Kun pyöräilykausi käynnistyy, myös työmatkatapaturmat ja pyörävarkaudet lisääntyvät
Moni kaivaa kevään edetessä polku- tai sähköpyörän esille. Pyöräilyn suosio on kasvanut viime vuosina, ja sähköpyörät tuovat uutta eloa pyöräkauppaan. Suosion myötä lisääntyvät myös varkaudet ja tapaturmat – tien päällä kannattaa huomioida tilanteet ja kanssakulkijat, ja varmistaa pyörän turvallinen säilyttäminen varkauden varalta.
IROResearchin vuonna 2019 tekemän Tuhat suomalaista -tutkimuksen mukaan noin 75 % suomalaisista pyöräilee. Pyöräilyn suosio kasvoi entisestään myös koronapandemian myötä, kun moni vaihtoi ruuhkabussit työmatkapyöräilyyn – tosin etätyöskentely samalla vähensi työmatkailun tarvetta.
Vaikka moni tietotyöläinen siirtyikin korona-aikana vähintäänkin osa-aikaisesti etätöihin, voinee ennustaa pyöräilytrendin nousevan edelleen, etenkin työsuhdepolkupyörän verovapauspäätöksen myötä. Vuonna 2021 alkaen työsuhdepolkupyörä on ollut 1 200 euroon asti verovapaa etu.
Myös sähköpyörien kehittyminen on tuonut vipinää markkinoille. Viime vuonna tosin sähköpyörien kauppaa hidasti komponenttipula, mutta tälle vuodelle on ennustettu parempaa saatavuutta sähköpyörien osalta.
Pyörävarkaiden tähtäimessä erityisesti kalliit pyörät
Pyörävarkaudet lisääntyvät usein kevätkuukausina pyöräilyn ohella. Viime vuonna poliisin tietoon tuli kaikkiaan lähes 18 000 pyörävarkautta, näistä joka kymmenes oli sähköpyöriä. Valtaosa varkauksista tehdään luonnollisesti väkirikkaammissa kaupungeissa, joissa myös pyöräillään enemmän.
Finanssialan korvaustilastoista ilmenee, että viime vuonna korvattujen pyörävarkauksien määrä laski edellisvuodesta selvästi ja oli nyt hieman yli 15 000, kun vielä 2020 luku oli yli 20 000. Vakuutusyhtiöiden maksama korvausmäärä on myös kääntynyt pitkästä aikaa laskuun ja oli viime vuonna noin kymmenen miljoonaa euroa.
Fennian tilastojen mukaan pyörävarkaudesta korvattiin keskimäärin 650 euroa, mutta hintahaitari pyörien hinnoissa on hyvin leveä.
– Pyörävarkaat ovat usein perillä suosituista ja hintavista pyörämerkeistä, koska niitä on myös helpompi myydä eteenpäin. Kokonaisten pyörien lisäksi myös pyörän osia varastetaan, ja esimerkiksi kalliimmat satulat tai elektroniset lisävarusteet sekä erityisesti sähköpyörien akut saatetaan viedä herkästi, sanoo Fennian ajoneuvo- ja omaisuusvakuutuspalveluista vastaava johtaja Mikko Pöyhönen.
– Pyörä kannattaa lukita hyvin, mieluiten sellaisella lukolla, jolla pyörän saa rungosta kiinni telineeseen tai tolppaan. Kotona pyörä kannattaa säilyttää lukittuna lukollisessa tilassa, jos se vain on mahdollista. Sähköpyörissä voi lisäksi olla erilaisia murtosuojaussovelluksia.
Pöyhönen suosittelee taloyhtiöitä panostamaan pyöräkellareiden turvallisuuteen.
– Yhä useammissa taloyhtiöissä on mahdollisuus pyörän säilyttämiseen lukkojen takana. Myös videokameravalvontaa kannattaa harkita. Sen lisäksi, että se auttaa saamaan varkaat helpommin kiinni, se toimii myös tehokkaana pelotteena, Pöyhönen kertoo.
Poliisille ilmoitetut varastetut sähkö- ja polkupyörät vuonna 2022
Pyörävarkaudet lähtevät yleensä kasvuun keväisin, kun pyöräilysesonki alkaa. Eniten pyöriä varastetaan yleensä elokuussa, jolloin työmatka- ja koululiikenne käynnistyvät. Lähde: Poliisihallitus
Vakuutusyhtiöille ilmoitetut pyörävarkaudet vuosina 2012–2022
Vakuutusyhtiöille ilmoitettujen pyörävarkauksien määrä ja korvausmäärä ovat kääntyneet laskuun. Lähde: Finanssiala.
Työmatkatapaturmia lähes 11 jokaiselle päivälle
Vuonna 2021 pyöräilijöille sattui Tapaturmavakuutuskeskuksen tilastojen mukaan yli 4 000 työmatkatapaturmaa. Määrä on viime vuosiin nähden vähentynyt, syynä todennäköisesti koronapandemian aiheuttama etätyöskentely monilla aloilla. Valtaosa tapaturmista oli lieviä, mutta yli kuukauden sairaslomaan johtaneita onnettomuuksia sattuu vuosittain satoja.
Fennian lakisääteisistä tapaturmavakuutuksista vastaavan johtajan Minna Niemen mukaan suurin osa tapaturmista tapahtui Uudellamaalla, jossa liikennettäkin on reippaasti muuta maata enemmän. Selvästi eniten tapaturmia sattuu loka-marraskuussa loppusyksyn liukkailla teillä, mutta viime vuonna myös maalis- ja kesäkuussa näkyi selkeät piikit tilastossa.
– Maaliskuussa pyörätiet voivat olla aamulla vielä yöpakkasten tai toisaalta siivoamattomien hiekoitushiekkojen jäljiltä liukkaita. Kesäkuun tapaturmamäärien taustalla taas on suurempi pyöräliikenne, joka sitten rauhoittuu heinäkuun lomakauteen, Niemi kertoo.
– Pyöräillessä, kuten kaikessa liikkumisessa, sattuu aina välillä tapaturmia. Niitä voi omalla toiminnalla ja varovaisuudella pyrkiä vähentämään ja ennakoimaan. Pyöräilystä on kuitenkin paljon hyötyä oman terveyden kannalta, joten suosittelen ehdottomasti mieluummin lisäämään pyöräilyä kuin vähentämään.
Niemi kiinnittää erityistä huomiota kypärän käyttämiseen. Päähän kohdistuneita vammoja sattui vuonna 2021 reilusti yli 300 kertaa. Fennian tilastojen mukaan keväällä 2022 pyöräillen sattuneet työmatkatapaturmat lisääntyivät hieman edellisvuodesta.
– Vaikka pyöräilykypärä itsessään ei välttämättä estä onnettomuutta, voi se merkittävästi lieventää vahinkoja. Haverin sattuessa riski joutua pidemmälle sairaslomalle on tietenkin suurempi ilman kypärää, Niemi muistuttaa.
Niemen mukaan työmatkatapaturmien vähentämiseen ei ole mitään yhtä erityistä konstia. Suurin tekijä on pyöräilijän ja muiden liikenteenteessä liikkujien oma asenne. Työmatkaan kannattaa varata aikaa ja välttää kiireessä ajamista.
– Onko tilannenopeus oikea, tai ovatko liikennesäännöt vielä muistissa? Tärkeintä on oikea tilannenopeus, sillä vaaratilanteet eivät aina johdu pyöräilijästä itsestään. Mitä nopeampi vauhti, sitä vähemmän aikaa reagointiin jää.
– Jos pyörä on ollut kellarissa koko talven ja otetaan vasta kesäksi esiin, saattaa myös liikennetuntuma olla niin sanotusti ruosteessa. Senkin vuoksi pyöräily olisi hyvä aloittaa rauhallisesti, Niemi vinkkaa.
– Työmatkapyöräilyn aiheuttamat tapaturmat korvataan työnantajan ottamasta työtapaturmavakuutuksesta. Oma vakuutusturva kannattaa selvittää vapaa-ajan osalta: osa työnantajista on vakuuttanut työntekijänsä myös vapaa-ajan varalta.
