FINNFOREST-KONSERNIN TILINPÄÄTÖS 2004 (tilintarkastamaton)

Finnforest Oyj LEHDISTÖTIEDOTE Julkaistavissa 4.2.2005, klo 13.00 FINNFOREST-KONSERNIN TILINPÄÄTÖS 2004 (tilintarkastamaton) Tulos ennen satunnaiseriä 3,5 miljoonaa euroa Loka-joulukuun liikevaihto oli 467,7 miljoonaa euroa (435,3), liikevoitto 18,0 miljoonaa euroa (-9,5) ja tulos ennen satunnaisia eriä 9,8 miljoonaa euroa (-18,0) Koko vuoden liikevaihto 1924,3 miljoonaa euroa (1791,1) Liikevoitto 37,5 miljoonaa euroa (8,6) Tulos ennen satunnaisia eriä 3,5 miljoonaa euroa (-25,1) Tilikauden tulos 3,2 miljoonaa euroa (-10,2) Sijoitetun pääoman tuotto 4,0 % (1,3) Omavaraisuusaste 39,7 % (39,3) ja velkaisuusaste 99 % (106) Omavaraisuusaste 30,0 % (29,2) ja velkaisuusaste 163 % (178), pääomalainat rinnastettuna korolliseen velkaan Vuosi 2004 oli edelliseen vuoteen verrattuna Finnforestin tuotteiden tärkeimmän loppukäytön, rakentamisen kannalta suotuisampi. Vuoden 2004 tuloskehitystä leimasi kuitenkin hyvin kaksijakoinen tilanne. Euroopan rakennusmarkkinat kääntyivät hienoiseen nousuun, mikä vaikutti positiivisesti erityisesti vanerimarkkinoihin. Myös Kerto- ja lastulevyliiketoiminta menestyivät. Sahaliiketoiminnan tilanne taas vaikeutui sitä enemmän mitä pidemmälle vuotta elettiin. Konsernin vuoden 2004 tulos parani niin ikään edelliseen vuoteen verrattuna. Tähän vaikuttivat erityisesti Rakentaminen-liiketoiminta-alueen sekä vaneriliiketoiminnan positiivinen tuloskehitys. Vaneriliiketoiminnan positiivisen tuloskehityksen taustalla olivat viime vuosina toteutetut tehostamistoimenpiteet ja parantunut markkinatilanne. Lisäksi tulokseen vaikuttivat positiivisesti devestoinneista aiheutuneet myyntivoitot. Finnforest myi prosessi- ja kaukolämpöä sekä sähköä tuottavat voimalaitoksensa sekä 12,4 % suuruisen osuuden Moelvenin osakekannasta. Vuoden viimeinen neljännes oli parempi kuin kolmannen neljänneksen lopulla arvioitiin. Markkinoiden haasteisiin vastattiin toteuttamalla jo kesällä 2003 käynnistetty Finnforestin toimintojen uudelleenjärjestely tavoitteena selkeyttää ja pelkistää toimintamallia ja sitä kautta parantaa yhtiön kannattavuutta, kilpailukykyä ja toiminnan jatkuvuuden edellytyksiä. Järjestelyjen seurauksena Finnforestin nykyiset liiketoimintaryhmät lakkautettiin ja uusi liiketoimintamalli astui voimaan 1.10.2004. Uuden liiketoimintamallin mukaan toiminta jakautuu neljään liiketoiminta-alueeseen: Puutuoteteollisuus, Jakelu, Rakentaminen sekä Moelven. Puutuoteteollisuus-liiketoiminta-alueessa sahateollisuus kärsi edelleen sahatavaran ylitarjontatilanteesta. Kulutuskysyntä oli normaalilla tasolla, mutta ylitarjonta piti raaka-aineen ja tuotteiden loppuhintojen välisen suhteen tuloksenteon kannalta epäedullisena. Vaneriliiketoiminta ylsi tappiollisen vuoden jälkeen selkeästi positiiviseen tulokseen. Jakelu-liiketoiminta-alue vahvistui selvästi edellisestä vuodesta Saksan markkinoiden vaikeasta tilanteesta huolimatta. Erityisesti Iso-Britannia ja Ranska menestyivät. Rakentaminen-liiketoiminta-alueen tulos oli hieman tavoiteltua parempi, lähinnä Kertopuu-liiketoiminnan hyvän tuloksen myötä. Skandinavian markkinoista vastaava Moelven ei saavuttanut tulostavoitteitaan. Moelvenin sahateollisuus kärsi ensimmäistä vuosineljännestä lukuun ottamatta samoista haasteista kuin Finnforestin sahaliiketoiminta. Avainluvut Loka-joulukuun tulos Vuoden viimeinen neljännes oli hyvä. Tulokseen vaikuttivat Rakentaminen-liiketoiminta-alueen ennakoitua parempi tulos sekä Finnforestin prosessi- ja kaukolämpöä sekä sähköä tuottavien voimalaitosten devestointi. Liikevaihto