Kotitaloudet ovat varautuneet korkojen nousuun

Suomalaisten rahatilanne on Finanssialan Keskusliiton  tutkimuksen mukaan parantunut vuoden takaisesta. Luottoa ottaneet suomalaiset ovat tiedostaneet korkojen nousupaineet ja varautuvat koron nousuun säästämällä ja omaa taloudenpitoaan suunnittelemalla. Finanssialan Keskusliiton tänään valmistunutta ”Kotitalouksien säästäminen, luotonkäyttö ja maksutavat”-tutkimusta varten haastateltiin 2 400 15-74 -vuotiasta henkilöä helmikuussa 2011.

Parantuneen rahatilanteen myötä suomalaiset kokevat omaa taloudellista tilannettaan uhkaavia riskejä aiempaa harvemmin. Työttömyyden ja lomautusten uhka on suomalaisten mielissä vähentynyt.

Yleisimmäksi asuntoluottoihin liittyväksi riskiksi koetaan korkojen nousu. Korkojen nousu on tiedostettu ja varautuminen sen varalta koetaan selvästi tarpeellisena.

Asuntoluotollisista kolme neljäsosaa on varautunut korkojen nousuun. Erityisesti näin ovat tehneet ne, joilla on suuria asuntolainoja. Varautuminen näkyy myös säästämisen lisääntymisenä. Monella lainanottajalla on samanaikaisesti säästöjä tai sijoituksia ja näiden osuus on edelleen kasvanut. Säästöt toimivat talouden puskurina tulevia rahantarpeita varten.

Lisäksi lainakustannusten nousuun varaudutaan korkokatolla, jonka suosio on pysynyt ennallaan, 22 prosentilla lainaa ottaneista on lainassaan korkokatto. Joka neljännellä on lainaturvavakuutus.

”Niillä kotitalouksilla, joilla on tasaerälaina, korkotason nousu ei vaikuta ollenkaan kuukausittaiseen lainanhoitorasitukseen, mikäli laina-aika voi joustaa riittävästi”, toteaa Finanssialan Keskusliiton rahoitusasiantuntija Ulla Halonen.

Luotonottoaikeissa vähentymistä  

Suomalaisista 30 prosentilla on asuntolainaa. Valtaosa on ottanut asuntolainansa vakituisen asunnon ostoa varten.  Yhtä monella on kulutusluottoa, osuus on pysynyt edellisvuosien tasolla. Tosin vain yhden kulutusluoton ottaneiden suomalaisten osuus on selvästi suurempi kuin vuosi sitten.

Asuntolainojen keskikokojen kasvu taittui viime vuonna mutta nyt keskikoot ovat kasvaneet edellisestä vuoden 2010 tutkimuksesta ja nyt ollaan vuoden 2009 tasolla.  Viimeisen kahden vuoden aikana otetut asuntolainat ovat olleet keskimäärin 108 500 euroa. Kasvua on eniten yli 100 000 euron lainojen määrässä. Taustalla on Ulla Halosen mukaan nousujohteinen asuntojen hintakehitys.

Kaikkiaan luotonottoaikeet ovat vähentyneet vuoden takaisesta. Nyt seitsemän prosenttia suomalaisista aikoo ottaa luottoa seuraavien 12 kuukauden aikana, kun osuus vuosi sitten oli 11 prosenttia. Asuntoluottoa aikoo ottaa neljä prosenttia suomalaisista.

Asuntolainojen keskimääräinen takaisinmaksuaika on 18 vuotta. Hankitun asunnon ostosta keskimäärin 72 prosenttia on rahoitettu lainalla. Lainan osuus asunnon rahoituksessa on hieman laskenut vähitellen vuodesta 2009 lähtien. Lainanhoitomenojen osuus käteen jäävistä tuloista on pysynyt ennallaan jo useita vuosia asuntolainojen keskikoon kasvusta huolimatta. Lainanhoitokuluja on laskenut pitkään alhaalla pysynyt korkotaso.

”Taantuman hellittäminen, parantunut työllisyystilanne ja kotitalouksien parantunut rahatilanne heijastuvat suomalaisten lainanmaksukykyyn ja lainojen maksusuunnitelmiin. Vielä viime keväänä lainaansa hitaammin maksaneiden osuus oli kasvussa, nyt nopeammin maksaneiden osuus on nousemaan päin ja hitaammin maksaneiden osuus on laskenut”, Ulla Halonen toteaa.

Säästäminen vahvaa

Suomalaisten kiinnostus säästämistä ja sijoittamista kohtaan on edelleen vahvaa. Säästöjen ja sijoitusten "hajauttaminen" on aiempaakin tavallisempaa eli varoja sijoitetaan useaan eri kohteeseen samanaikaisesti. Alhaisesta korkotasosta huolimatta tilisäästäminen on suosituin säästömuoto, mutta sekä rahasto- että osakesäästämisen suosio on edelleen kasvussa. Turvallisuus on säästämis- tai sijoituskohteen valinnassa tärkein kriteeri.

Haastattelut Kotitalouksien säästäminen, luotonkäyttö ja maksutavat tutkimusta varten teki Finanssialan Keskusliiton toimeksiannosta IROResearch Oy.  Linkki tutkimukseen.

