Suomessa tänä kesänä melko vähän maastopaloja – valtaosa johtuu huolimattomuudesta
Maastopalojen määrät vaihtelevat eri vuosina ja sääolosuhteilla on suuri vaikutus palojen määrään. Myös omalla pihalla on tärkeää muistaa huomioida maastopalovaroitukset, sillä kuivalla kelillä pienikin palo voi helposti levitä suureksi maastopaloksi. Maastopalojen määrä on Suomessa laskenut viime vuosina.
Etelä-Euroopan ja Yhdysvaltojen suurista maastopaloista on puhuttu paljon tänä kesänä.
Suomessa maastopalojen määrä on toistaiseksi ollut vähäinen. Tämän vuoden toukokuussa syttyi viime vuoteen verrattuna enemmän maastopaloja, mutta aiempiin toukokuihin verrattuna määrä oli tavanomainen. Kesä-heinäkuussa maastopaloja syttyi melko lämpimästä kesästä huolimatta verrattain vähän.
Palojen määrään vaikuttavat useat tekijät, mikä selittää eroja maastopalojen määrissä vuosittain. Vuonna 2018 sattui ennätyksellisesti yli 4 000 maasto- ja metsäpaloa, mutta sen jälkeen määrät ovat vuosittain laskeneet. Viime vuonna maastopaloja oli 2 357 ja tänä vuonna niitä on heinäkuun loppuun mennessä ilmoitettu 1 496. Luvut perustuvat Pelastustoimen tilastoihin.
Erityisesti maastopalojen syttymiseen vaikuttavat sääolosuhteet. Esimerkiksi vuoden 2018 kesä oli Ilmatieteenlaitoksen mukaan harvinaisen lämmin ja vähäsateinen. Tuolloin oli myös huomattavan paljon metsäpaloja. Samalla tavalla kuvataan myös viime vuoden heinäkuuta, jolloin maastopaloja oli lähes kaksi kertaa keskimääräistä enemmän.
Kulunut kesä on ollut Ilmatieteenlaitoksen tilastojen mukaan viime vuotta viileämpi, mutta edellisen 30 vuoden keskiarvoon verrattuna hieman lämpimämpi. Sateita on ollut monin paikoin keskimääräistä enemmän.
– Jos kesä on kuiva ja helteinen, syttyy palojakin luonnollisesti helpommin. Silloin grilleistä, roskienpoltosta ja työkoneista leviävät pienetkin kipinät saattavat sytyttää maastopaloja huomattavasti helpommin kuin sateisella ja kolealla säällä. Sen vuoksi metsäpalovaroituksiin kannattaa kiinnittää erityistä huomiota paitsi luonnossa myös ihan omalla pihalla, sanoo Fennian vastaava asiantuntija Anne Salonen-Kakko.
Maastopalojen määrät vuosina 2016–2022
Maastopalojen määrät vaihtelevat eri vuosina. Viime vuosina palojen määrä on ollut laskussa ja samanlainen kehitys vaikuttaisi jatkuvan myös tänä vuonna. Lähde: Pelastustoimen taskutilasto 2016–2020 sekä Online-tilastot 2021 ja 1–7/2022
Kesäkuukausien maastopalot 2012–2022
Toukokuussa syttyy usein muita kesäkuukausia enemmän maastopaloja. Tänä vuonna kesä-heinäkuussa syttyi verrattain vähän maastopaloja. Lähde: Pelastustoimi
Avotuli on yleisin palon syttymissyy
Yleisin maastopalon syttymissyy on avotuli, josta johtuvia maastopaloja on vuosittain keskimäärin yli 1 400. Se on selvästi yleisempi syttymissyy kuin toiseksi tuleva luonnon syy, joista johtuvia maastopaloja on keskimäärin vuosittain 240. Koneet ja laitteet sytyttävät keskimäärin 180 maastopaloa vuosittain.
Koneet ja laitteet pitävät sisällään hyvin erilaisten koneiden ja laitteiden vikoja traktorista painepesuriin. Selkeätä yleistä aiheuttajaa tai syttymissyytä on vaikea nimetä.
Moni ei välttämättä tule ajatelleeksi, että ulkona käytettävät pienemmätkin laitteet voivat olla paloturvallisuusriski. Esimerkiksi ruohonleikkuri tai trimmeri saattavat viallisina aiheuttaa kipinöintiä ja siten pahimmillaan myös maastopaloja.
– Sisätiloissa saatetaan usein olla varovaisempia ja vältetään käyttämästä rikkinäisiä sähkölaitteita. Ulkona samanlaista riskiä ei välttämättä tule ajatelleeksi, toteaa Salonen-Kakko.
Viime vuonna vain 11 % maastopaloista aiheutui luonnonilmiöistä tai eläinten toiminnasta, kun taas yli 70 % johtui ihmisen toiminnasta, kun mukaan luetaan esimerkiksi koneiden aiheuttamat viat. Moni maastopalo olisikin vältettävissä riittävästä paloturvallisuudesta huolehtimalla.
– Valtaosa maastopaloista johtuu ihmisen huolimattomuudesta. Nuotiota ei ole sammutettu kunnolla, työkoneita ei ole huollettu tai roskia poltetaan liian kuivalla kelillä. Moni ei myöskään ole täysin tietoinen, mitä kaikkea metsäpalovaroitus kattaa. Esimerkiksi kertakäyttögrillin käyttö lasketaan avotuleksi, ja se on kiellettyä maastopalovaroituksen aikana, kertoo Salonen-Kakko.