oli 467,7 miljoonaa euroa (435,3). Konsernin liikevoitto parani selvästi edellisvuoden loka-joulukuuhun verrattuna ja oli 18,0 miljoonaa euroa (-9,5). Tulos ennen satunnaisia eriä parani niin ikään ja oli 9,8 miljoonaa euroa (-18,0). Puutuoteteollisuus-liiketoiminta-alueen liikevoitto oli loka-joulukuussa -5,3 miljoonaa euroa (-6,9). Jakelu-liiketoiminta-alueen liikevoitto oli -0,2 miljoonaa euroa (-1,6). Rakentaminen liiketoiminta-alueen liikevoitto oli 0,7 miljoonaa euroa (1,1). Moelvenin liikevoitto oli -0,1 miljoonaa euroa (-0,5). Myös sijoitetun pääoman tuotto parani edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna ja oli 1,2 % (-1,5). Koko vuoden 2004 liikevaihto ja tulos Finnforest-konsernin liikevaihto kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna ja oli 1924,3 miljoonaa euroa (1791,1). Viennin ja ulkomaisten tytäryhtiöiden osuus oli 87 % liikevaihdosta (86). Liiketoiminnan muut tuotot olivat 37,0 miljoonaa euroa (10,0). Konsernin liikevoitto parani edellisvuodesta huomattavasti ja oli 37,5 miljoonaa euroa (8,6). Puutuoteteollisuus-liiketoiminta-alueen liikevoitto oli -1,8 miljoonaa euroa (-1,8). Jakelu-liiketoiminta-alueen liikevoitto oli 12,6 miljoonaa euroa (7,5). Rakentaminen-liiketoiminta-alueen liikevoitto oli 4,3 miljoonaa euroa (4,2). Moelvenin liikevoitto laski ja oli 4,9 miljoonaa euroa (8,6). Finnforest-konsernin tulos ennen satunnaisia eriä oli 3,5 miljoonaa euroa (-25,1). Konsernin satunnaiset tuotot, jotka koostuvat Metsäliitto Osuuskunnan konserniavustuksesta, olivat 5,0 miljoonaa euroa (25,0). Tulos ennen veroja ja vähemmistöosuutta oli 8,5 miljoonaa euroa (-0,1). Välittömät verot, mukaan lukien laskennallisen verovelan muutos, olivat 5,9 miljoonaa euroa. Sijoitetun pääoman tuotto oli 4,0 % (1,3). Tase ja rahoitusasema Finnforestin taseen loppusumma oli 1251,3 miljoonaa euroa (1 195,5). Tästä oman pääoman osuus, pääomalainat mukaan lukien, oli 432,6 miljoonaa euroa (425,6). Oman pääoman tuotto oli -0,2 % (-5,6), kun pääomalainat on luettu omaan pääomaan. Finnforestin rahoitusasema ja maksuvalmius säilyivät koko vuoden tyydyttävinä. Konsernin korolliset nettovelat olivat tilikauden lopussa 470,5 miljoonaa euroa (491,3) ja pääomalainat mukaan lukien 591,8 (612,2). Konsernin likvidien varojen ja sijoitusten määrä oli vuoden lopussa 24,5 miljoonaa euroa (19,7). Näiden lisäksi konsernilla oli tilinpäätöshetkellä käytettävissään noin 176 miljoonan euron sitovat luottolimiittisopimukset. Vuoden vaihteessa pitkäaikaisista lainoista oli valuuttamääräisiä 24 %. Finnforest on suojannut koko lainamääränsä kiinteäkorkoiseksi korkojohdannaisten avulla. Lainojen keskikorko oli vuoden 2004 lopussa 4,5 %. Omavaraisuusaste oli vuoden lopussa 39,7 % (39,3) ja velkaisuusaste 99 % (106) pääomalainat luettuna omaan pääomaan. Pääomalainat rinnastettuna velkoihin omavaraisuusaste oli 30 % (29,2) ja velkaisuusaste 163 % (178). Hallitus ja tilintarkastajat Finnforestin 10.3.2004 järjestetyn yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti Finnforest Oyj:n hallituksen jäseninä jatkoivat metsätalousneuvos Heikki Asunmaa, varatoimitusjohtaja Martin Lillandt, pitäjänneuvos, agrologi Tapani Kantola, finanssijohtaja Hannu Anttila, Senior Advisor Curt Lindbom, pääjohtaja, vuorineuvos Antti Oksanen, Finnforestin hallituksen puheenjohtaja, sekä agronomi, maanviljelysneuvos, Arimo Uusitalo, Finnforestin hallituksen varapuheenjohtaja. Varsinaisena tilintarkastajana jatkoi KHT-yhteisö PricewaterhouseCoopers Oy, vastuullisena tilintarkastajana Göran Lindell, KHT. Metsäliitto-Yhtymän