FINNFORESTIN HARTOLAN MODUULITEHTAAN AVAJAISET 24.5.2005 - Metsäliitto Osuuskunta, toimitusjohtaja Kari Jordanin puhe avajaisissa

Herra ministeri, arvoisat kutsuvieraat, hyvät naiset ja herrat Metsäliitto-Yhtymä, metsänomistajat ovat aktiivisesti edistäneet metsäteollisuuden kehitystä Suomessa, lainkaan unohtamatta toimintamme laajempia ulottuvuuksia. Vaikka Suomi sijainti- ja kustannus-vertailussa jääkin jälkeen, on vallalla käsitys, että uudet, suuret, innovatiiviset ja tehokkaimmat selviävät. M-realin Kaskisten 190 miljoonan euron investoinnit ovat parasta aikaa loppusuoralla. Maaliskuussa ilmoitettiin Simpeleen kartonkitehtaan 60 miljoonan euron investoinnista. Finnforest aloitti tammikuussa Punkaharjun Kertopuun tuotantoyksikön laajennuksen ja tuotantokapasiteetti kasvaa ensi vuonna 60 000 kuutiometrillä. Tämän vaiheen investointi on noin 20 milj. euroa. Kokonaisinvestoinnit Punkaharjun tuotantolaitoksilla nousevat 70 miljoonaan euroon kahden investointivaiheen ja voimalan valmistumisen myötä. Mm. nämä kaikki noin viiden vuoden aikana. Olemme nyt täällä Finnforestin Hartolan Moduulirakentamisen yksikössä, jonka investoinnista päätettiin vuoden 2003 lopulla ja itse talotuotantohan käynnistettiin viime vuoden lopulla. Miksi sitten suomalainen metsäteollisuus investoi puutuoteteollisuudessa näihin kohteisiin. Kertopuu on suomalaista innovatiivista puuosaamista, jota Finnforest on tuottanut jo seitsemänkymmentäluvulta asti ja on nyt Euroopan markkinajohtaja. Kertopuun menestyksen taustalla ovat vankka tuotekehitys ja palvelukonseptien rakentaminen. Kertoa viedään kaikkialle Eurooppaan, 22 maahan. Täällä tehdaskierroksella nähty teollinen valmistalojen rakentaminen ei myöskään ole mikään pilottihanke. Moduulirakentamisesta Finnforestin tytäryhtiöllä Moelvenillä on vahva osaaminen ja 30 vuoden kokemus Skandinaviassa. Hartolan osaamisen monistaminen Eurooppaan ja lähialueille on tulevaisuuden kysymys. Kun Metsäliitossa keskusteltiin ensimmäisiä kertoja kotimaisen moduulituotannon käynnistämisestä, tuotannon sijoituspaikalle oli olemassa vaihtoehtoja. Finnforest päätyi Hartolaan. Hyvä yhteistyö Hartolan kunnan kanssa, tuotantohallin ja toimisto- ja sosiaalitilojen rakennuttaminen sekä henkilöstön rekrytointiin ja koulutukseen osallistuminen, niin kuin tämän, tänään ministeri Mannisen avaaman Moduulitalotuotantolaitoksen kohdalla ei tähtää vain työpaikkojen lisääntymiseen. Tehdas synnyttää kuntaan myös jatkojalostusta ja alihankintaa sekä houkuttelee parhaimmillaan naapuriin uusia yrittäjiä. Hartolassa työpaikkoja syntyy vaiheittain 50:stä 100:aan ja tuotannon päästessä vauhtiin saman verran ihmisiä työllistyy alihankkijoiden ja yhteistyöyritysten halleissa sekä urakoitsijoiden toimistoissa. Myös metsänomistajien odotukset ovat investointien myötä toteutuneet. Kotimaiselle puulle riittää enemmän kysyntää. Puumarkkinoilla on ollut vilkasta, ja rakentamisen loppukäyttöalue nielee erityisesti korkea- ja tasalaatuista kuusitukkia. Tämän talon raaka-aineet tulevat lähialueiden metsistä. Jalostus Kerto- ja liimapuuksi, ulkoverhoilulaudoiksi, vaneriksi ja lämpöpuuksi tapahtuu finnforestilaisten osaajien toimesta läheisillä tuotantolaitoksilla. Liimapuupalkit toimitetaan tästä takana sijaitsevasta Kuningaspalkin tuotannosta ja yhdessä nämä toiminnot muodostavat Hartolaan tuotantointergraatin. Täällä läsnä oleva juhlaväki