Ruotsin ja Norjan kantaverkkoyhtiöiden uusi ehdotus ei poista epäkohtia - Kahden maan erityisasema päätöksenteossa ei ole mahdollista
Fingrid vastaanotti maanantaina 23.10. uuden sopimusehdotuksen Ruotsin ja Norjan kantaverkkoyhtiöiden kesällä käynnistämässä kantaverkkoyhtiöiden päätöksentekoa ja tasehallintaa koskevassa prosessissa. Fingrid on tänään 26.10. antanut vastauksen uuteen sopimusehdotukseen ja ehdotuksen jatkotyöstä.
Ruotsin ja Norjan ehdotus koskee kantaverkkoyhtiöiden päätöksentekomenettelyjä ja pohjoismaisen sähköjärjestelmän tasehallintarakennetta. Olennaisilta osin uusi sopimusehdotus on samanlainen kuin Ruotsin ja Norjan kantaverkkoyhtiöiden aiempi ehdotus. Tanskan kantaverkkoyhtiö Energinet on myöntynyt uuteen ehdotukseen.
Ehdotukseen sisältyvä päätöksentekomalli perustuu äänestysmenettelylle. Äänestysmenettely ei kuitenkaan perustu tasavertaisuuteen vaan Norjan ja Ruotsin äänivallat olisivat kaksinkertaiset Tanskaan ja Suomeen verrattuna. Norjan ja Ruotsin kantaverkkoyhtiöt yhdessä voisivat siten päättää Suomea ja Fingridiä koskevista asioista ilman Fingridin tosiasiallista vaikutusvaltaa. EU:n jäsenvaltioita sitova lainsäädäntö nimenomaisesti edellyttää, että kantaverkkoyhtiöt tekevät alueelliset päätökset yksimielisesti. Nykyisen lainsäädännön tulkinnan ovat vahvistaneet sekä Suomen Energiavirasto että Pohjoismaiset energiaviranomaiset yhdessä.
"Fingrid ei voi hyväksyä lainvastaiseksi todettuja päätöksentekoperiaatteita. Meidän on oltava tasavertaisesti päättämässä käyttövarmuuden ja markkinoiden kannalta keskeisistä asioista niin kuin EU-lainsäädäntökin selkeästi määrää", toteaa Fingridin toimitusjohtaja Jukka Ruusunen.
Ehdotus tarkoittaisi myös sitä, että Ruotsin ja Norjan kantaverkkoyhtiöt hoitaisivat keskeisen osan Suomen sähköjärjestelmän järjestelmävastuusta. Järjestelmävastuu on keskeinen kansallisen päätäntävallan elementti eikä sen siirtäminen toiselle maalle ole Suomen lain mukaan mahdollista.
Erimielisyystilanteessa Euroopan komissio ratkaisee
Fingrid on pettynyt Ruotsin ja Norjan kantaverkkoyhtiöiden menettelytapaan asiassa. Merkittävät koko pohjoismaista sähkömarkkinaa koskevat muutokset tulisi valmistella avoimesti yhteistyössä sidosryhmien, kantaverkkoyhtiöiden ja viranomaisten kesken. Euroopan unionin lainsäädäntö asettaa selkeät aikataulut ja vastuut markkinoiden kehittämiselle ja päätöksenteolle. Mikäli kantaverkkoyhtiöt eivät pääse sopimukseen tasehallintarakenteesta asia siirtyy Euroopan komission ratkaistavaksi.
"Ruotsin ja Norjan kantaverkkoyhtiöiden harjoittama 'ota tai jätä' kabinettipeli ei vastaa käsitystämme tasa-arvoisesta ja avoimesta yhteistyöstä. Olemme tarvittaessa valmis viemään asian Euroopan komission ratkaistavaksi", lisää toimitusjohtaja Ruusunen.
Vaihtoehtona Ruotsin ja Norjan ajamalle mallille Fingrid on esittänyt nykyisen tasehallintarakenteen jatkokehittämistä EU:n lainsäädännön asettamassa aikataulussa ja yhteistyössä markkinatoimijoiden, sidosryhmien, kantaverkkoyhtiöiden sekä viranomaisten kanssa. Nykyinen tasehallintarakenne perustuu pitkälle vietyyn pohjoismaiseen integraatioon, ja on tärkeää, että sidosryhmät kaikissa maissa pääsevät aktiivisesti vaikuttamaan sen kehittämiseen.
Fingrid on tänään 26.10. antanut vastauksen uuteen sopimusehdotukseen ja ehdotuksen jatkotyöstä. Vastaus ja Fingridille tarjottu sopimusluonnos ovat tiedotteen liitteenä.
Lisätietoja:
Johtaja, markkinat Asta Sihvonen-Punkka, puh. 050 573 9053 Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, puh. 040 593 8428 (työmatkasta johtuen tavoitettavissa soittopyynnöllä 26.-27.10)
Katso aiempi tiedote: Fingrid ei luovu kansallisesta päätösvallasta pohjoismaisessa yhteistyössä – sähkömarkkinoiden pelisääntöjen kehittäminen yhdessä tärkeää
Liitteet:
Fingridin vastaus 26.10.2017
Ehdotettu sopimus