finanssijohtaja Hannu Anttilalle myönnettiin 14.9.2004 järjestetyssä ylimääräisessä yhtiökokouksessa ero hallituksen jäsenen tehtävästä. Metsäliitto Osuuskunnan toimitusjohtaja Kari Jordan valittiin 15.12.2004 järjestetyssä yhtiökokouksessa uudeksi hallituksen jäseneksi 1.1.2005 alkaen. Muutoksia toimintamallissa ja konsernin johtoryhmässä Vuoden 2004 kesällä käynnistettyjen Finnforestin toimintojen uudelleenjärjestelyjen seurauksena Finnforestin aiemmat liiketoimintaryhmät lakkautettiin ja uusi liiketoimintamalli astui voimaan 1.10.2004. Samassa yhteydessä operatiivinen johtoryhmä lakkautettiin ja konsernin johtaminen keskitettiin konsernijohtoryhmälle. Konsernijohtoryhmän jäseniksi nimitettiin Ari Martonen, toimitusjohtaja, Timo Kouri, Chief Operating Officer (COO), Jakelu, Keski-Eurooppa, Bo Borgström, toimitusjohtaja, Moelven, Finnforestin toimitusjohtajan varamies, Heikki Castrén, Rakentamisen järjestelmät, Markko Ihamuotila, markkinointi ja viestintä, Mikko Kilpeläinen, talous ja rahoitus, Esa Kosonen, Rakentamisen projektit, Mika Paljakka, henkilöstö, Timo Pekkola, Puutuoteteollisuus ja puunhankinta, Ole Salvén, Jakelu, läntinen Manner-Eurooppa, Matti Sihvonen, yrityssuunnittelu ja kehitys ja John Tong, vastuualueenaan Jakelu, Iso-Britannia ja Irlanti sekä Ison-Britannian toiminnot, DIY-liiketoiminta ja Key Account Management.Talous- ja rahoitusjohtaja Ilkka Silvanto erosi 1.10.2004 alkaen Finnforestin palveluksesta omasta pyynnöstään ja uudeksi talous- ja rahoitusjohtajaksi nimitettiin Mikko Kilpeläinen. Konsernin lakiasianjohtajana jatkoi Olli Hirvonen. Venäjän ja Aasian markkina-alueiden johtaja Veikko Hoikkala siirtyi 1.11.2004 alkaen osa-aikaisiin tehtäviin kehitysjohtajaksi vastuualueenaan Finnforestin Aasian ja Venäjän projektit. Liiketoiminnan kehitysjohtaja Olli Koskiranta siirtyi 1.11.2004 alkaen osa-aikaisiin tehtäviin kehitysjohtajaksi moduulirakentamisen ja kotimaan liiketoiminnan projekteihin. Muut tapahtumat Finnforest Oyj, sen emoyhtiö Metsäliitto Osuuskunta sekä Moelven Industrier ASA myivät kesäkuussa omistamiaan Moelvenin osakkeita neljälle norjalaiselle metsänomistajayhdistykselle. Finnforestin norjalaisen tytäryhtiön Moelvenin omistuspohja laajeni, ja uusia omistajia ovat metsänomistajayhdistykset Haldenvassdraget (Havass) ja Agder-Telemark (AT-Skog). Metsänomistajayhdistykset Mjøsen ja Glommen lisäsivät omistusosuuttaan. Myytyjen osakkeiden määrä vastasi 12,4 % Moelven Industrier ASA:n osakekannasta. Finnforestille jäi osake-enemmistö, myös Metsäliitto Osuuskunta on edelleen merkittävä omistaja. Kaupalla oli Finnforest vahva, myönteinen kassavirtavaikutus. Finnforest Oyj myi 12.10.2004 Kolhossa sijaitsevan pylväs- ja Luxiwood-liiketoimintansa Iivari Mononen Oy:lle. Kauppaan ei kuulunut Isossa-Britanniassa sijaitseva Finnforest BBH Ltd:n pylväsliiketoimintayksikkö, eikä sahatavaran kyllästystoiminta Kolhossa, jotka jäivät Finnforestille. Liikkeenluovutuksen yhteydessä 19 työntekijää siirtyi kaupan mukana Iivari Mononen Oy:n palvelukseen vanhoina työntekijöinä. Finnforest myi 26.10.2004 omistamansa prosessi- ja kaukolämpöä sekä sähköä tuottavat voimalaitokset perustettavalle yhtiölle, josta Vapo omistaa selkeän enemmistön ja Finnforest alle viidenneksen. Yhtiön omistukseen siirtyvät kaikki Finnforestin täysin omistamat seitsemän voimalaitosta Vilppulassa, Lappeenrannassa, Merikarvialla, Kyrössä, Rengossa, Kaskisissa ja Soinlahdessa. Kaupalla ei ollut henkilöstövaikutuksia. Sopimus turvaa Finnforestille pitkäaikaisen, kustannustehokkaan ja riittävän