Syyskuussa sattuu keskimäärin 40 hirvieläinonnettomuutta päivässä – metsäkauriiden osuus kasvussa

Hirvieläinonnettomuuksien määrä nousee syksyllä ja jo syyskuussa sattuu keskimäärin yli 40 onnettomuutta päivässä. Eniten hirvieläinonnettomuuksia sattuu tyypillisesti marraskuussa, jolloin onnettomuuksia sattuu erityisesti valkohäntäpeurojen ja yhä useammin metsäkauriiden kanssa.

Viime vuoden syyskuussa sattui jo reippaasti yli 1 300 hirvieläinonnettomuutta, kun vielä viisi vuotta sitten niitä sattui syyskuussa alle 1 000. Noin puolet onnettomuuksista sattuu valkohäntäpeurojen kanssa.

Hirvieläinten vilkas liikehdintä syksyllä johtuu niiden siirtymisestä talvilaitumille, kiima-ajasta ja metsästyskaudesta. Myös uudet, tiiviit asuinalueet muuttavat eläinten totuttuja reittejä.

Hirvieläinonnettomuudet loppuvuodesta 2017–2021

Hirvieläinonnettomuuksien huippuaika on loka–marraskuussa, mutta onnettomuudet lähtevät kasvuun jo syyskuussa. Lähde: Tilastokeskus

Kaikkiaan viime vuoden jälkimmäisellä puoliskolla sattui lähes 9 000 onnettomuutta, joista puolet valkohäntäpeurojen kanssa ja yli kolmannes metsäkauriiden kanssa.

Onnettomuudet valkohäntäpeurojen, metsäkauriiden ja hirvien kanssa heinä-joulukuussa 2019–2021

Suurin osa loppuvuoden onnettomuuksista sattuu valkohäntäpeurojen kanssa, mutta määrät eivät enää viime vuonna lisääntyneet. Metsäkaurisonnettomuuksien määrä sen sijaan on jatkuvassa kasvussa. Lähde: Tilastokeskus

Vaikka onnettomuudet ovat lisääntyneet jatkuvasti, loukkaantumiset ovat onneksi vähentyneet viime vuosina.

Fennian ajoneuvovakuutus- ja vahinkoasioista vastaava johtaja Mikko Pöyhösen mukaan tämä voi johtua siitä, että isojen hirvien osuus onnettomuuksista vähenee jatkuvasti. Myös autojen turvavarustelu on kehittynyt ja koko kasvanut, jolloin autot ovat aiempaa turvallisempia.

– Hirvieläinten määrä on jatkuvasti lisääntynyt. Erityisesti syyskuusta marraskuuhun onnettomuuksien määrä on enimmäkseen kasvanut viime vuoteen asti. Valkohäntäpeurojen kanssa tapahtuvat onnettomuudet laskivat hieman, mutta metsäkauriin kanssa tapahtuvissa onnettomuuksissa on jatkuvaa nousua, sanoo Pöyhönen.

Vaarallisinta aikaa hirvieläintilastojen mukaan on marraskuu. Joulukuussa onnettomuudet laskevat alkusyksyn tasolle.

Pöyhösen mukaan syksyisin hirvieläinten kanssa tapahtuviin onnettomuuksiin vaikuttavat olennaisesti sää- ja keliolosuhteet. Tiet alkavat olla liukkaita ensin märistä lehdistä, sitten pakkasista, ja aamulla on töihin mentäessä vielä pimeää. Lisäksi ilta-aurinko häikäisee matalammalla jo iltapäivästä. Erityisen tarkkana tulee olla hirviaitojen päissä, joissa hirvieläimet usein lähtevät ylittämään tietä.

– Tulevan syksyn sääennusteita on vaikea tehdä, mutta varmaa on, että tiet ovat syksyllä jälleen liukkaita ja päivän valoisa aika lyhenee. Kannattaa varata matkoihin enemmän aikaa ja vähentää vauhtia sellaisilla osuuksilla, jotka ovat otollisia hirvieläinten liikkumiselle – esimerkiksi silloin, kun tie vie metsästä peltoaukealle ja päinvastoin.

Pöyhösen mukaan sään muuttuessa syksyisemmäksi ja päivien lyhentyessä kannattaa liikenteessä höllätä kaasujalkaa.

– Tilannenopeus on ratkaiseva, kun hirvieläin tulee yllättäen eteen. Mitä kovempi vauhti, sitä pidempi on jarrutusmatka. Liukkaat tiet tuovat lisäksi omat haasteensa. Hirvieläimiä liikkuu usein alueilla, joilla teiden nopeusrajoitukset voivat olla 80 tai 100 kilometriä tunnissa.

