Pankkibarometri 4/2011: Luotonkysynnän odotetaan vähenevän
Finanssialan Keskusliiton tuoreen Pankkibarometrin mukaan pankinjohtajat odottavat, että yritysten ja kotitalouksien luotonottohalukkuus vähenee lähikuukausina. Investointien sijaan yritysten luotonkysynnän nähdään painottuvan käyttöpääoman hankintaan ja rahoituksen uudelleenjärjestelyihin.
Kotitalouksien odotetaan vähentävän asuntoluottojen kysyntää, mutta jatkavan panostamista oman asunnon remontointiin ja peruskorjaukseen. Sekä yritysten että kotitalouksien arvioidaan tällä hetkellä suosivan pankkitalletuksia sijoituskohteena.
Barometrikysely toteutettiin marras-joulukuun vaihteessa. Kyselyn sisältöä on uudistettu aiemmasta lisäämällä siihen kysymyksiä luottojen käyttötarkoituksista, yritysten käyttämistä vaihtoehtoisista rahoitusmuodoista sekä joustomahdollisuuksien hyödyntämisestä kotitalouksien lainanhoidossa.
Kotitalouksien halukkuus ottaa asunto- ja kulutusluottoja vähenemässä
Epävarma taloustilanne alkaa heijastua aiempaa selvemmin luotonkysyntään.
Pankinjohtajat odottavat, että kotitalouksien halukkuus ottaa luottoa jää vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä vähäisemmäksi kuin alkuvuonna 2011. Tämä koskee niin asunnon ja kulutustavaroiden hankintaa kuin sijoitustoimintaa varten otettavia luottoja.
Sen sijaan luottoa odotetaan kysyttävän entiseen tahtiin oman asunnon remontointiin ja peruskorjaukseen.
-Vaikka luotonottohalukkuus on heikkenemässä, kotitalouksien luotonkysynnän odotetaan säilyvän vilkkaampana kuin loppuvuonna 2008 ja alkuvuonna 2009, korostaa Finanssialan Keskusliiton pääekonomisti Veli-Matti Mattila.
Talletusten suosion arvioidaan olevan yhä kasvussa kotitalouksien keskuudessa. Sen sijaan osakkeiden ja osakerahastojen samoin kuin kiinteistöjen, asuntojen ja kiinteistösijoitusrahastojen kiinnostavuuden nähdään olevan laskusuunnassa.
Käyttöpääoman tarve ja rahoituksen uudelleenjärjestelyt heijastuvat yritysten luotonkysynnässä
Myös yritysten luotonkysynnän odotetaan jäävän vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä vuodentakaista vähäisemmäksi. Pankinjohtajat odottavat sekä investointeja että yrityskauppoja ja -järjestelyjä varten otettavien luottojen kysynnän hiljenevän selvästi.
Sen sijaan luottoa odotetaan haettavan käyttöpääomaa ja rahoituksen uudelleenjärjestelyjä varten.
-Yritysten luotonkysynnän rakenteen muuttuminen kuvastaa taloustilanteeseen liittyvää suurta epävarmuutta. Investointeja ja yrityskauppoja lykätään, kunnes näkymät alkavat seljetä, pääekonomisti Mattila toteaa.
Pankinjohtajien arvioiden mukaan yritykset turvautuvat tällä hetkellä aiempaa enemmän julkisen sektorin toimijoiden tarjoamaan rahoitukseen. Pankkiluottojen ohella myös muun muassa. oman pääoman ehtoisen rahoituksen käytön nähdään olevan vähenemässä.
Lisätiedot:
Pääekonomisti Veli-Matti Mattila, puh 020 793 4259
Viestintäpäällikkö Joona Vuorenpää, puh 020 793 4275
Bankbarometer 4/2011:
Efterfrågan på krediter väntas minska
Både företagens och hushållens benägenhet att ta lån väntas minska de närmaste månaderna, framgår det av Finansbranschens Centralförbunds senaste bankbarometer. Enligt bankdirektörernas bedömning kommer företagens efterfrågan på krediter främst att gälla anskaffning av driftskapital och en omstrukturering av finansieringen i stället för investeringar.