energiansaannin. Kaupalla oli selkeä positiivinen kassavirta- ja tulosvaikutus tilikauteen 2004. Talouden kehitys päämarkkina-alueilla vuonna 2004 Finnforestin tärkeimmät markkina-alueet ovat Skandinavia ja Euroopan Unioni, jossa suurimmat markkinat ovat Isossa-Britanniassa, Saksassa ja Ranskassa. Itäinen Keski-Eurooppa on tärkeä kasvava markkina-alue. Aasian maista Japani on Finnforestin tuotteiden merkittävä vientikohde. Maailmantalouden suotuisa kehitys heijastui Eurooppaan vain osittain Maailmantalous kasvoi vuonna 2004 parasta vauhtia moneen vuoteen. Länsi-Euroopassa nousukausi jäi kuitenkin hitaasti kehittyneiden kotimarkkinoiden ja vahvan euron vuoksi selkeästi vaatimattomammaksi kuin Yhdysvalloissa ja kehittyvän talouden maissa. Talouskehityksessä oli selkeitä eroja Euroopan eri maiden välillä. Skandinaviassa ja Isossa-Britanniassa talouskasvu oli kohtuullisen hyvää, ja myös Ranskassa kehitys oli heikkoon vuoteen 2003 verrattuna positiivista. Saksassa vientiteollisuuden suhdanteet parantuivat, mutta kotimainen kysyntä oli edelleen vaisua. Itä-Euroopassa kehitys jatkui Länsi-Eurooppaa nopeampana. Finnforestin tuotteiden tärkein loppukäyttöalue on rakentaminen. Euroopan rakennusmarkkinat kääntyivät yleisen talouskehityksen lievän piristymisen tukemana parin heikomman vuoden jälkeen hienoiseen nousuun. Alhaiset korot ja asuntojen hintakehitys vauhdittivat asuinrakentamista useilla Finnforestille keskeisillä markkina-alueilla. Alueelliset erot olivat kuitenkin merkittäviä. Euroopan rakennusmarkkinoiden yleiskuvaa synkensi suuri Saksan markkina, joka kehittyi edelleen heikosti. Alhainen korkotaso ja suotuisa talouskehitys pitivät puutuotteiden globaalille markkinatasapainolle keskeisen Yhdysvaltojen asuntorakentamisen vilkkaana. Myös Japanissa asuntorakentaminen oli hienoisessa nousussa vuoden 2004 aikana. Suomen puutuoteteollisuus 2004 Suomen puutuoteteollisuudessa tuotanto jatkoi vuonna 2004 kahden edellisvuoden tapaan maltillista kasvua. Tilastokeskuksen puutavaran ja puutuotteiden tuotannon volyymi-indeksi oli tammi-marraskuussa 2004 1,8 % edellistä vuotta korkeammalla tasolla. Havusahatavaran tuotanto laski vuoden 2004 aikana hieman edellisvuoden ennätystasolta. Vuoteen 2003 verrattuna sahateollisuuden tammi-marraskuun tuotanto laski 2 %, tammi-syyskuun vienti puolestaan nousi 3 %. Sahateollisuutta tukivat erityisesti asuinrakentamisen vauhdittamat kotimaan markkinat ja Japanin kasvaneet vientimäärät, mutta kysyntää nopeammin kasvanut tarjonta ja vahva euro ovat pitäneet Euroopan markkinahinnat heikkona. Erityisen vaikeasti markkinatilanne on koetellut mäntysahoja. Vaneriteollisuudessa tammi-syyskuun tuotanto oli 3 % ja vienti 6 % vuotta 2003 korkeammalla tasolla. Loppuvuoden aikana myös vanerin markkinahinnat kääntyivät loivaan nousuun maailmantalouden suotuisan kehityksen tukemana. Erityisesti koivuvanerissa hintataso on kuitenkin edelleen merkittävästi takavuosia alhaisemmalla tasolla kiristyneen kilpailun takia. Kotimarkkinapainotteinen rakennuspuusepänteollisuus on hyötynyt asuinrakentamisen hyvästä kehityksestä. LIIKETOIMINTA-ALUEIDEN KEHITYS JA MARKKINATILANNE Puutuoteteollisuus-liiketoiminta-alue Puutuoteteollisuus-liiketoiminta-alueeseen on organisoitu Finnforest-konsernin puunhankinta ja pääosa pyöreää puuta käyttävästä teollisuudesta. Liiketoiminta-alueeseen kuuluvat liiketoimintoina sahaliiketoiminta (Solid Wood) ja levyliiketoiminta (Panels). Molemmat liiketoiminnat vastaavat suoramyynnistään eri markkina-alueilla joko omien myyntitoimistojensa tai agenttiensa kautta. Finnforestin