– Hirvieläinonnettomuudet näkyvät myös Fennian korvaustilastoissa. Viime vuonna ilmoitettiin yli 1 500 vahinkoa. Keskimäärin korvauksen määrä oli hieman alle 4 500 euroa, mutta hintahaitari on luonnollisesti hyvin laaja. Yhteensä hirvieläinvahinkoja korvattiin noin 6,5 miljoonalla eurolla viime vuonna, Pöyhönen kertoo.

– Hirvivahinkovakuutus korvaa vahingon, kun ajoneuvolla törmätään hirvieläimeen. Omaa vakuutusturvaa voi lisäksi täydentää kolarivakuutuksella, joka kattaa muun muassa hirvieläimen väistöstä johtuneen tieltä suistumisen seurauksena ajoneuvolle aiheutuneet vahingot, Pöyhönen lisää.

Hirvieläinten määrä kasvanut viime vuosina, onnettomuuksia sattuu erityisesti lounaisessa Suomessa

Hirvieläinten määrä on kasvanut viime vuosina huomattavasti. Esimerkiksi valkohäntäpeuran kannan arvioitu koko on Luonnonvarakeskuksen tilastojen mukaan kaksinkertaistunut 2010-luvun alusta alle 50 000:sta yli 120 000:een vuonna 2020. Viime vuonna arvio kannan koosta kääntyi kuitenkin laskuun. Helmikuussa päättyneellä metsästyskaudella kaadettiin 74 000 valkohäntäpeuraa, mikä on 4000 edelliskautta enemmän.

– Metsäkauriin ja valkohäntäpeuran kannan suuret koot ovat riesa erityisesti Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla, jossa on samalla paljon liikennettä, mutta vain vähän hirvieläinten luonnollisia vihollisia. Ainoa keino pitää kantojen koko kurissa on metsästys, Pöyhönen sanoo.

Varsinais-Suomen ja Uudenmaan lisäksi hirvieläinvahinkoja sattuu Satakunnassa, Pirkanmaalla ja Kanta-Hämeessä. Muissa maakunnissa onnettomuuksia sattuu selvästi vähemmän.

Hirvieläinonnettomuudet maakunnissa heinä-joulukuussa 2019–2021

Eniten hirvieläinonnettomuuksia sattuu Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla. Lähde: Tilastokeskus

Mitä tehdä, kun onnettomuus sattuu omalle kohdalle?

Jos joudut hirvieläinonnettomuuteen tai ajat sellaisen kohdalle, varoita ensin muuta liikennettä. Huolehdi sitten loukkaantuneista, soita hätänumeroon 112 ja anna riittävä paikkakuvaus.

– Onnettomuustilanteessa on erityisen tärkeää huolehtia, että vältetään lisävahingot. Varoituskolmio kannattaa asettaa näkyvälle paikalle ja laittaa autoon hätävilkut päälle.

Vinkit: näin vältät hirvieläinkolarit

• Aja virkeänä ja terveenä, maltillisella nopeudella. Vältä huonoissa sääolosuhteissa ajamista, jos mahdollista. Käytä turvavyötä ja keskity liikenteeseen. Hirvieläinonnettomuudet johtuvat usein siitä, että tilanteet tulevat yllättäen eikä kuljettaja ehdi reagoida ajoissa. Reaktionopeus vähenee entisestään, jos ajaa väsyneenä tai liian kovaa tilannenopeutta.

• Huomioi hirvistä ja kauriseläimistä varoittavat liikennemerkit. Niitä on laitettu sellaisiin paikkoihin, joissa usein sattuu onnettomuuksia. Todennäköisyys hirvieläimen kohtaamiseen hirvimerkkialueella on siis tavallista suurempi

• Erityisesti valkohäntäpeurat liikkuvat loppuvuodesta, mutta muutkin hirvieläimet liikkuvat paljon syksyllä.

• Jos joudut itse tai huomaat toisen joutuneen onnettomuuteen hirvieläimen kanssa, varoita muuta liikennettä ja huolehdi loukkaantuneista. Soita hätänumeroon 112 ja anna riittävä paikkakuvaus.

Lisätietoja

Mikko Pöyhönen
Johtaja, ajoneuvovakuutus- ja vahinkopalvelut
mikko.poyhonen@fennia.fi
Puh. 040 653 0950

Fennia – yrittämistä ja elämää varten

Vakuutus tarkoittaa valmistautumista tulevaisuuden mahdollisuuksiin. Me Fennialla tarjoamme vahinko-, henki-, eläke- ja säästövakuuttamisen palveluita. Olemme aina täydellä sydämellä mahdollistamassa sitä, että sinä voit kokeilla ja yrittää. Kun sinä kehityt, me kehitymme mukana.