Mielenterveyspalvelujen käyttäjäkin voi saada vakuutuksia / Även personer med mentala problem kan få försäkringar

Terveydentila on keskeinen vakuutettavaan riskiin vaikuttava tekijä henkilövakuutuksissa. Vakuutuksia myönnettäessä vakuutusyhtiöt kohtelevat asiakkaitaan tasa-arvoisesti ja yhdenmukaisesti omien vastuunvalinnan periaatteidensa mukaan.

Vastuunvalinnassa vakuutusyhtiöt arvioivat sitä, myönnetäänkö vakuutus, ja millä hinnalla ja ehdoilla. Yhtiöt noudattavat vastuunvalinnassa hyvää vakuutustapaa ja vakuutussopimuslakia. Riskiarviointi tehdään aina samojen periaatteiden mukaisesti, olipa kyse mielenterveysongelmista tai muista sairauksista ja vammoista.

Mielenterveyden keskusliiton tänään julkaiseman mielenterveysbarometrin mukaan mielenterveysongelmat voivat estää esimerkiksi sairauskuluvakuutuksen, lainaturvavakuutuksen tai henkivakuutuksen saannin. Vapaaehtoisissa vakuutuksissa vakuutusyhtiöllä on oikeus itse arvioida, mitä riskejä ja millaisin ehdoin ne vakuuttavat. Vakuutusyhtiöiden tuotteet ja vastuunvalinnan periaatteet eroavat toisistaan ja yhtiöt kilpailevat niillä.

Mielenterveysongelmat eivät kategorisesti estä vakuutuksen saantia ja Mielenterveyden keskusliiton barometrista selviääkin, että yli puolet mielenterveyspotilaista ja –kuntoutujista on saanut haluamansa vakuutuksen. Lainaturvavakuutuksissa myöntöprosentti on huomattavasti suurempi. Vakuutus on myönnetty yli 70 prosentille hakijoista.

- Jos kyseessä on esimerkiksi lievä masennus, vakuutus voidaan usein myöntää. Samoin menetellään vaikeaan elämäntilanteeseen liittyvässä ohimenevässä kriisissä, kun hoitojakso on ohi, kertoo vakuutusasiantuntija Mari Pekonen-Ranta Finanssialan Keskusliitosta.

Esimerkiksi psykoterapia tai psykologipalveluiden käyttö ei yksinään vaikuta vakuutuksen myöntämiseen tai epäämiseen vaan vakuutusyhtiö arvioi silloin asiakkaan kokonaistilanteen.

Mielenterveysongelmilla on kuitenkin selvästi todettu syy-yhteys somaattisiin sairauksiin. Tämän vuoksi vakavammissa tapauksissa asiakkaalta edellytetään yleensä viiden vuoden oireetonta jaksoa ennen kuin vakuutus voidaan myöntää. Lievemmissä tapauksissa oireeton aika voi olla lyhyempi.

 - Lähtökohtaisesti vakuutusyhtiöt haluavat myöntää vakuutuksia aina, kun se yhtiön omien vastuunvalinnan periaatteiden mukaan on mahdollista. Vakuutusyhtiöt seuraavatkin aktiivisesti diagnostisen tiedon sekä hoitomenetelmien kehitystä ja tarkistavat omia vastuunvalinnan periaatteitaan säännöllisesti. Mielenterveyspotilaiden ja –kuntoutujien osalta jotkut yhtiöt ovat viime aikoina lieventäneet käytäntöjään, Pekonen-Ranta toteaa.

Päätös vakuutuksen myöntämisestä tai epäämisestä tehdään aina lääketieteellisen riskiarvion perusteella ja siihen vaikuttaa myös haetun vakuutusturvan laatu sekä asiakkaan tapauskohtainen kokonaistilanne. Jos vakuutusyhtiö ei myönnä haetun mukaista vakuutusta, annetaan siitä asiakkaalle aina vakuutussopimuslain mukainen kirjallinen perustelu.

 -Vastuunvalinta on sekä vakuutusyhtiön että asiakkaiden näkökulmasta tärkeää. Ilman sitä korvausmeno kasvaisi ja hinnat nousisivat, kun vakuutetuiksi valikoituisi suuremman riskin omaavia vakuutettuja. Tilanne olisi epäoikeudenmukainen myös vakuutettujen välillä, koska terveiden ja sairaiden ihmisten vakuutusmaksut olisivat samat, vaikka heidän riskinsä olisi hyvin erilainen, Mari Pekonen-Ranta selvittää.  