sahaliiketoiminta (Solid Wood) on Euroopan toiseksi suurin sahatavaran tuottaja. Se valmistaa ja markkinoi kuusi- ja mäntysahatavaraa valikoiduille asiakassegmenteille. Sahat ovat erikoistuneet puulajin mukaisesti mänty- ja kuusisahoiksi. Ryhmään kuuluvat Suomessa sijaitsevat jalostusintegraatit, 10 sahaa sekä yksi saha Virossa. Merkittävimmät markkina-alueet ovat Suomi, Skandinavia, Länsi-Eurooppa sekä Aasian ja Tyynenmeren maat. Levyliiketoimintaan (Panels) kuuluvat vanerintuotantoyksiköt Punkaharjulla ja Suolahdessa, Tiwin lastulevytehdas, BACO-rimalevytehdas Romaniassa sekä rimalevyn pinnoitusyksikkö Schütte-Lanz Saksassa. Finnforest on Euroopan toiseksi suurin vanerintuottaja. Saha- ja levyliiketoiminnan lisäksi Puutuoteteollisuus-liiketoiminta-alueeseen kuuluvat myös markkina-alue Suomi sekä Finnforest ThermoWood-lämpöpuuliiketoiminta. Kehitys tammi-joulukuussa ja neljänneksittäin Puutuoteteollisuus-liiketoiminta-alueessa sahatavaran ylitarjontatilanne ja raaka-aineen sekä tuotteiden epäedullinen hintakehitys veivät sahaliiketoiminnan tappiolle. Muutoin Puutuoteteollisuuden viime vuosi sisälsi paljon positiivista kehitystä, kuten tulostaan huomattavasti parantanut vaneriliiketoiminta. Vanerin tuloskehitykseen vaikuttivat parantunut markkinatilanne, mutta ennen kaikkea kahden viime vuoden aikana toteutetut tiukat tehostamistoimenpiteet. Sahaliiketoiminta (Solid Wood) Pohjoisen havusahatavaran kulutuskysyntä säilyi päämarkkinoilla normaalina koko vuoden. Kuusisahatavaran kysyntä ja tarjonta olivat tasapainossa, minkä seurauksena hintataso oli noin kaksi prosenttia edellistä vuotta alhaisempi. Vuoden 2003 lopulla alkanut mäntysahatavaran lievä ylitarjontatilanne säilyi koko raportointijakson, minkä seurauksena myyntihinnat laskivat noin kuusi prosenttia. Pohjoisen havusahatavaran kysynnän ennustetaan säilyvän normaalina vuonna 2005. Sahatavaran kokonaistuotanto oli 2 298 000 kuutionmetriä (2 375 000), josta kuusisahatavaran osuus oli 1 372 000 kuutiometriä ja mäntysahatavaran 926 000 kuutiometriä. Levyliiketoiminta (Panels) Koivuvanerin markkinatilanne pysyi vakaana koko vuoden ja hinnat nousivat erityisesti toisella vuosipuoliskolla. Kasvu kohdistui ensisijaisesti jakelukauppaan, mutta tilauskannat paranivat kevään aikana selvästi etenkin kuljetusvälineteollisuudessa. Dollarin heikko kurssi euroon nähden vaikeutti edelleen kilpailuasemaa päämarkkinoilla suhteessa Venäläisiin kilpailijoihin. Havuvanerin kysyntä vilkastui huomattavasti vuoden 2004 alkupuolella Yhdysvaltojen vilkastuneen rakentamisen myötä ja säilyi hyvänä koko vuoden. Kaikilla markkinoilla toisella vuosineljänneksellä alkanut hintojen nousu jatkui koko vuoden 2004. Muissa tuoteryhmissä lastulevyn kysyntä parani kotimaassa alkuvuodesta mutta kääntyi kuitenkin loppuvuodesta laskuun. Hintataso säilyi lähes muuttumattomana koko vuoden. Rimalevyn kysyntä säilyi läpi vuoden suhteellisen hyvällä tasolla, ja tuotantomäärät kasvoivat selvästi päämarkkina Saksan talousvaikeuksista huolimatta. Tuotannon laatu parani merkittävästi. Suurimmat ongelmat olivat puuraaka-aineen saatavuus ja nopeasti nouseva raaka-aineen hinta. Rimalevyn keskihintataso laski lievästi. Jakelu-liiketoiminta-alue Finnforestilla on toimintaa maailman laajuisesti 25 maassa. Tuotantoyksiköiden ja niiden suoramyynnin lisäksi jakeluliiketoimintaa harjoitetaan 17 maassa. Skandinavian toiminnoista vastaa Moelven. Päämarkkina-alueita ovat Iso-Britannia, Saksa ja Ranska. Pääasiakassegmentit ovat tee-se-itse-ketjut ja rakentaminen. Itäisessä Keski-Euroopassa toiminta