Palvelusetelijärjestelmä avainasemassa hoivapalveluiden rahoituksessa / Servicesedlar – en nyckelfråga vid finansieringen av vårdtjänster
Suurten ikäluokkien ikääntyminen ja elinajan piteneminen tarkoittavat vääjäämättä hoivapalveluiden tarpeen lisääntymistä. Tällä hetkellä Suomessa on vielä alle 300 000 yli 80-vuotiasta kansalaista. Tämä supersenioreiden osuus nousee kuitenkin lähes 700 000:een nykyisten viisikymppisten saavuttaessa 80 vuoden iän.
Pellervon taloustutkimus julkaisi tänään tutkimuksen eri omaisuuslajien käyttömahdollisuuksista vanhuusajan hoivan rahoittamisessa. Tutkimuksen mukaan suomalaisten omaisuus, erityisesti asuntovarallisuus, voi olla osa tulevaisuuden hoivapalveluiden rahoitusratkaisua.
Finanssialan Keskusliiton (FK) toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi toteaa, että julkisen talouden kestävyysvajeen vastapainoksi yksityistalouksien varallisuus lisääntyy jatkuvasti. Varallisuutta on etenkin iäkkäillä kansalaisilla. Taloudellinen hyvinvointi on 60 vuodessa lähes kymmenkertaistunut.
”Omaisuuden hyödyntäminen oman hoivan rahoittamiseksi on järkevää sekä yksilön itsensä että julkisen talouden kestävyyden kannalta”, sanoo Kauppi.
”Yksityisen ja julkisen hoivan rahoituksen tulee jatkossa olla joustavasti yhdistettävissä. Avainasemassa on kunnallisen palvelusetelijärjestelmän kehittäminen kunta- ja palvelurakenneuudistuksen yhteydessä. Järjestelmän tulisi olla sellainen, että palvelusetelin ja kansalaisen oman rahoituksen avulla voimme turvata rahoituksen riittävyyden”.
Kaupin mielestä kansalaisten on myös saatava nykyistä parempaa informaatiota eläke- ja palvelulupauksista, jotta jokaisella on mahdollisuus riittävästi suunnitella omaa varautumistaan vanhuutta varten.
Vaihtoehtoja oman rahoituksen keinoiksi on jo olemassa. Tällainen on esimerkiksi käänteinen asuntolaina.
”Rahavirtaa koko loppuelämäksi olisi mahdollista saada kertamaksuisella lisäeläkevakuutuksella, mikäli siihen liittyvät verotukselliset esteet poistettaisiin. Tällä hetkellä vakuutusyhtiöt eivät voi tuoda kertamaksuisia elinikäisiä eläkevakuutuksia markkinoille, koska nykyisen lainsäädännön mukaan kertamaksuista eläkevakuutusta verotettaisiin rankaisevasti sekä pääoman että tuoton osalta”, Kauppi kertoo.
Myös vapaaehtoisen hoivavakuutuksen avulla olisi mahdollista hyödyntää omaa omaisuuttaan niin, että se riittää pitkäaikaisen hoivan rahoituksen tarpeisiin.
Lisätiedot:
Toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi, puh. 020 793 4210
Johtaja Timo Silvola, puh. 020 793 4221
Viestintäpäällikkö Marjo Lapatto, puh. 020 793 4274
Servicesedlar – en nyckelfråga vid finansieringen av vårdtjänster
I och med att de stora årskullarna blir äldre och livslängden ökar behovet av vårdtjänster oundvikligen. För närvarande har Finland alltjämt färre än 300 000 medborgare som är över 80 år. Denna superseniorandel stiger emellertid till inemot 700 000 då de nuvarande femtioåringarna kommer upp i 80-årsåldern.
Pellervos ekonomiska forskningsinstitut publicerade i dag en undersökning om möjligheterna att använda olika slag av tillgångar vid finansieringen av vård under ålderdomen. Enligt undersökningen kan finländarnas tillgångar, speciellt bostadstillgångar, utgöra en del av finansieringslösningen i fråga om framtidens vårdtjänster.
Finansbranschens Centralförbunds (FC) verkställande direktör Piia-Noora Kauppi konstaterar att som motvikt till den offentliga ekonomins hållbarhetsunderskott ökar privathushållens förmögenhet kontinuerligt. I synnerhet äldre medborgare sitter på tillgångar. Det ekonomiska välståndet har på 60 år nästan tiofaldigats.
”Att utnyttja tillgångarna för att finansiera sin egen vård är klokt från såväl individens som den offentliga ekonomins synpunkt”, säger Kauppi.
”Privat och offentlig finansiering av vård bör i fortsättningen kunna kombineras flexibelt. En nyckelfråga är utvecklandet av det kommunala systemet med servicesedlar i samband med kommun- och servicestrukturreformen. Systemet bör konstrueras så att det med hjälp av servicesedlar och medborgarnas egen finansiering blir möjligt att trygga en tillräcklig finansiering.
Enligt Kauppi måste medborgarna också få bättre information om pensions- och serviceutfästelserna för att de ska möjlighet att planera sin beredskap inför ålderdomen.
Alternativ när det gäller egen finansiering finns redan. Ett sådant är t.ex. ett omvänt bostadslån.
”Det skulle vara möjligt att skaffa sig finansieringsflöde livet ut med hjälp av en tilläggspensionsförsäkring med engångsbetalning, om de beskattningsmässiga hindren härvidlag skulle avlägsnas. För närvarande kan försäkringsbolagen inte lansera livsvariga pensionsförsäkringar med engångspremie eftersom den nuvarande lagstiftningen skulle innebära en bestraffande beskattning av en sådan försäkring, i fråga om såväl kapitalet som avkastningen”, säger Kauppi.
Också med hjälp av en frivillig vårdförsäkring skulle det vara möjligt att utnyttja sin egen egendom så att den skulle räcka till för att tillgodose behovet av långsiktig vårdfinansiering.
Ytterligare uppgifter:
Verkställande direktör Piia-Noora Kauppi, tel. 020 793 4210
Direktör Timo Silvola, tel. 020 793 4221
Kommunikationschef Marjo Lapatto, tel. 020 793 4274
Finanssialan Keskusliitto (FK) on toimialajärjestö, joka edustaa Suomessa toimivia pankkeja, vakuutusyhtiöitä, rahoitusyhtiöitä, arvopaperinvälittäjiä, sijoitusrahastoyhtiöitä sekä finanssialan työnantajia. Osa jäsenistä hoitaa myös lakisääteiseen sosiaaliturvaan kuuluvia liikenne-, työeläke- ja työtapaturmavakuutuksia. Finanssialan Keskusliitolla on noin 450 jäsenyhteisöä ja niiden palveluksessa toimii noin 43 000 työntekijää.
Finansbranschens Centralförbund (FC) företräder de banker, försäkringsbolag, finansbolag, värdepappersförmedlare, fondbolag och finansarbetsgivare som bedriver verksamhet i Finland. En del av medlemmarna sköter också den obligatoriska trafikförsäkringen samt de arbetspensions- och olycksfallsförsäkringar som hör till vår lagstadgade sociala trygghet. FC har ca 450 medlemssammanslutningar och de har totalt ca 43 000 anställda.