Lisätiedot:
Vakuutusasiantuntija Mari Pekonen-Ranta, puh. 020 793 4213
Viestintäpäällikkö Marjo Lapatto, puh. 020 793 4274
__________________________________________________

I samband med personförsäkringar är hälsan en faktor som väsentligt påverkar den försäkrades risk. Vid beviljande av försäkringar behandlar Försäkringsbolagen kunderna jämlikt och enhetligt, enligt sina respektive principer för riskurval.

Vid riskurvalet gör försäkringsbolagen en bedömning av huruvida en försäkring ska beviljas, och i så fall med vilka villkor och till viket pris. Bedömningen utförs i enlighet med god försäkringssed och lagen om försäkringsavtal. Riskurvalet görs enligt samma principer, oavsett det gäller psykiska problem eller andra sjukdomar och skador.

Enligt en barometerundersökning som Centralförbundet för mental hälsa publicerade i dag kan psykiska problem utgöra ett hinder för beviljande av sjukkostnads-, låneskydds- och livförsäkringar. Då det gäller frivilliga försäkringar har försäkringsbolagen rätt att själva avgöra vilka risker de försäkrar och på vilka villkor. Såväl produkter som riskurvalsprinciper varierar hos bolagen, som konkurrerar om kunderna genom att erbjuda dem olika produkter.

Problem med den mentala hälsan utgör inte kategoriskt något hinder för att få en försäkring. Också Centralförbundet för mental hälsas barometer visar att över hälften av patienterna och rehabiliteringsklienterna inom mentalvården har beviljats den försäkring de har önskat. För låneskyddsförsäkringarna är andelen betydligt högre, över 70 procent.

- Vid fall av till exempel lindrig depression kan en försäkring ofta beviljas. Det samma gäller efter avslutad vård då det är fråga om en övergående kris som har orsakats av en svår livssituation, uppger försäkringsspecialist Mari Pekonen-Ranta på Finansbranschens Centralförbund.

Att kunden går i psykoterapi eller anlitar psykolog avgör inte i sig om en försäkringsansökan beviljas eller avslås. Försäkringsbolaget gör i sådana fall en helhetsbedömning av kundens situation. Psykiska problem har ändå konstaterats ha ett omedelbart samband med somatiska sjukdomar. På grund av detta förutsätts vid allvarligare fall att kunden ska vara symtomfri i fem år innan en försäkring kan beviljas. Vid lindrigare fall kan en kortare symtomfri period godtas.

- I allmänhet är försäkringsbolagen alltid villiga att bevilja försäkringar då deras riskurvalsprinciper medger det. Därför följer bolagen aktivt med hur diagnostik och vårdmetoder utvecklas och ser regelbundet över sina principer. Då det gäller patienter och rehabiliteringsklienter inom mentalvården har en del bolag på sista tiden luckrat upp sin praxis, säger Pekonen-Ranta.

I fråga om försäkringar fattas beslut om beviljande eller avslag alltid utgående från en medicinsk riskbedömning. Beslutet påverkas också av vilket slag av försäkringsskydd som är aktuellt och kundens situation som helhet. Om försäkringsbolaget inte beviljar kunden den önskade försäkringen ges alltid en skriftlig motivering i enlighet med lagen om försäkringsavtal.

- Riskurvalet är viktigt både ur försäkringsbolagets och kundernas perspektiv. Utan det skulle skadekostnaderna öka och priserna stiga i och med att personer med högre risk då skulle bli försäkrade. För de försäkrade skulle det också vara orättvist med samma premier för friska och sjuka personer trots att riskerna är väldigt olika, förklarar Pekonen-Ranta.

Ytterligare uppgifter:
Försäkringsspecialist Mari Pekonen-Ranta, tel. 020 793 4213
Kommunikationschef Marjo Lapatto, tel. 020 793 4274

Finanssialan Keskusliitto (FK) on toimialajärjestö, joka edustaa Suomessa toimivia pankkeja, vakuutusyhtiöitä, rahoitusyhtiöitä, arvopaperinvälittäjiä, sijoitusrahastoyhtiöitä sekä finanssialan työnantajia. Osa jäsenistä hoitaa myös lakisääteiseen sosiaaliturvaan kuuluvia liikenne-, työeläke- ja työtapaturmavakuutuksia. Finanssialan Keskusliitolla on noin 450 jäsenyhteisöä ja niiden palveluksessa toimii noin 43 000 työntekijää.

Finansbranschens Centralförbund (FC) företräder de banker, försäkringsbolag, finansbolag, värdepappersförmedlare, fondbolag och finansarbetsgivare som bedriver verksamhet i Finland. En del av medlemmarna sköter också den obligatoriska trafikförsäkringen samt de arbetspensions- och olycksfallsförsäkringar som hör till vår lagstadgade sociala trygghet. FC har ca 450 medlemssammanslutningar och de har totalt ca 43 000 anställda.