• news.cision.com/
  • Fennia/
  • Metsäkaurisonnettomuuksien huippuaika on nyt – toukokuussa sattuu keskimäärin 27 kaurisvahinkoa päivittäin

Metsäkaurisonnettomuuksien huippuaika on nyt – toukokuussa sattuu keskimäärin 27 kaurisvahinkoa päivittäin

Report this content

Metsäkauriit ovat liikkeellä erityisesti toukokuussa ja aiheuttavat paljon onnettomuuksia varsinkin Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa. Viime vuonna metsäkauriit aiheuttivat toukokuussa yli 800 onnettomuutta. Tien päällä kannattaa olla nyt varovainen ja kiinnittää huomiota varoitusmerkkeihin.

Toukokuiset metsäkaurisonnettomuudet ovat lisääntyneet vuosi vuodelta: vielä viisi vuotta sitten toukokuussa sattui yli 400 metsäkaurisonnettomuutta, kun viime vuosina vahinkoja on sattunut tuplasti. Yhteensä tammi-kesäkuussa sattui viime vuonna yli 2 200 metsäkaurisonnettomuutta. Suuri osa metsäkaurisonnettomuuksista sattuu Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla.

– Metsäkaurisvahingot lähtevät selvään nousuun huhtikuun lopussa ja eniten niitä sattuu yleensä toukokuun loppupuoliskolla. Tämä vuosi tuskin on poikkeus. Kesäkuussa metsäkauriiden liikehdintä vähenee ja samalla vähenevät myös onnettomuudet, sanoo Fennian ajoneuvovakuutus- ja vahinkopalveluista vastaava johtaja Mikko Pöyhönen.

Metsäkaurisvahinkojen suuren määrän taustalla on eläinten luonnollinen liikehdintä keväällä talven jälkeen. Valtaosa kevään kolareista tapahtuu ravinnon perässä liikkuvien metsäkauriiden ja valkohäntäpeurojen kanssa. Erityisesti metsäkauriiden osuus onnettomuuksissa on toukokuussa suuri eläinten reviiritaisteluiden johdosta.

Metsäkaurisonnettomuudet, vuonna 2021 ja vuosina 2017–2020 (keskiarvo)

Metskaurisvahinkoja on viime vuosina sattunut ennen kaikkea toukokuun jlkimmisell puoliskolla Lhde Tilastokeskus

Metsäkaurisvahinkoja on viime vuosina sattunut ennen kaikkea toukokuun jälkimmäisellä puoliskolla. Lähde: Tilastokeskus

Fennian omien tilastojen mukaan metsäkaurisvahinkoja on huhtikuun 2022 loppuun mennessä ilmoitettu hieman edellisvuosia vähemmän. Pöyhönen kuitenkin huomauttaa, että vahinkoja saatetaan ilmoittaa vakuutusyhtiöille vasta myöhemmin, jolloin todellinen luku voi olla suurempikin.

Myös metsäkauriin metsästys on lisääntynyt viime vuosina. Viime metsästyskaudella kaadettiin syyskuun ja helmikuun välillä yli 20 000 metsäkaurista, noin kolme prosenttia edellisvuotta enemmän.

– Metsäkauriin ja valkohäntäpeuran kannan suuret koot ovat riesana erityisesti Lounais-Suomessa ja Uudellamaalla, joissa on samalla paljon liikennettä mutta vain vähän hirvieläinten luonnollisia vihollisia. Ainoa keino pitää kantojen koko kurissa on metsästys, Pöyhönen sanoo.

Metsäkaurisvahinkoja sattuu Uudenmaan ja Varsinais-Suomen runsaasti myös Pirkanmaalla, Kanta-Hämeessä, Päijät-Hämeessä ja Satakunnassa. Vaikka vahinkoja sattuu muissa maakunnissa selvästi vähemmän, ovat metsäkaurisvahinkojen määrät kasvussa lähes kaikkialla Suomessa Kainuuta ja Lappia lukuunottamatta.

– Metsäkauriin kannan koko ei ole tiedossa, mutta onnettomuuksien kasvu useimmilla paikkakunnilla kertoo siitä, että kanta kasvaa ja leviää voimakkaasti, Pöyhönen sanoo.

