Helsinki-Vantaan laajennuksen peruskivi muurattiin – lentomatkustuksen uusi aikakausi on käsillä

Finavian kehitysohjelma tähtää Helsinki-Vantaan palvelutason nostamiseen ja sen kilpailuaseman vahvistamiseen Euroopan ja Aasian välisessä lentoliikenteessä. Tänään muurattiin lentoaseman kaikkien aikojen suurimman laajennuksen peruskivi

Helsinki-Vantaata laajennetaan sen 64-vuotisen olemassa olonsa aikana nyt seitsemättä kertaa. Kyse on tällä kertaa jätti-investoinnista. Tammikuussa käynnistyneiden kehitysohjelman laajennustöiden kustannusarvio on noin 400 miljoonaa euroa. Kaiken kaikkiaan Finavian, noin 900 miljoonan euron rakennushanke on yksi Suomen suurimmista.

– Helsinki-Vantaasta on vuosien saatossa kehittynyt lukuisia kansainvälisiä palkintoja ja tunnustuksia voittanut lentokenttä, josta me suomalaiset voimme olla ylpeitä. Lentoasemastamme on suunnitelmallisen työn tuloksena kehkeytynyt Pohjois-Euroopan johtava kenttä ja merkittävä vaihtoliikenteen solmukohta, sanoi Finavian toimitusjohtaja Kari Savolainen peruskiven muuraustilaisuudessa Vantaalla.

– Kun kehitämme Helsinki-Vantaata, siitä hyötyvät kaikki suomalaiset. Lentoyhteydet ympäri maailmaa paranevat, ja matkailulla on piristävä vaikutus koko maamme talouteen ja työllisyyteen. Hyvän maantieteellisen asemansa, maailmanluokan palveluidensa ja lumiosaamisensa ansiosta lentokenttämme hyödyttää myös eurooppalaisten liikkumista ja lentoyhteyksiä, hän jatkoi.

Terminaalin laajennusosan on suunnitellut kansainvälistä tunnustusta saanut suomalainen arkkitehtitoimisto PES-Arkkitehdit. Sama yritys on suunnitellut myös muun muassa Helsinki-Vantaan vuosina 1996 ja 1999 valmistuneet laajennukset.

– Suunnittelun kautta halutaan tuoda esille suomalaista osaamista ja arkkitehtuuri-ilmettä. Runsas lasin ja puun käyttö tuovat matkustajatiloihin valoisuutta ja luonnonläheisyyttä, kertoo pääsuunnittelija Tuomas Silvennoinen.

Laadukkaalla arkkitehtuurilla halutaan jättää matkustajien mieleen positiivinen ja muista maailman kentistä erottuva muistijälki, joka saa matkustajan lentämään yhä uudelleen Helsingin kautta.

– Lentoasemaan liittyy paljon tunteita: matkan odotusta ja muistoja, iloa ja väsymystä, jälleennäkemisiä ja hyvästejä. Nämä lähdön ja paluun tunnelmat ovat terminaalin sielu. Sielu syntyy myös rakenteista ja materiaaleista: ihmisten toiminnasta ja arvostuksesta rakennusta kohtaan, Silvennoinen pohtii.

Helsinki-Vantaan työmaalla ahertaa tällä hetkellä noin 350 rakentajaa. Tämän lisäksi kehitysohjelma työllistää moninkertaisen määrän ihmisiä muun muassa rakennus- ja sisustusmateriaaleja ja -tarvikkeita valmistavissa tehtaissa ja työpajoissa ympäri Suomen. Kaikkiaan rakennusaikainen työllisyysvaikutus on 14 000 henkilötyövuotta.

Hankkeen pääurakoitsijoina toimivat kokeneet suomalaiset rakennusyhtiöt Destia ja Lemminkäinen.

Laajentamisen myötä Helsinki-Vantaalla valmistaudutaan palvelemaan 20 miljoonaa matkustajaa vuoteen 2020 mennessä.

