Yhä useampi seniori säästää käyttötileille, maksaa verkkopankissa ja käyttää e-laskua

Seniorit suosivat pankkitilille säästämistä alhaisesta korkotasosta huolimatta. Käyttötilille säästäminen on jopa lisääntynyt viime vuodesta. Myös verkkopankissa maksamisen ja e-laskun suosio on seniorien keskuudessa kasvanut.

Finanssialan Keskusliiton teettämän selvityksen mukaan 65-85-vuotiaista senioreista lähes kuudella kymmenestä on säästöjä ja sijoituksia. Etenkin käyttötilille säästäminen on seniorien keskuudessa lisääntynyt. Tilisäästäminen on myös suositumpaa kuin koko väestöllä keskimäärin.

Toiseksi yleisin säästö- ja sijoitusmuoto senioreilla ovat pörssiosakkeet. Senioreista 65-69­ -vuotiaat ovat myös hajauttaneet sijoituksiaan aktiivisimmin eri sijoitusmuotoihin. Heillä on muita useammin säästöjä ja sijoituksia erityisesti sijoitusrahastoissa ja pörssiosakkeissa. Monella heistä on kiinteää omaisuutta loma-asunnoissa sekä maa- ja metsäomaisuutta. Säästö- ja sijoituskohteen valinnassa turvallisuus on senioreille tärkein kriteeri.  

Oman talouden riskeihin varaudutaan säästämällä

Seniorit näkevät muuta väestöä vähemmän omaa taloutta uhkaavia riskejä. Neljä kymmenestä seniorista ilmoittaa varautuvansa riskeihin. Yleisimpänä riskinä pidetään tulojen laskua, joka voi johtua esimerkiksi sairastumisesta tai läheisen kuolemasta. Riskeistä oman talouden tulojen lasku askarruttaa erityisesti naisia. Senioreista 15 prosentin mielestä säästöjen tai sijoitusten arvon lasku on riskitekijä ja 12 prosenttia pitää asunnon arvon laskua riskinä.

-Seniorit varautuvat omaa taloutta koskeviin riskeihin erityisesti säästämällä, turvautumalla kertyneisiin säästöihin ja sijoituksiin sekä elämällä säästäväisemmin. Lisäksi moni varautuu riskeihin vakuutuksilla ja omaisuutta realisoimalla, kertoo rahoitusasiantuntija Ulla Halonen Finanssialan Keskusliitosta.

Internetin käytön kasvu senioreilla näkyy myös verkkomaksamisessa ja e-laskuissa

Seniorien internetin käytön lisääntymisen myötä verkkopankissa maksaminen on yleistynyt. Lähes neljä kymmenestä seniorista maksaa laskunsa nykyisin verkkopankissa. Suoraveloitus on senioreilla kuitenkin edelleen käytetyin maksutapa laskettaessa yhteen tavallisimmat ja muut käytetyt laskunmaksutavat. Koko väestöstä kahdeksan kymmenestä asioi verkkopankissa.

E-laskun käyttö on lisääntynyt senioreilla viisi prosenttia viime vuodesta. Verkkopankissa laskuja maksavista senioreista lähes joka neljäs saa e-laskuja suoraan verkkopankkiinsa. Vaikka korteilla maksaminen yleistyy päivittäistavaraostosten maksutapana, käteinen on senioreilla edelleen tavallisin päivittäisostosten maksutapa.

Finanssialan Keskusliitto selvitytti vuoden 2011 helmikuussa 65-85-vuotiaiden suomalaisten säästämistä, maksutapoja ja niissä tapahtuneita muutoksia sekä oman talouden riskejä. Tutkimukseen haastateltiin 500 seniori-ikäistä. Teemoina olivat käyttötilille säästämisen kasvu, ikääntymiseen liittyvät taloudelliset riskitekijät ja verkkopankissa maksamisen kasvu. Tutkimus toteutettiin osana laajempaa Säästäminen, luotonkäyttö ja maksutavat -tutkimusta. Tutkimuksen toteutti IROResearch Oy.

Liite: Senioritutkimus 2011

Säästäminen, luotonkäyttö ja maksutavat -tutkimusraportti www.fkl.fi, materiaalipankki, julkaisut

Allt fler seniorer sparar på bankkonto, betalar via nätet och använder e-faktura

Seniorerna föredrar sparande på bankkonto trots den låga räntenivån. Sparandet på bankkonto har till och med ökat sedan i fjol. Också betalningarna via nätbank och användningen av e-faktura har ökat bland seniorerna.

Enligt en undersökning som Finansbranschens Centralförbund låtit utföra har nästan sex av tio seniorer i kategorin 65-85 år besparingar och placeringar. I synnerhet banksparandet har ökat. Sparande på konto är bland seniorer också mera populärt än bland befolkningen i genomsnitt.

Den näst vanligaste spar- och placeringsformen är börsaktier. Bland seniorerna är 65-69 -åringarna de som mest aktivt spritt sina placeringar på olika placeringsformer. Denna ålderskategori har oftare än andra besparingar och placeringar speciellt i placeringsfonder och börsaktier. Många av dem har fast egendom i semesterbostäder samt i markområden och skog. Vid valet av spar- och placeringsform är tryggheten det viktigaste kriteriet för seniorerna.

Sparande ger beredskap mot risker i den egna ekonomin

Seniorerna ser i mindre utsträckning än den övriga befolkningen att deras egen ekonomi skulle hotas av risker. Fyra av tio uppger att de garderar sig mot riskfaktorer. Den vanligaste riskfaktorn är inkomstminskning till följd av exempelvis insjuknande eller en närståendes död. Risken för inkomstminskning bekymrar i synnerhet kvinnor. Av seniorerna anser 15 procent att minskning av besparingars eller placeringars värde är en riskfaktor. Minskning i bostadens värde upplevs av 12 procent som en risk.

Seniorerna garderar sig mot risker som hotar den egna ekonomin i synnerhet genom att spara, utnyttja ansamlade besparingar och placeringar samt genom att leva mera sparsamt. Många garderar sig också med försäkringar och genom att realisera tillgångar, konstaterar finansieringsspecialist Ulla Halonen på Finansbranschens Centralförbund.

Ökad användning av internet syns också i betalningar via nätet och i e-fakturor

Genom att seniorerna allt mer använder internet sköter de också allt oftare sina betalningar via nätet. Nästan fyra av tio seniorer betalar numera sina räkningar via nätet. Direktdebitering är dock alltjämt seniorernas vanligaste sätt att betala räkningar. Bland hela befolkningen betalar åtta av tio räkningar över nätet.

Användningen av e-faktura har ökat bland seniorerna med fem procent sedan fjolåret. Av de seniorer som betalar sina räkningar via nätet får nästan var fjärde e-fakturor direkt till nätbanken. Även om kortbetalningarna ökar som betalningssätt vid dagligvaruinköp är kontantbetalningar alltjämt det vanligaste betalningssättet bland seniorer.

Finansbranschens Centralförbund lät i februari 2011 utföra en undersökning om 65–85 -åriga finländares sparande, betalningssätt och förändringar i betalningssätten samt riskfaktorer som kan tänkas hota den egna ekonomin. För undersökningen intervjuades 500 personer i senioråldern. Undersökningen inriktades på hur sparandet på bankkonto ökat, vilka ekonomiska riskfaktorer som hänför sig till åldrandet och hur betalningarna över nätet ökat. Undersökningen genomfördes som en del av ett större undersökningsprojekt gällande sparande, kreditanvändning och betalningssätt. För det praktiska genomförandet svarade IROResearch Oy.

Seniorundersökningen på finska återfinns på Finansbranschens Centralförbunds webbplats www.fkl.fi, (materiaalipankki, julkaisut)

Lisätietoja:
rahoitusasiantuntija Ulla Halonen, puh 020 793 4262
viestintäpäällikkö Joona Vuorenpää, puh 020 793 4275

Ytterligare uppgifter:
finansieringsspecialist Ulla Halonen, tel. 020 793 4262
kommunikationschef Joona Vuorenpää, tel. 020 793 4275

Finanssialan Keskusliitto (FK) on toimialajärjestö, joka edustaa Suomessa toimivia pankkeja, vakuutusyhtiöitä, rahoitusyhtiöitä, arvopaperinvälittäjiä, sijoitusrahastoyhtiöitä sekä finanssialan työnantajia. Osa jäsenistä hoitaa myös lakisääteiseen sosiaaliturvaan kuuluvia liikenne-, työeläke- ja työtapaturmavakuutuksia. Finanssialan Keskusliitolla on noin 460 jäsenyhteisöä ja niiden palveluksessa toimii noin 43 000 työntekijää.

Finansbranschens Centralförbund (FC) företräder de banker, försäkringsbolag, finansbolag, värdepappersförmedlare, fondbolag och finansarbetsgivare som bedriver verksamhet i Finland. En del av medlemmarna sköter också den obligatoriska trafikförsäkringen samt de arbetspensions- och olycksfallsförsäkringar som hör till vår lagstadgade sociala trygghet. FC har ca 460 medlemssammanslutningar och de har totalt ca 43 000 anställda.