on painottunut puutuotteiden tukkukauppaan. Kehitys tammi-joulukuussa ja neljänneksittäin Markkinoiden kehitystä leimasi vuoden alusta alkanut voimakas levytuotteiden kysynnän nousu. Taustalla olivat Yhdysvaltojen voimakas asuntorakentamisen kasvu, Kiinan markkinoiden kasvanut kysyntä sekä talouden ja rakentamisen piristyminen Venäjällä, jotka vaikuttivat ennen kaikkea levytuotteiden tuontiin. Tarjonnan supistuessa hinnat nousivat myös Euroopassa. Jakelu-liiketoiminta-alueen myynnit kehittyivät myönteisesti Isossa-Britanniassa ja Ranskassa. Saksassa rakentamisen vaikea tilanne ei parantunut ja levytukkukaupan kireä kilpailutilanne pysyi ennallaan. Teollisen loppukäytön panostukset sen sijaan tuottivat myönteisiä tuloksia. Finnforest Deutschlandin liiketoiminta oli edelleen tappiollista, vaikkakin aloitettu kehittämis- ja tehostamisohjelma paransi kannattavuutta. Itäisessä Keski-Euroopassa myynti jatkoi kasvuaan talouden ja rakentamisen kehityksen myötä. Finnforest on tehnyt alueella pitkäjänteistä työtä jo useamman vuoden ajan. Tämän seurauksena yhtiöllä on kyseisissä maissa vahva jakeluverkosto. Erityisesti Tshekin ja Romanian yhtiöiden toiminta kehittyi suotuisasti. Puolan ja Unkarin yhtiöissä tehtiin kauden aikana merkittäviä organisaatiomuutoksia. Yhdysvalloissa myynti kasvoi voimakkaasti vilkkaan asuinrakentamisen myötä. Finnforest USA:n tulos oli hyvä, vaikkakin tuloksen kehitystä markkinoilla jarrutti erityisesti vanerituotteiden saatavuus. Aasian ja Tyynenmeren alueella kysyntä säilyi hyvänä Kiinan toimiessa alueen veturina. Päätuotteina olivat edelleen sahatavara ja sen jalosteet, mutta Finnforestin tavoitteena on lisätä jalosteiden ja rakentamisen tuotteiden myyntiä alueella. Vahva euro heikensi kilpailuasemaa. Rakentaminen-liiketoiminta-alue Rakentaminen liiketoiminta-alue kattaa Rakentamisen järjestelmät ja Rakentamisen projektit. Liiketoiminta-alueeseen kuuluvat Saksassa sijaitseva rakentamisen palveluyhtiö Finnforest Merk GmbH, levy- ja palkkituotteita valmistava Kerto, liimapuuta tuottava Kuningaspalkki, Hartolan uusi moduulirakentamisen yksikkö, väliseinäratkaisuja suunnitteleva ja asentava HSL Elements sekä näihin liittyvät suunnitteluohjelmistot ja suoramyynti. Yli 85 prosenttia Finnforestin tuotteista ja palveluista päätyy rakentamisen loppukäyttöön. Puupohjaisten järjestelmätuotteiden suosio kasvaa voimakkaasti asumisessa, sisustamisessa sekä laajoissa julkis-, toimisto- ja teollisuusrakentamisen kohteissa. Kehitys tammi-joulukuussa ja neljänneksittäin Rakentaminen-liiketoiminta-alueen tulos oli hieman tavoiteltua parempi, lähinnä Kertopuu-liiketoiminnan hyvän tuloksen myötä. Kertopuun kysyntä jatkui hyvänä läpi vuoden. Hintatasossa ei tapahtunut olennaisia muutoksia. Liiketoiminnan tuloksen merkittävä paraneminen johtui pääosin myyntimäärien kasvusta lähinnä Suomessa, Tanskassa, Ranskassa ja Isossa-Britanniassa. Sekä Lohjan että Punkaharjun tehdas ylsi positiiviseen tulokseen aina viimeistä vuosineljännestä myöten. Myös liimapuuta valmistava Kuningaspalkki paransi tulostaan edellisvuoteen nähden. Rakentamisen järjestelmätuotteista Finnfloor-lattiajärjestelmä kasvoi voimakkaasti Isossa-Britanniassa ja myynti käynnistyi myös Saksassa, Ranskassa ja Hollannissa. Finnforest Merkin Leno lattia- ja seinäjärjestelmän markkinat kasvoivat Saksassa, Ranskassa, Sveitsissä, Italiassa ja Isossa-Britanniassa. Hartolan moduulirakentamisen yksikön investointi toteutui suunnitellusti ja tuotanto käynnistyi aikataulun mukaisesti syyskuussa. Hartolan yksikkö solmi joulukuussa EKE-yhtiöiden