Terminaalin pinta-ala kasvaa 45 prosenttia, matkatavaran käsittelykapasiteetti nousee noin 50 prosenttia ja laajarunkokoneiden siltapaikat tuplaantuvat. Kaiken kaikkiaan lentoaseman palveluita ja lentoliikenteen infrastruktuuria parannetaan enemmän kuin koskaan aikaisemmin.

Lisätilojen rakentaminen ja käyttöönotto, uusien palvelujen lanseeraus ja matkustuksen sujuvoittaminen tapahtuvat vaiheittain.

Seuraavat vaiheet

Ensimmäiseksi, jo noin 1 ½ kuukauden kuluttua, kesäkuussa 2016 käyttöön saadaan hieman lisää kapasiteettia. Tuolloin non-Schengen-alueelle avataan uutta odotustilaa sekä lisää linjoja rajatarkastukseen ja vaihtomatkustajien turvatarkastukseen.

Vuoden päästä kesällä 2017 terminaaliin avataan uusi eteläsiipi, ensimmäiset uudet laajarunkokonepaikat sekä uudistunutta asematason infrastruktuuria.

Tämän jälkeen työt etenevät länsisiiven rakentamisella. Myös Euroopan- ja kotimaanlentojen palvelutasoa on tarkoitus nostaa.

Suunnittelupöydällä on myös nykyisen kakkosterminaalin laajentaminen terminaalin edustalla sijaitsevalle joukkoliikenne- ja pysäköintialueelle. Näin lähtöselvitys, turvatarkastus ja matkatavaroiden luovutus voitaisiin keskittää yhteen lähtö- ja tuloaulaan. 

Helsinki-Vantaan historiasta

Helsinki-Vantaan lentoasema avattiin vuonna 1952 Helsingin olympialaisiin. Lentoasemalla oli tuolloin yksi kiitotie ja terminaalina toimi puuparakki, joka sittemmin on purettu.

Nykyinen matkustajarakennus avattiin vuonna 1969, jonka jälkeen sitä on laajennettu useaan otteeseen. Lentoliikennettä palvelee tänä päivänä kolme kiitotietä.

FINAVIA OYJ
Viestintä

Lisätiedot: Finavian Media Desk, 020 708 2002 ja comms@finavia.fi

Kuvia peruskiven muuraustilaisuudesta 25.4.2016: http://finavia.materialbank.net/NiboWEB/finavia/showCartPublicContent.do?uuid=9773705&random=330279&lang=fi

Helsinki-Vantaan laajennukset 1952–2020: http://finavia.materialbank.net/NiboWEB/finavia/showCartPublicContent.do?uuid=9580422&random=533420&lang=fi

Havainnekuvia uudesta terminaalista: http://finavia.materialbank.net/NiboWEB/finavia/showCartPublicContent.do?uuid=9635390&random=582871&lang=fi

Video tulevaisuuden lentoasemasta: https://www.youtube.com/watch?v=M_KKr0A4sgw

Lisää tietoa kehitysohjelmasta: http://www.finavia.fi/fi/lentoasemat-kehittyvat/helsinki-vantaa/

Finavia tarjoaa ja kehittää lentoasema- ja lennonvarmistuspalveluja, joiden kulmakivinä ovat turvallisuus, asiakaslähtöisyys ja kustannustehokkuus. Finavian kattava 22 lentoaseman verkosto mahdollistaa kansainväliset yhteydet Suomesta maailmalle − ja maailmalta eri puolille Suomea. Helsinki-Vantaan lentoasema on Pohjois-Euroopan johtava vaihtoasema kaukoliikenteessä. Vuoden 2015 liikevaihto oli 353 miljoonaa euroa ja konsernin henkilöstömäärä 2300.

Finavia verkossa:
www.finavia.fi
http://vuosikertomus.finavia.fi
www.facebook.com/finavia
www.facebook.com/helsinkiairport
www.twitter.com/helsinkiairport
www.twitter.com/finaviaoyj

Avainsanat: