottori ei toimi ja rantaan on pitkä matka. Osa venematkan suunnittelua on myös varautuminen tilanteeseen, jossa vene jääkin ajelehtimaan tai joku matkustajista joutuu veden varaan, Gruner muistuttaa.

Veneilyonnettomuudet kääntyivät viime vuonna kasvuun

Uusien veneiden myynti on laskenut selvästi viimeisen kahden vuoden aikana, mutta käytettyjen veneiden myynti kasvoi viime vuonna edellisvuodesta Traficomin tilastojen mukaan.

Veneilijöiden määrä on viime vuosina kasvanut merkittävästi ‒ puoli miljoonaa viimeisen kahdeksan vuoden aikana.

‒ Veneiden suosion kasvaminen tarkoittaa sitä, että vesillä on myös koko ajan enemmän kokemattomia veneilijöitä. On kuitenkin hyvä muistaa, että virheitä ja vahinkoja sattuu kaikille, myös kokeneemmille veneilijöille, sanoo Fennian ajoneuvovahinkopalveluiden tiiminvetäjä Stefan Lindqvist.

Veneilyonnettomuudet lisääntyivät viime vuonna Traficomin tilastojen mukaan.

‒ Veneilyaktiivisuus painottuu kesämökkien vuoksi selvästi sisävesille, kun taas onnettomuuksia sattuu enemmän merellä, jossa olosuhteetkin saattavat olla haastavampia, Lindqvist sanoo.

Vakuutusyhtiöille ilmoitettavissa korvaushakemuksissa korostuvat ennen kaikkea karilleajot, joita on reippaasti yli puolet venevahingoista. Näin siitä huolimatta, että veneilijät itse pitävät Traficomin tuoreen tutkimuksen mukaan karilleajoa todennäköisimpänä riskitapahtumana.

‒ Tällaisten vahinkojen välttämiseksi kannattaa seurata tarkasti vedenpinnan vaihtelua ja panostaa veneilytaitoihin. Esimerkiksi syksyllä merenpinta voi olla huomattavasti alempana kuin alkukesästä lumien sulamisen jälkeen, jolloin suurimmat kivet ovat lähempänä veden pintaa, Lindqvist sanoo.

Lindqvist korostaa sekä apuvälineiden että taitojen kunnossapitoa.

‒ Veneilyturvallisuuteen kuuluu myös reitin huolellinen suunnittelu. Merikorttien ja muiden digitaalisten korttien ajan tasaisuus on tarkistettava. Veneilijän kannattaa myös opetella käyttämään myös sellaisia navigointikeinoja, jotka eivät vaadi sähköä sekä paperikarttaa.

Veneilyonnettomuudet vuosina 2019‒2023

Veneilyonnettomuudet kääntyivät jälleen kasvuun. Luvut perustuvat vesiliikenteen turvallisuuden alalla työskentelevien tahojen tietoihin. Lähde: Traficom

Fennialle ilmoitettujen venevahinkojen osuudet viime vuosina

Fennialle ilmoitetuista venevahingoista 60 prosenttia on karilleajoja. Toiseksi eniten ilmoitetaan myrskyvahinkoja, 14 prosenttia. Luokka muut sisältää muun muassa ilkivaltavahingot, venepalot ja törmäykset vesillä. Lähde: Fennian tilastot

Keväthuollon muistilista

Ennen vesillelaskua

• Tarkista veneen kunto talven jäljiltä. Mikäli esimerkiksi veneen suojapeite on talven aikana pettänyt, on veneen sisälle saattanut kertyä kosteutta. Tällöin veneen kuivaamiseen ja tuulettamiseen voi mennä aikaa.

• Vene kannattaa myös pestä ennen vesillelaskua. Samalla on helppo tarkistaa veneen kunto päällisin puolin. Myös mahdolliset maalaukset tai lakkaukset tehdään ennen vesillelaskua.

• Tarkista moottorin kunto ja huolla tarvittaessa.

Vesillelaskun jälkeen

• Veneen laskussa tulee olla huolellinen ja käyttää siihen tarkoitukseen suunniteltuja välineitä. Etenkin, jos vene lasketaan trailerilla veteen, tulee varoa, ettei veneen moottori osu maahan.

• Kun vene on saatu veteen, kannattaa vielä tarkistaa, ettei veneessä ole vuotoja ja että moottori toimii kuten kuuluu. Lähivesillä voi tehdä pienen testiajon, jolloin on helppo palata takaisin rantaan, mikäli jotain onkin vialla.

• Muista huolehtia myös tarvikkeista: pelastusliivit, sammutusvälineet, kartat, viestintävälineet ja köydet ovat esimerkkejä tarvikkeista, joiden kunto on tarkistettava ennen vesille lähtöä.

Lisätietoja

Fredrik Gruner

Osastopäällikkö, ajoneuvovakuutuspalvelut
fredrik.gruner@fennia.fi
0400 236 148

Stefan Lindqvist

Tiiminvetäjä, ajoneuvovahinkopalvelut
stefan.lindqvist@fennia.fi
045 657 5365

Fennia – yrittämistä ja elämää varten

Me Fennialla tarjoamme vahinko-, henki-, eläke- ja säästövakuuttamisen palveluita. Olemme aina täydellä sydämellä mahdollistamassa sitä, että sinä voit kokeilla ja yrittää. Kun sinä kehityt, me kehitymme mukana.