kanssa sopimuksen 119 pientalon toimituksesta Kirkkonummen Sundsbergiin. Toimitusaika on maaliskuusta 2005 maaliskuuhun 2006. Väliseinäratkaisuja tuottava HSL Elements ei aivan yltänyt myynnillisesti tavoitteeseensa, mutta tuloskehitys parani edellisestä vuodesta. HSL Elementsin tulevaisuuden näkymät ovat kuitenkin hyvät - kolmen laskuvoittoisen vuoden jälkeen toimistorakentaminen on lähdössä jälleen kasvuun Suomessa. Finnforest Modular Office (FMO) -toimistotalon rakentaminen alkoi kesäkuussa Espoon Tapiolassa. Rakennus on valmistuessaan kesällä 2005 Euroopan korkein puurakenteinen toimistotalo. Finnforest vastaa rakennuttamisesta, puurakenteiden, puuosien sekä julkisivujen toimituksista asennettuina, sekä koko rakennuksen toimivuudesta. FMO:n kantavissa rakenteissa on käytetty Finnforestin kehittämiä järjestelmäratkaisuja. Näitä ovat Kertopuinen pilari-palkkirunko ja Kerto-kotelolaatta. Julkisivuja varten on kehitetty julkisivuelementti, jossa materiaalina käytetään ainutlaatuisella tavalla puuta ja lasia. Investoijina hankkeessa ovat Eläke- ja Vahinko-Tapiola. Moelven Kehitys tammi-joulukuussa ja neljänneksittäin Moelven Timber Group Moelven Timber Group koostuu saha-, höyläämö- ja liimapuuliiketoiminnoista. Moelvenin sahateollisuus kärsi ensimmäistä vuosineljännestä lukuun ottamatta samoista haasteista kuin Finnforestin sahaliiketoiminta. Kuusisahatavaran kohdalla tilanne oli normaali, mutta mäntysahatavarassa raaka-aineen ja lopputuotteiden hintasuhde oli epäedullinen. Lisäksi ongelmana oli raaka-aineen saatavuus. Höyläys ja liimapuuliiketoiminta kehittyivät sen sijaan myönteisesti. Tuotannon ja tuotevalikoimien sopeuttamisen myötä liimapuutuotanto keskittyy nyt aiemman neljän tuotantolaitoksen sijaan kolmelle tuotantolaitokselle. Liimapuutuotannon kotimarkkinoiden kysyntä oli normaali. Are Gruppen liitettiin osaksi Moelven Timber Groupia vuoden 2004 alusta, jolloin Moelven Timber Groupin jatkojalostustuotannon kapasiteetti kasvoi 240 000 kuutiometrillä ja sahojen 350 000 kuutiometrillä. Uusia tuotantoyksiköitä on Norjassa ja Ruotsissa kaikkiaan viisi. Moelven Building Group Moelven Building Group koostuu Modular Building -yksiköstä, joka toimittaa teollisesti valmistettuja tilaelementtejä, moduuleja, rakentamiseen, sekä Modular System Interiors -yksiköstä, joka tuottaa sisäseinäjärjestelmiä toimistoihin. Uudisrakentaminen öljy- ja kaasukenttä- sekä julkis- ja toimistokohteissa oli raportointivuonna vaimeaa koko Skandinaviassa. Tämän johdosta Moelven Building Group suuntasi toimintaansa entistä enemmän talonrakentamiseen toimittamalla moduuleja muun muassa kerrostaloihin. Maaliskuussa hankittu ruotsalainen Mobilarum AB vaikutti myös positiivisesti tulokseen ja integroiminen eteni suunnitelmien mukaisesti. Building Group avasi kolmannen neljänneksen aikana uuden rakennusmoduulien tuotantolinjan, joka palvelee kasvavia talonrakentamisen markkinoita Ruotsissa ja Norjassa. Myös kotitalouksien korjausrakentaminen oli tyydyttävällä tasolla. Alhaiset toimistorakentamisen volyymit heijastuivat negatiivisesti myös toimistosisustusjärjestelmien kysyntään. Moduulitoimitukset erikoisprojekteihin, kuten Snöhvit-kaasukenttäprojektiin pohjoiselle jäämerelle Norjassa ja Vatnajökulin jäätikölle rakennettavaan voimalaitokseen Islannissa, vaikuttivat tulokseen positiivisesti. Moelven Industrier ASA:n tilinpäätöstiedote julkaistaan myös 4.2.2005. Tiedote on saatavana Internetissä osoitteesta: www.moelven.com. Käyttöomaisuusinvestoinnit Konsernin bruttoinvestoinnit olivat 68 miljoonaa euroa (65). Kotimaan