voi varmaan yhtyä lausuntooni, että metsän tukkien päätyminen toimistotaloihin ja kotien rakennusmateriaaleiksi on myös arvokas ekoteko. Puu on ainoa uusiutuva rakennusmateriaali. Sen valmistusprosessiin kuluu vähemmän energiaa kuin muiden rakennusmateriaalien valmistamiseen. Puutuotteiden käyttöä lisäämällä voidaan hiilidioksidipäästöjä vähentää merkittävästi. Kysymys on siis yhteiskunnallisesti merkittävästä valinnasta. Tämän lisäksi kaikki ”me rakentajat” tiedämme, että puu on miellyttävä materiaali, korjattava, kierrätettävä, vähäpäästöinen, energiatehokas ja arkkitehtien käsissä ja mielissä se muuntuu moneksi. Jopa uudistuneet palomääräykset on saatu nykytietämyksen tasolle ja puurakentaminen on päässyt näissä normis-toissa muiden rakennusmateriaalien kanssa yhdenvertaiseen asemaan. Ylijohtaja Teuvo Ijäksen luotsaaman työryhmän ehdotukset Puurakentamisen edistämiseksi ja asuntotuotannon pientalovaltaistamiseksi on otettu ilolla tarkasteluun ja toteutukseen myös Metsäliitto-Yhtymässä. Ei pelkästään puutuoteteollisuuden liiketaloudellisesta näkökulmasta, vaan myös loppukäyttäjien, suomalaisten asukkaiden, perheiden näkökulmasta. Ihmiset haluavat asua mieluummin kaupunkimaisissa pientalokortteleissa, kohtuuhintaisissa ja asumistarpeiden mukaan muunneltavissa kodeissa. Yhteiskuntavastuulliseen liiketoimintaan kuuluu myös pyrkimys lisätä ihmisten hyvinvointia tuotteidemme, ratkaisujemme ja toimintamme avulla. Mahdollisuuksia pientalotuotannon lisäämiseen on erityisesti kasvavilla alueilla – nyt voi vielä vaikut-taa kasvualueiden asumismuotoihin. Perheille asunnon ja asuinpaikkakunnan valinta on yksi merkittävimmistä päätöksistä. Ostajien kysyntää pientaloille on olemassa, kotitalouksien, yksityisen kulutuksen kasvu on ollut nopeaa, inflaatio on ollut alhainen, korot ovat historiallisen alhaiset, vain kaavoitetusta tonttimaasta on ollut pulaa. Nyt pitäisi rakentajien, rakennuttajien, ja teollisuuden löytää yhteistyön avaimet kuntien kaavoituksen ja viranomaisten kanssa pientalovaltaisen asumismuodon edistämiseksi ja viihtyisien, toimivien asuinalueiden rakentamiseksi. Kansainvälisillä areenoilla koko metsä- ja puutuoteteollisuuden olisi yhdistettävä voimansa puun käytön edistämisessä rakentamisessa ja kilpailukyvyn nostamisessa. Se miten jatkossa huolehditaan puutuoteteollisuuden toimintaedellytyksistä Suomessa ja Euroopassa on alan kannalta erityisen ratkaisevaa. Tulevaisuuden uhkakuvat pitää tunnistaa ajoissa. Metsäsertifiointijärjestelmien kilpailu voi pahimmillaan muodostaa aivan väärin argumentoinnein ja perustein suomalaiselle puulle kaupan teknisen esteen. Metsäliitto on linjannut sitoutuvansa Suomen kansalliseen metsäsertifiointiin ja sen kriteereiden noudattamiseen. Onkin tärkeää, että tämä sertifiointijärjestelmä tulee laajasti hyväksyttyä kilpailevien järjestelmien rinnalla. Eurooppaa tulee jatkossakin voida rakentaa uusiutuviin raaka-aineisiin perustuvilla materiaaleilla, reilun kilpailun periaatteita noudattaen ja keinotekoisia esteitä puunkäytöltä poistaen. Hyvät kuulijat, Metsäliitossa elää halu olla Euroopan johtava puutuoteratkaisujen tarjoaja. Siksi meillä on ollut ilo kutsua teidät tänään tänne ja on upeaa nähdä, että näin moni on kutsua noudattanut. Yhteistyöllä pääsemme parhaaseen lopputulokseen. Toimitusjohtaja Kari Jordan, Metsäliitto Osuuskunta, puh. 010469 5200, kari.jordan@metsaliitto.fi