Erityisesti nuotiot ja grillit aiheuttavat maastopaloja, kun avotulesta johtuvia paloja avataan tarkemmin. Nuotioista ja grilleistä alkavia maastopalo ja on keskimäärin lähes 500 vuosittain. Tänä vuonna nuotiosta tai grillistä on syttynyt jo lähes 200 maastopaloa. Myös roskien poltto on yleinen maastopalon syttymissyy ja siitä aiheutuu keskimäärin 374 paloa vuosittain. Näiden jälkeen seuraavina tulevat savukkeet tai muu tupakka, kulotus ja viimeisenä lasten tulen käsittely, joka aiheuttaa vuosittain yli sata maastopaloa.
Maastopalojen syttymissyyt ja avotulesta johtuvien maastopalojen tarkemmat syttymissyyt, keskimäärin 2016–2020
Yleisin maastopalojen syttymissyy on ihmisen sytyttämä avotuli. Myös muu ihmisen toiminta näkyy maastopalojen syttymissyissä. Luonnon aiheuttamia maastopaloja syttyy harvemmin. Avotulesta aiheutuvat maastopalot johtuvat etenkin huolimattomuudesta nuotioiden ja grillien kanssa, sekä roskien poltosta.Myös savukkeet ovat yleinen palon syttymissyy. Lähde: Pelastustoimen taskutilasto
Maakunnissa eroja palojen määrissä ja tuhoissa
Pelastustoimen tilastojen perusteella paloja syttyy määrällisesti eniten suurimmissa maakunnissa. Viime vuonna maastopalotilastojen kärjessä oli Uusimaa, jossa syttyi 444 maastopaloa. Toisena tulivat Varsinais-Suomi, jossa paloja oli 223 ja Pirkanmaa, jossa niitä oli 195. Vähiten maastopaloja määrällisesti oli Keski-Pohjanmaan maakunnassa, jossa niitä oli viime vuonna vain 27. Myös tämän vuoden tilastot vaikuttavat maakuntien osalta hyvin samankaltaisilta kuin viime vuonna.
– Koska ihmisen toiminta on merkittävässä roolissa maastopalojen syttymisessä, on melko luonnollista, että maastopaloja syttyy väkirikkaammilla alueilla enemmän kuin harvempaan asutulla seudulla, toteaa Salonen-Kakko.
Palojen määrä ei kuitenkaan välttämättä kerro palojen aiheuttaman tuhon määrästä. Pelastustoimelta saadun tiedon mukaan viime vuonna maastopaloista kärsi eniten Pohjois-Pohjanmaa, jossa palanutta maastoalaa oli 267 hehtaaria. Tilastoa selittänee viime vuonna Kalajoella riehunut maastopalo, joka oli yksi vuosikymmenen tuhoisimpia. Toiseksi eniten maastoa paloi Pirkanmaalla, 168 hehtaaria.
Vähimmillä maastopalovahingoilla selvisi Keski-Pohjanmaan maakunta. Siellä paloi viime vuonna yhteensä vain alle 4 hehtaaria maastoa. Yhteensä koko Suomessa paloi 973 hehtaaria maastoa vuonna 2021.
Maastopalojen määrät ja palanut maastoala maakunnittain vuonna 2021
Maastopalojen määrä ja niiden aiheuttama tuho eivät aina kulje käsi kädessä. Eniten maastopaloja viime vuonna oli Uudellamaalla, mutta Pohjois-Pohjanmaa kärsi suurimmista maastopalovahingoista. Lähde: Pelastustoimi
Pelastustoimelta saadun tilaston perusteella maastopaloja syttyi viime vuonna eniten metsissä. Myös pellot, ruohikot ja kaislikot sekä puistot ovat usein maastopalon kohteina.
Maastopalot eivät kuitenkaan uhkaa pelkästään luontoa, vaan levitessään ne voivat aiheuttaa vahinkoa myös asutukselle.
– Vuosittain tulee ilmi useampia tapauksia, joissa oman tontin ulkopuolelta levinnyt maastopalo on aiheuttanut tuhoa tontille tai rakennuksille, Salonen-Kakko kertoo.
Maastopalot voivat aiheuttaa suurta vahinkoa myös metsänomistajille ja yksikin palo voi tuhota ison osan omaisuudesta. Arvokas varallisuus kannattaakin vakuuttaa vahinkojen varalta.
Viime vuonna maastopaloissa palaneesta maastoalasta 80 prosenttia oli metsää.
Fennia tarjoaa metsänomistajille sekä palovahingot kattavaa metsäpalovakuutusta että laajempaa metsävakuutusta.
– Usein metsävakuutus otetaan vasta sitten, kun vahinko on jo tapahtunut ja halutaan välttää tulevat menetykset. Suositeltavaa olisi hankkia metsävakuutus hyvissä ajoin, sillä maastopalojen määrää ja paloalueita on vaikeaa ennakoida. Metsävakuutus korvaa myös muita vahinkoja kuin maastopalot, kuten esimerkiksi myrskyistä aiheutuvat vahingot, Salonen-Kakko muistuttaa.
Maastopalojen määrä maastotyypin mukaan vuonna 2021
Suomessa syttyi vuonna 2021 yli 2 000 maastopaloa. Yleisimmät maastotyypit näissä paloissa olivat metsät sekä pellot ja ruohikot. Lähde: Pelastustoimi
Anne Salonen-Kakko
Vastaava asiantuntija
anne.salonen-kakko@fennia.fi
040 720 1243
Fennia – yrittämistä ja elämää varten
Vakuutus tarkoittaa valmistautumista tulevaisuuden mahdollisuuksiin. Me Fennialla tarjoamme vahinko-, henki-, eläke- ja säästövakuuttamisen palveluita. Olemme aina täydellä sydämellä mahdollistamassa sitä, että sinä voit kokeilla ja yrittää. Kun sinä kehityt, me kehitymme mukana.