investoinnit olivat yhteensä 33,0 miljoonaa euroa, josta merkittävän osan muodosti Hartolan moduulirakentamisen yksikön tuotannon käynnistäminen. Skandinavian investoinnit olivat yhteensä 22,0 miljoonaa euroa ja muiden maiden 13,0 miljoonaa euroa. Lisäksi käyttöomaisuuden lisäystä tuli Are Gruppenin, Mobilarum AB:n ja Merk GmbH:n akvisitioista 38,0 miljoonaa euroa. Puuraaka-aineen käyttö Finnforest-konsernin raakapuun käyttö Suomessa ja Virossa oli kertomusvuonna noin 6,6 miljoonaa kuutiometriä ja Skandinaviassa 3,8 miljoonaa kuutiometriä. Finnforest käytti puun ostoon Suomessa sijaitseville tehtailleen noin 395 miljoonaa euroa (400), ja Moelven omille tehtailleen vastaavasti noin 195 miljoonaa euroa (175). Puulajeittain käytettiin kuusta noin 60 %, mäntyä noin 36 % ja koivua noin 4 %. Tuontipuuta tuotiin pääasiassa Venäjältä. Kotimaisen puun osuus oli Suomen yksiköissä 91 %. Finnforestin Suomen yksiköiden puunhankinnasta vastaa emoyritys Metsäliitto Osuuskunta. Henkilöstö Finnforestin palveluksessa oli vuonna 2004 keskimäärin 8105 henkilöä (7 740). Vuoden lopussa henkilöstön määrä oli 7 998 (7 610), joista 2 522 työskenteli Suomessa (2 572), ja muualla kuin Suomessa 5 476 (5 038). Henkilöstön määrä kasvoi 365 henkilöllä. Raportointikauden jälkeiset tapahtumat Finnforestin hallitus päätti 27.1.2005 pitämässään kokouksessa Kertopuutehtaan laajennusinvestoinnista, jonka seurauksena tuotantokapasiteetti Punkaharjulla kasvaa 60 000 kuutiometrillä 130 000 kuutiometriin vuodessa. Laajennusinvestoinnin suuruus on 20 miljoonaa euroa. Tuotanto alkaa helmikuussa 2006. Finnforest Oyj on julkaissut asiasta tiedotteen 28.1.2005. Tulevaisuuden näkymät Kysyntä jatkuu vakaana. Sahatavaramarkkinoiden ylitarjontatilanteeseen ei näkyvissä muutosta. Pohjoisen havusahatavaran osalta kulutuskysynnän ennustetaan säilyvän normaalilla tasolla. Ylitarjonnasta johtuen raaka-aineen ja tuotteiden loppuhintojen välisen suhteen odotetaan kuitenkin edelleen pysyvän tuloksenteon kannalta epäedullisena. Erityisesti mäntysahatavaran tilanne säilyy vaikeana. Vanerin markkinatilanne jatkunee edelleen hyvänä ja toteutetut tiukat tehostamistoimenpiteet tuotteistamisessa, logistiikassa ja organisaatiossa parantavat tuloksentekokykyä. Finnforest panostaa edelleen rakentamisen järjestelmäratkaisujen kehittämiseen markkina-alueillaan. Kertopuuhun, I-palkkeihin ja liimapuuhun perustuvien lopputuoteratkaisujen markkinatilanteen ennustetaankin pysyvän päämarkkinoilla edelleen hyvällä tasolla ja jopa vahvistuvan. Moduulirakentamisen odotetaan kasvattavan markkinaosuuttaan aluerakentamisen projekteissa Suomessa. Vuoden 2005 tavoitteena on edelleen merkittävä tulosparannus ja toimintaan sitoutuneen pääoman määrän alentaminen. Tavoitteen saavuttaminen vaatii panostamista erityisesti asiakaskannattavuuteen ja myyntiin sekä tappiollisten yksiköiden ja asiakkuuksien muuttamiseen. Hallitus Espoossa 4.2.2005 Lisätietoja: Toimitusjohtaja Ari Martonen, Finnforest Oyj, puh. 01046 94 870, GSM 050 2406 Talousjohtaja Mikko Kilpeläinen, Finnforest Oyj, puh. 01046 94 465, GSM 050 542 5884 Markkinointi- ja viestintäjohtaja Markko Ihamuotila, Finnforest Oyj, puh. 010 46 94681, GSM 050 598 7014 LIITTEET Tuloslaskelma ja tase Avainlukutaulukot Osavuosikatsaukset ja yritystietoa osoitteesta www.finnforest.com ------------------------------------------------------------ Tämän tiedon Teille välitti Waymaker, http://www.waymaker.fi Seuraavat tiedostot ovat ladattavissa: http://wpy.waymaker.net/client/waymaker1/WOLReleaseFile.aspx?id=69422&fn=wkr0001.pdf Avainluvut