Hushållen beredda på räntehöjningar

Finländarnas ekonomi är nu bättre än för ett år sedan. De som har lån är medvetna om att det finns ett tryck på att höja räntorna och garderar sig mot räntehöjningar genom att spara och planera sin ekonomi. Detta framgår av en undersökning om sparande, kreditanvändning och betalningssätt som Finansbranschens Centralförbund gjort. För undersökningen intervjuades 2 400 finländare i åldern 15-74 år i februari 2011.

I och med den förbättrade penningsituationen upplever finländarna mer sällan än tidigare att olika slags risker utgör hot mot den egna ekonomin. Känslan att hotas av arbetslöshet och permitteringar har minskat.

I fråga om bostadskrediter är finländarna medvetna om att en räntehöjning kan föreligga och upplever detta som den största risken. Detta visar sig som ett uppenbart behov att gardera sig.

Av dem som har bostadslån är tre fjärdedelar beredda på en räntehöjning, i synnerhet de som har stora lån. Detta syns också i form av ökat sparande. Allt fler låntagare både sparar och placerar sina pengar. Sparpengarna fungerar som ekonomisk buffert inför framtida penningbehov. 

Räntetakets popularitet som gardering mot ökade lönekostnader har bibehållit sin popularitet. Omkring 22 procent av låntagarna har ett räntetak på sin kredit. Var fjärde låntagare har en låneskyddsförsäkring.

”För de hushåll som har annuitetslån ökar en höjd räntenivå inte alls den månatliga bördan att sköta lånet om det finns tillräcklig flexibilitet i fråga om lånetiden”, säger Ulla Halonen, finansieringsspecialist på Finansbranschens Centralförbund.

Färre har för avsikt ta lån

Trettio procent av finländarna har bostadslån och de flesta har tagit lånet för köp av permanent bostad. Andelen konsumentkrediter är lika stor, och oförändrad i jämförelse med tidigare år. Däremot är antalet finländare som bara har en enda konsumentkredit nu klart fler än för ett år sedan.

Ökningen i bostadslånens genomsnittliga storlek mattades av i fjol men nu har den genomsnittliga storleken på lånen ökat så att den ligger på samma nivå som 2009. Beloppen av de lån som tecknats under de två senaste åren har uppgått till i snitt 108 500 euro. Antalet lån i storleksklassen över 100 000 euro har ökat mest. Detta beror enligt Ulla Halonen på bostadsprisernas progressiva utveckling. 

Sammantaget är finländarna nu mindre benägna att ta lån. Sju procent uppger sig ha för avsikt att teckna lån de närmaste 12 månaderna, för ett år sedan var siffran elva procent. Fyra procent av finländarna uppger att de tänker ta bostadslån.

Den genomsnittliga återbetalningstiden för bostadslån ligger på 18 år. Cirka 72 procent av den införskaffade bostadens pris har finansierats med lån. Lånens andel av finansieringen har undan för undan minskat något sedan 2009. Låneskötselkostnadernas andel av nettoinkomsterna har varit oförändrad i många år trots att den genomsnittliga storleken på bostäderna har ökat. Kostnaderna för lånen har sänkts av att räntenivån länge varit låg.

”Det att recessionen har lättat och sysselsättningsläget och hushållens ekonomi förbättrats återspeglas i finländarnas återbetalningsförmåga och betalningsplaner. Så sent som i våras höll andelen låntagare som betalar sina lån i en långsammare takt på att öka, nu är det däremot fler som betalar snabbare och färre som betalar långsammare”, konstaterar Ulla Halonen.

Stort intresse för att spara

Finländarna visar fortsättningsvis ett stort intresse för att spara och placera. Det är nu vanligare än tidigare att fördela sparandet och placerandet på flera olika håll samtidigt. Sparkonto är trots den låga räntenivån den populäraste formen att spara men intresset för såväl fond- som aktiesparande ökar hela tiden. Vid valet av spar- eller placeringsobjekt är säkerhet det viktigaste kriteriet.

Intervjuerna för undersökningen av hushållens sparande, kreditanvändning och betalningssätt utfördes av IROResearch Oy på uppdrag av Finansbranschens Centralförbund.

Länk till undersökningen  (på finska).

Lisätietoja:

Rahoitusasiantuntija/Finansieringsspecialist Ulla Halonen, puh. 020 793 4262

Viestintäpäällikkö/Kommunikationschef Kristiina Siikala, puh. 020 793 4273

Finanssialan Keskusliitto (FK) on toimialajärjestö, joka edustaa Suomessa toimivia pankkeja, vakuutusyhtiöitä, rahoitusyhtiöitä, arvopaperinvälittäjiä, sijoitusrahastoyhtiöitä sekä finanssialan työnantajia. Osa jäsenistä hoitaa myös lakisääteiseen sosiaaliturvaan kuuluvia liikenne-, työeläke- ja työtapaturmavakuutuksia. Finanssialan Keskusliitolla on noin 460 jäsenyhteisöä ja niiden palveluksessa toimii noin 43 000 työntekijää.

Avainsanat: