Ravintola-alalla joka kuukausi yli 200 työtapaturmaa ‒ terävät työkalut, kompastumiset ja raskaat taakat tyypillisimpiä aiheuttajia
Työntekijät kohtaavat ravintolan keittiössä monta erilaista riskiä samaan aikaan: ahtaassa tilassa työskennellään terävien työkalujen ja kuumien laitteiden lähistöllä, ja samalla työ täytyy tehdä nopeasti ja tarkasti. Avainasemassa työturvallisuuden parantamiseksi on hyvä suunnittelu ja perehdytys.
Fennian ja Tapaturmavakuutuskeskuksen tilastojen mukaan valtaosa ravintola-alan työtapaturmista johtuu terävien esineiden kuten veitsien huolimattomasta käsittelystä. Myös painavien esineiden, kuten jäteastioiden, kuormien ja pöytien nostaminen sekä liikkuessa tapahtuvat törmäykset ja kompastumiset aiheuttavat paljon tapaturmia.
Fennian riskienhallintapalveluiden osastopäällikkö Petteri Sistosen mukaan yleisin työtapaturmien taustasyy on sellaisessa työturvallisuuskulttuurissa, jossa työturvallisuus nähdään vain kapea-alaisesti ja tapaturmien ajatellaan kuuluvan työnkuvaan. Hyvällä suunnittelulla ja huolellisuudella moni haaveri olisi helposti ehkäistävissä, mutta toisaalta työturvallisuuteen vaikuttaa olennaisesti myös resursointi ja työn määrä.
– Ravintolan suurimpia haasteita ja riskin aiheuttajia on kiire. Ruoka täytyy valmistaa ja tarjoilla kovassa kiireessä ja paineessa, koska ruokailuajat ovat usein samat, mutta toisaalta ravintolan voi olla vaikea ennakoida päivän kysyntää, sanoo Sistonen.
Majoitus- ja ravintola-alalla sattuu Tapaturmavakuutuskeskuksen mukaan noin 2 700 työpaikkatapaturmaa vuosittain. Määrät olivat korkeampia vielä ennen vuosien 2020 ja 2021 koronarajoituksia, mutta rajoitusten myötä alan työt vähenivät selvästi, jolloin työtapaturmiakin sattui vähemmän.
Vuoden 2021 jälkeen alan työt ja työtapaturmat ovat lähteneet jälleen kasvuun, mutta määrät ovat pysyneet ainakin toistaiseksi selvästi pienempinä kuin ennen koronarajoituksia.
Turvallisuus kannattaa tuoda osaksi ravintolatyön suunnittelua
Yleisimmät tapaturmat ravintolan keittiössä liittyvät joko veitsiin tai tavaroiden nostamiseen. Haavat tai palovammat käsissä ovat tyypillisiä ravintola-alan vammoja.
– Esimerkiksi käytetään työkalua väärin tai väärää työkalua, nostetaan raskaita esineitä tai otetaan uunista tulikuuma astia, kaikki nämä kiireessä, Sistonen kuvailee.
Useimmat työpaikkatapaturmat ovat lieviä ja vaativat vain parin päivän sairaspoissaolon, jos sitäkään. Sistonen kuitenkin muistuttaa, että hektisessä työympäristössä lyhytkin poissaolo voi johtaa kierteeseen.
– Kun vakituinen työntekijä joutuu jäämään yllättäen pois töistä, saattaa se tarkoittaa myös työkavereille hektisempää ja kuormittavampaa työpäivää, vaikka tuuraaja löytyisikin. Julkisuudessa on puhuttu paljon ravintola-alan työvoimapulasta, kun moni alan työntekijä vaihtoi työpaikkaa koronarajoitusten aikoihin. Työvoimapula luonnollisesti vaikeuttaa entisestään työturvallisuuden kehittämistä.
Vakavimmat työtapaturmat aiheutuvat liikkumisesta, kuten lähes kaikilla muillakin aloilla. Puolet yli kuukauden mittaisista sairauspoissaolosta aiheuttaneista tapaturmista on sattunut liikkuessa, kun työntekijä esimerkiksi kompastuu lattialle jääneeseen esineeseen, liukastuu lattialla lojuviin ruokajätteisiin tai rasvaan, tai törmää johonkin.
