Fingrid korottaa kantaverkkomaksuja
Taustalla suuri investointiohjelma ja nousevat kustannukset
Fingrid Oyj korottaa vuoden 2012 alusta kantaverkkomaksuja keskimäärin 30 prosenttia. Maksukorotukset perustuvat kantaverkkotoiminnan kustannustason nousuun sekä yhtiön suureen investointiohjelmaan kantaverkon ikääntyneiden osien korvaamiseksi ja uuden tuotannon liittämiseksi kantaverkkoon.
Vastineeksi sähkön toimitusten luotettavuus kotitalouksille ja teollisuudelle paranee ja suomalaiselle yhteiskunnalle keskeinen infrastruktuuri rakennetaan Suomen ilmasto- ja energiastrategian vaatimalle tasolle. Kantaverkkomaksut ovat Suomessa jatkossakin eurooppalaisesti vertaillen alhaiset.
Fingrid investoi tällä vuosikymmenellä merkittävästi sähkön siirron kantaverkkoon, jotta Suomen ilmasto- ja energiastrategian mukaiset tavoitteet sähkön tuotannon omavaraisuudesta, hiilidioksidipäästöjen alentamisesta ja uusiutuvan energian lisäämisestä voidaan saavuttaa. Tarkoituksena on turvata luotettava sähkönsiirto Suomessa myös tulevina vuosina. Myös rajasiirtoyhteyksiä on parannettava, jotta Itämeren alueen sähkömarkkinoilla sähkö voi esteettä virrata maasta toiseen tehostaen sähkömarkkinoiden toimintaa ja parantaen sähkön saannin varmuutta Suomessa.
Fingridin kokonaisinvestoinnit kuluvana vuonna ovat noin 270 miljoonaa euroa. Investointitahti kantaverkon vahvistamiseksi jatkuu kiivaana: yhteensä seuraavan kymmenen vuoden aikana Fingrid varautuu investoimaan 1,7 miljardia euroa uusiin siirtoyhteyksiin ja varavoimalaitoksiin.
Kaiken kaikkiaan yhtiön suunnitelmissa on rakentaa lähes 3000 kilometriä voimajohtoja ja 30 sähköasemaa. Investointiohjelma pitää sisällään useita suurhankkeita kuten kaksi merikaapelisiirtoyhteyttä sekä Forssan varavoimalaitoksen rakentamisen. Uusien siirtoyhteyksien lisäksi 1960- ja 1970-luvulla rakennettuja sähköasemia ja voimajohtoja peruskorjataan.
- Markkinat ja tuotanto muuttuvat. Me rakennamme verkkoa asiakkaiden ja yhteiskunnan tarpeiden mukaisesti. Asiakkaiden uusi sähköntuotanto on saatava liitettyä verkkoon, toisaalta yhteiskunnalle on ensiarvoisen tärkeätä turvata varma sähkönsaanti ja toimivat sähkömarkkinat, kertoi Fingridin toimitusjohtaja Jukka Ruusunen tänään Helsingissä tiedotustilaisuudessa.
Toimitusjohtaja Ruusunen painotti, että kantaverkkomaksujen nousu on monen tekijän summa. Yhtiö onkin kertonut kantaverkkomaksujen korotuspaineista jo usean vuoden ajan. Mittavan investointiohjelman lisäksi kantaverkkotoiminnan markkinaehtoiset kustannukset ovat kasvamassa. Fingrid vastaa Suomessa siitä, että sähkön tuotanto ja kulutus ovat koko ajan tasapainossa. Tasapainon hallitsemiseksi yhtiö pitää yllä riittävän määrän reserviä. Reservejä tarvitaan sekä normaalitilanteita että häiriötilanteita varten.
- Fingridin kantaverkkotulot ovat tänä vuonna noin 220 miljoonaa euroa. Vuosittaiset varavoima- ja reservikustannukset tulevat nousemaan noin 20 miljoonaa euroa nykyisestä 30 miljoonasta eurosta. Fingridin hankkimien verkon sähköhäviöiden määrä on myös kasvussa ja yhtiön häviösähkökustannukset ovatkin nousemassa noin 70 miljoonaan euroon seuraavien vuosien aikana. Tämän lisäksi yhtiön rahoituskulut nousevat nykytasolta noin 20 miljoonaa euroa tulevina vuosina.
Portaittain energiamarkkinaviranomaisen
sallimalle tasolle
Teollisuuden ja energiayhtiöiden kantaverkkomaksut nousevat ensi vuoden alusta keskimäärin 30 prosenttia. Tavallisten kuluttajien sähkön hinnassa muutos ei ole merkittävä. Nykyisellään kantaverkkomaksun osuus on vain kaksi prosenttia sähkölaskusta, eli arviolta kuluttajahinta nousee kerrostaloasukkaalla noin 4 euroa vuodessa ja sähkölämmitteisessä omakotitalossa noin 16 euroa vuodessa.
Uusi sopimuskausi on nelivuotinen, mutta kantaverkkomaksut tarkistetaan vuosittain. Kantaverkkotariffin rakenne säilyy pääosin samanlaisena kuin ennenkin, mutta sähkön tuottajien maksuosuus hieman kasvaa.
- Fingridin kantaverkkomaksut nousevat jatkossa portaittain tasolle, joka vastaa energiamarkkinaviranomaisen sallimaa kantaverkkotoiminnan tuottotasoa. Yhtiö on viimeisten neljän vuoden aikana perinyt kantaverkkomaksuja noin 250 milj. euroa alle energiamarkkinaviranomaisen salliman tuottotason, mutta tätä alituottoa ei peritä uusissa maksuissa, Ruusunen kertoi.
Fingridin kantaverkkomaksut ovat edelleen eurooppalaisesti vertaillen alhaiset.
- Myös muissa eurooppalaisissa kantaverkkoyhtiöissä on käynnissä mittavat verkkoinvestoinnit ja muun muassa Pohjoismaissa on kantaverkkotariffeja nostettu kymmenillä prosenteilla jo muutama vuosi sitten, Ruusunen sanoi.
Fingridin maanlaajuinen kantaverkko on keskeinen osa Suomen sähköjärjestelmää. Kantaverkko on sähkön siirron runkoverkko, johon suuret voimalaitokset, tehtaat ja alueelliset jakeluverkot ovat liittyneet. Fingrid huolehtii siitä, että Suomi saa sähköä häiriöttä.
Fingrid järjestää tänään sidosryhmilleen Helsingin messukeskuksessa seminaarin, jossa käsitellään kantaverkon tulevia tariffeja ja sopimusrakenteita sekä investointiohjelman etenemistä. Seminaarin puheenvuoroja voi seurata internetistä joko suorana webcasting-lähetyksenä tai jälkikäteen videotallentein.
Linkki suoraan lähetykseen:
http://qsb.webcast.fi/f/fingrid/fingrid_2011_0907_kantaverkkopaiva/
Lisätietoja:
toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, puh. 040 593 8428 tai
talous- ja rahoitusjohtaja Tom Pippingsköld, puh. 040 519 5041