Metsäkaurisonnettomuudet eri maakunnissa toukokuussa 2017–2021

Kevätkaudella sattuvien metsäkaurisonnettomuuksien määrä on lisääntynyt viime vuosina. Onnettomuuksien kasvun taustalla on erityisesti metsäkauriiden määrän ja toisaalta liikenteen kasvu. Lähde: Tilastokeskus

Tilannenopeus ratkaisee paljon hirvieläimen sattuessa tielle

Pöyhösen mukaan nyt kannattaa liikenteessä höllätä kaasujalkaa, vaikka mökkimaisemat houkuttelevatkin ja säät ovat toistaiseksi suosineet.

– Tilannenopeus on ratkaiseva, kun hirvieläin tulee yllättäen eteen. Mitä kovempi vauhti, sitä pidempi on jarrutusmatka. Metsäkauriita liikkuu usein alueilla, joilla teiden nopeusrajoitukset voivat olla 80 tai 100 kilometriä tunnissa.

Pöyhönen muistuttaa, että hirvistä ja kauriseläimistä varoittavat merkit sijoitetaan harkitusti sellaisiin paikkoihin, joissa näitä eläimiä tilastojen mukaan liikkuu enemmän. Silloin kannattaa vähentää nopeutta.

– Nopeuden alentaminen vaikuttaa yllättävän vähän matkan kokonaiskestoon, mutta sillä voi olla iso vaikutus, jos eteen kävelee hirvi tai metsäkauris. Erityisen tarkkana kannattaa olla, kun tie vie metsästä peltoaukealle ja päinvastoin. Liikenteen lisäksi kannattaa havainnoida erityisesti teiden reunoja.

Pöyhösen mukaan hirvivahinkovakuutus korvaa ajoneuvolle aiheutuneen vahingon, kun sillä törmätään hirvieläimeen.

– Omaa vakuutusturvaa voi lisäksi täydentää kolarivakuutuksella, joka kattaa muun muassa hirvieläimen väistöstä johtuneen tieltä suistumisen seurauksena ajoneuvolle aiheutuneet vahingot, Pöyhönen vinkkaa.

Vinkit: näin vältät hirvieläinkolarit

  • Aja virkeänä ja terveenä, maltillisella nopeudella. Vältä huonoissa sääolosuhteissa ja pimeällä ajamista, jos mahdollista. Käytä turvavyötä ja keskity liikenteeseen. Hirvieläinonnettomuudet johtuvat usein siitä, että tilanteet tulevat yllättäen eikä kuljettaja ehdi reagoida ajoissa. Reaktionopeus huononee entisestään, jos ajaa väsyneenä tai liian kovaa tilannenopeutta.

  • Huomioi hirvistä ja kauriseläimistä varoittavat liikennemerkit. Niitä on laitettu sellaisiin paikkoihin, joissa usein sattuu onnettomuuksia. Todennäköisyys hirvieläimen kohtaamiseen hirvimerkkialueella on siis tavallista suurempi.

  • Erityisesti metsäkauriit liikkuvat huhti-toukokuussa, mutta muutkin hirvieläimet aktivoituvat keväisin ja liikkuvat paljon.

  • Jos joudut itse tai huomaat toisen joutuneen onnettomuuteen hirvieläimen kanssa, varoita muuta liikennettä ja huolehdi loukkaantuneista. Soita hätänumeroon 112 ja anna riittävä paikkakuvaus.

Lisätietoja

Mikko Pöyhönen
Johtaja, ajoneuvovakuutus- ja vahinkopalvelut
mikko.poyhonen@fennia.fi
Puh. 040 653 0950

Fennia – yrittämistä ja elämää varten

Vakuutus tarkoittaa valmistautumista tulevaisuuden mahdollisuuksiin. Me Fennialla tarjoamme vahinko-, henki-, eläke- ja säästövakuuttamisen palveluita. Olemme aina täydellä sydämellä mahdollistamassa sitä, että sinä voit kokeilla ja yrittää. Kun sinä kehityt, me kehitymme mukana.

Tilaa

Multimedia

Multimedia