– Keittiö voi olla monessa ravintolassa melko ahdas. Esimerkiksi vanha rakennus, johon ravintola on avattu, ei välttämättä ole suunniteltu nykyaikaista ravintolatoimintaa varten. Työskentelyn suunnittelussa on myös saatettu painottaa ennemmin tehokasta ja nopeaa työskentelyä turvallisuuden kustannuksella. Tämä voi tarkoittaa ahtaita kulkuväyliä ja epäkäytännöllisiä työtasoja. Silloin työturvallisuuden ohella työskentelyergonomian suhteen on ehkä jouduttu tekemään kompromisseja.
Sistonen korostaa, ettei riskialttiiseen työympäristöön pidä tyytyä.
– Siitähän ei pääse mihinkään, että keittiössä ja salin puolella täytyy usein nostaa kuumia, painavia esineitä ja astioita ahtaassa tilassa kiireessä. Sen vuoksi onkin tärkeää, että nostamiset tehdään oikeaoppisesti ja tarvittaessa kaverin kanssa, ja työskentelyrytmi suunnitellaan työyhteisössä yhdessä. Kantomatkoja kannattaa mahdollisuuksien mukaan minimoida käyttämällä työntövaunuja.
Majoitus- ja ravitsemustoiminnan työpaikkatapaturmat vuosina 2019–2023
Majoitus- ja ravitsemustoiminnan työpaikkatapaturmat vähenivät selvästi koronarajoitusten myötä. Työtapaturmat ovat lisääntyneet sen jälkeen, mutta määrä ei ole vielä koronaa edeltävällä tasolla. Lähde: Tapaturmavakuutuskeskus
Tyypillisimpiä vahingoittumistapoja matkailu- ja ravintola-alalla vuonna 2023
Matkailu- ja ravintola-alalla eniten työtapaturmia aiheuttavat leikkaavat, terävät esineet, kuten veitset. Myös kompastumiset, kaatumiset ja törmäämiset aiheuttavat paljon työtapaturmia, ja vakavimmat työtapaturmat aiheutuvat usein niistä. Lähde: Tapaturmavakuutuskeskus
Työturvallisuus on sujuvaa, yhdessä mietittyä työtäRavintolan pyörittäminen varsinkin ruuhka-aikaan on tarkkaa joukkuepeliä ja vaatii monipuolista osaamista. Tilanteet voivat vaihdella nopeastikin, jolloin kasvaa myös riski, että jotain sattuu. Työturvallisuuden kehittäminen vaatii sekin ravintolan työntekijöiden yhteistyötä. ‒ Toimivimmat ratkaisut työturvallisuuskulttuurin kehittämiseksi löytyvät parhaiten yhteistyössä. Kun koko tiimi on miettimässä ravintolatyön turvallisuutta, kehitetään samalla työn sujuvuutta ja tehokkuutta. Osallistaminen usein myös lisää työntekijöiden tahtoa priorisoida omaa ja muiden turvallisuutta. Vastaavasti muualta saneltu turvallisuussäännöstö usein jää käytännössä toteutumatta. Sistosen mukaan keittiötyön johtaminen on erityisen merkittävä turvallisuustekijä, jotta keittiössä ei tarvitse hosua. Ravintola-alan työturvallisuus lähtee usein työjärjestelyjen kehittämisestä ja muuttamisesta. Tähän tarvitaan kaikkia työntekijöitä, jotka parhaiten tuntevat työskentelytilan. ‒ Esimerkiksi selkeällä roolituksella, työohjeilla ja ruokien esivalmistelun käytännöillä helpotetaan paineen tuntua. Jo työkalujen säilyttäminen ja järjestäminen yhteisesti sovittujen pelisääntöjen mukaisesti sujuvoittaa työntekoa. Sistonen muistuttaa, että läheltä piti -tilanteita ja turvallisuushavaintoja kannattaa kerätä systemaattisesti, sillä ne mahdollistavat oppimisen ja asioiden kuntoon laittamisen jo ennen kuin tapaturma sattuu. |
Lisätietoja
Petteri Sistonen
Osastopäällikkö, riskienhallintapalvelut
petteri.sistonen@fennia.fi
Puh. 050 588 7656
Fennia – yrittämistä ja elämää varten
Me Fennialla tarjoamme vahinko-, henki-, eläke- ja säästövakuuttamisen palveluita. Olemme aina täydellä sydämellä mahdollistamassa sitä, että sinä voit kokeilla ja yrittää. Kun sinä kehityt, me kehitymme mukana.