Hushållens efterfrågan på bolån antas minska medan satsningarna på grundläggande renovering och reparation av den egna bostaden fortsätter. I fråga om placeringar verkar såväl företag som hushåll för närvarande föredra att sätta in sina pengar på banken.
Barometerenkäten genomfördes vid månadsskiftet november-december. Rundfrågans innehåll har förnyats och utökats t.ex. med frågor om krediternas användningssyfte, i vilken mån företagen använder alternativa finansieringsformer och hur hushållen utnyttjar möjligheterna att sköta lån flexibelt.
Hushållens intresse för bostads- och konsumentkrediter väntas avta
Den osäkra ekonomiska situationen börjar allt tydligare avspegla sig i efterfrågan på krediter.
Enligt bankdirektörernas uppfattning kommer hushållen att vara mindre benägna att ta lån under det första kvartalet år 2012 än de var i början av detta år. Det minskade intresset gäller såväl krediter för köp av bostad och konsumtionsvaror som för placeringsverksamhet.
Däremot väntas efterfrågan på lån för grundläggande renoveringar och reparation av bostäder hållas på samma nivå som förut.
-– Även om kreditbenägenheten håller på att avta väntas hushållens efterfrågan på krediter fortsättningsvis vara livligare än i slutet av 2008 och början av 2009, betonar Finansbranschens Centralförbunds chefsekonom Veli-Matti Mattila.
Hushållen verkar fortsättningsvis ha ett ökande intresse för att sätta in sina pengar på banken. För placeringar i aktier, aktiefonder, fastigheter, bostäder och fastighetsplaceringsfonder ser trenden däremot ut att vara sjunkande.
Behov av driftskapital och omstrukturering av finansieringen
reflekteras i företagens kreditefterfrågan
Även företagens kreditbenägenhet antas minska under det första kvartalet 2012 jämfört med motsvarande tid i år. Bankdirektörerna räknar med en klar nedgång i efterfrågan på lån för investeringar, företagsköp och företagsarrangemang.
Däremot väntas företagen ansöka om lånemedel för driftskapital och omstrukturering av finansieringen.
-– Den strukturella förändringen av företagens kreditefterfrågan avspeglar den stora osäkerhet som sammanhänger med det ekonomiska läget. Man skjuter upp investeringar och företagsköp tills utsikterna börjar klarna, konstaterar Mattila.
Enligt bankdirektörerna tyr företagen sig för närvarande mer än tidigare till finansiering som tillhandahålls av aktörer inom den offentliga sektorn. Förutom bankkrediterna ses också bl.a. finansieringen med eget kapital minska.
Ytterligare uppgifter:
Chefsekonom Veli-Matti Mattila, tel. 020 793 4259
Kommunikationschef Joona Vuorenpää, tel. 020 793 4275
Lisätiedot:
Pääekonomisti Veli-Matti Mattila, puh 020 793 4259
Viestintäpäällikkö Joona Vuorenpää, puh 020 793 4275
Ytterligare uppgifter:
Chefsekonom Veli-Matti Mattila, tel. 020 793 4259
Kommunikationschef Joona Vuorenpää, tel. 020 793 4275
Finanssialan Keskusliitto (FK) on toimialajärjestö, joka edustaa Suomessa toimivia pankkeja, vakuutusyhtiöitä, rahoitusyhtiöitä, arvopaperinvälittäjiä, sijoitusrahastoyhtiöitä sekä finanssialan työnantajia. Osa jäsenistä hoitaa myös lakisääteiseen sosiaaliturvaan kuuluvia liikenne-, työeläke- ja työtapaturmavakuutuksia. Finanssialan Keskusliitolla on noin 450 jäsenyhteisöä ja niiden palveluksessa toimii noin 43 000 työntekijää.
Finansbranschens Centralförbund (FC) företräder de banker, försäkringsbolag, finansbolag, värdepappersförmedlare, fondbolag och finansarbetsgivare som bedriver verksamhet i Finland. En del av medlemmarna sköter också den obligatoriska trafikförsäkringen samt de arbetspensions- och olycksfallsförsäkringar som hör till vår lagstadgade sociala trygghet. FC har ca 450 medlemssammanslutningar och de har totalt ca 43 000 anställda.