Pyöräillen sattuneet työmatkatapaturmat vuonna 2021 ja vuosien 2016–2020 keskiarvo
Työmatkatapaturmia pyöräillen sattuu selvästi eniten loka-marraskuussa. Myös maaliskuussa ja kesäkuussa on paljon tapaturmia. Työmatkaliikenteen määrän lisäksi tapaturmalukuihin vaikuttavat muun muassa keliolosuhteet ja tien liukkaus. Lähde: Tapaturmavakuutuskeskus
Sähköpyörän tai työsuhde-etuna hankitun pyörän vakuuttaminen
Pöyhösen mukaan pyörän vakuuttamiseen vaikuttaa nykyään parikin seikkaa: puhutaanko polkupyörästä, sähköavusteisesta pyörästä vai tehokkaammasta sähköpyörästä.
Itse hankittu polkupyörä ja sähköavusteinen pyörä kuuluvat lähtökohtaisesti koti-irtaimistovakuutukseen. Sen sijaan sähköpyörälle, jonka moottorin teho on yli 250 wattia tai se kulkee yli 25 kilometriä tunnissa pelkän moottorin voimin, tarvitaan myös liikennevakuutus ja rekisteröinti. Silloin se ei kuulu enää koti-irtaimistovakuutukseen, vaan sille kannattaa hankkia liikennevakuutuksen lisäksi vapaaehtoinen kaskovakuutus.
– Jos pyörä varastetaan ja siitä haetaan korvauksia vakuutuksesta, tulee asiasta tehdä myös rikosilmoitus. Moni pyörä onnistutaan myös palauttamaan, Pöyhönen kertoo.
Työsuhdepyörät ovat lisääntyneet huomattavasti sen jälkeen, kun pyöräedusta tuli verovapaata kaksi vuotta sitten. Pyöräliiton mukaan edun käyttäjiä on lähes 40 000.
Työsuhdepyörän hankintatavasta riippuu, miten pyörä on vakuutettu. Työsuhdepyörät kuuluvat yleensä joko työnantajan omaisuusvakuutuksen tai mahdollisen leasing-kumppanin vakuutuksen piiriin.
– Jos pyöriä hankitaan muutamia kappaleita, on usein järkevää ostaa ne yrityksen nimiin. Suuremmat määrät hankitaan usein leasing-sopimuksella, koska se vähentää myös hallinnollisen työn määrää, Pöyhönen vinkkaa.
Niemen mielestä pyöräedussa on paljon hyötyjä.
– Kuten kaikki tiedämme, säännöllinen arkiliikunta kasvattaa hyvinvointia. Jokainen voi valita itselleen sopivan pyörän tarpeensa mukaan: toiset tekevät lyhyempiä pyrähdyksiä, toiset saattavat pyöräillä töihin kymmenienkin kilometrien päähän. Sähköavusteinen pyörä voi joillain madaltaa kynnystä varsinkin pidempien matkojen tekemiseen.
– Pyöräilyn suosion kasvu on pelkästään positiivinen asia. Liikuntahyödyt ovat kiistattomat ja vaikuttavat pitkälle tulevaisuuteen. Myös ilmasto kiittää fillaristia. Vilkkaassa liikenteessä kannattaa kuitenkin muistaa varovaisuus ja oma vastuu ajamisestaan, Niemi sanoo.
Lisätietoja
Mikko Pöyhönen
Johtaja, ajoneuvovakuutus- ja vahinkopalvelut
mikko.poyhonen@fennia.fi
Puh. 040 653 0950
Minna Niemi
Johtaja, lakisääteiset henkilövakuutukset
minna.niemi@fennia.fi
Puh. 040 501 5628
Fennia – yrittämistä ja elämää varten
Me Fennialla tarjoamme vahinko-, henki-, eläke- ja säästövakuuttamisen palveluita. Olemme aina täydellä sydämellä mahdollistamassa sitä, että sinä voit kokeilla ja yrittää. Kun sinä kehityt, me kehitymme mukana.
