Fingon, Finnfundin ja eduskunnan globaaliryhmän vaalipaneeli: Kehitysyhteistyö on kovaa turvallisuuspolitiikkaa

“Puolustusbudjetista puoli prosenttia tulisi ohjata rauhantyöhön”

Venäjän hyökkäyssota, turvallisuusuhat, Suomen rooli Nato-jäsenenä sekä kehitysyhteistyön merkittävä rooli turvallisuuden ja kestävän kehityksen takaajana.  Muun muassa nämä teemat keskusteluttivat panelisteja Fingon, Finnfundin ja eduskunnan globaaliryhmän vaalipaneelissa tiistaina.

Mukana olivat Eva Biaudet (r.), Saara Hyrkkö (vihr.), Pia Kauma (kok.), Tom Packalén (ps.), Riikka Pirkkalainen (kesk.), Hanna Sarkkinen (vas.) ja Hussein al-Taee (sd.).

Lisäksi eduskuntapuolueet vastasivat ennakkokysymyksiin, joiden vastauksia on tämän tiedotteen lopussa. Vastauksista selviää esimerkiksi, mitkä ovat puolueiden mielestä Suomelle 1–3 suurinta turvallisuusuhkaa kansainvälisestä näkökulmasta.

Onko sääntöperustainen maailmanjärjestys rikki?

Näkemykset sääntöperustaisen maailmanjärjestyksen nykytilasta ja toimivuudesta jakoivat panelisteja, mutta kaikki korostivat Suomen tarvitsevan kansainvälistä yhteistyötä. Suomen mukanaoloa yhteisissä keskustelupöydissä pidettiin merkittävänä ja vaikuttamista EU:n kautta tärkeänä.

“On huolestuttavaa, mikäli EU ei pysty muodostamaan Suomen arvojen mukaisia yhteisiä kantoja esimerkiksi YK:ssa käytäviin naisten ja tyttöjen oikeuksia koskeviin neuvotteluihin", painotti Riikka Pirkkalainen.

“Lisäksi tarvitaan foorumeita, joissa myös erimieliset voivat keskustella”, totesi Pia Kauma. “Esimerkiksi Etyjillä voi olla merkittävä rooli, kun Ukraina päättää olevansa valmis neuvotelemaan rauhasta. Suomi voi valmistautua Etyjin puheenjohtajuuskauteensa pohtimalla tähän liittyviä prioriteetteja.”

”Ukrainan sodan lisäksi ei tule unohtaa muita turvallisuuteen ja kehitykseen vaikuttavia kriisejä, joihin vastaamiseksi tarvitaan pitkäjänteistä työtä”, muistutti puolestaan Saara Hyrkkö. “Siksi kehitysrahoituksesta leikkaaminen on todella lyhytnäköistä. Kehitysyhteistyö on kriisien ennaltaehkäisyä – siksi siitä pitäisi leikata viimeiseksi,” Hyrkkö jatkoi.

Suomen rauhanosaamista tulee hyödyntää

Panelistit olivat samaa mieltä siitä, että Suomella on osaamista erityisesti rauhantyössä ja tätä osaamista tulisi myös hyödyntää.

“Rauha on yksi ihmisten perustarve, johon Suomen kannattaisi panostaa,” totesi Tom Packalén.

Keskustelussa nousi esiin myös ehdotus, että puolustusbudjetista tulisi ohjata puoli prosenttia rauhantyöhön: “Rauhantyön yksi tarkoitus on myös estää konfliktien syntymistä. Rauhanbudjettia tarvitaan samoin kuin puolustusbudjettia. Jos 2 % osoitetaan puolustusvoimien tehtäviin, siitä 0,5 % tulisi osoittaa rauhantyöhön ja rauhankokonaisuuksien edistämiseen", ehdotti Hussein al-Taee.

Naton strategiseen konseptiin on kirjattu, että Natosta on tultava johtava toimija ilmasto- ja ympäristöturvallisuuden kytkösten selvittämisessä, ja että Naton joukkojen pitää paremmin varautua avustamaan tulvissa ja luonnonkatastrofeissa. Myös tässä keskustelijat näkivät mahdollisuuksia Suomen ottaa merkittävä rooli.

”Kriisinhallintaan liittyy paljon muutakin kuin sotilaalliset operaatiot. Kyse on myös siitä, miten tehdään ja miten operaatioissa ollaan läsnä – tällä on valtava vaikutus siihen, saadaanko aikaan hyvää vai haittaa. Näihin asioihin voidaan aktiivisesti vaikuttaa Naton sisällä”, muistutti Eva Biaudet.

"Politiikkajohdonmukaisuus on tärkeää. Suomen pitää myös Naton jäsenenä pitää kiinni omasta itsenäisestä ulkopolitiikastaan ja toimia omien periaatteidensa kuten tasa-arvon ja ihmisoikeusperustaisuuden mukaisesti”, korosti Hanna Sarkkinen.

Kriisit ja niiden ratkaisut kytkeytyvät toisiinsa

Keskustelussa korostuivatkin turvallisuuden käsitteen moniulotteisuus, erilaiset keskinäisriippuvuudet sekä tarve politiikkajohdonmukaisuudelle: turvallisuus-, kauppa- ja kehityspolitiikan sekä muun ulkopolitiikan tulee tukea toisiaan.

Taustalla on kehityskulku, jossa globaalit kriisit linkittyvät entistä vahvemmin toisiinsa. Venäjän hyökkäys Ukrainaan on vaikuttanut sotilaallisen uhan lisäksi ruokaturvaan sekä ruoan ja energian hintojen nousuun globaalisti. Tämä on näkynyt voimakkaimmin niin maailman köyhimpien ihmisten kuin maiden arjessa – tilanteessa, jossa moni kehitysmaa oli jo ennestään voimakkaasti velkaantunut ja koronapandemian jäljiltä vaikeassa asemassa.

Vastaavasti ilmastonmuutoksen vaikutusten näkyminen eri puolilla maailmaa ja kiihtyvä luontokato vaikuttavat jo nyt miljoonien ihmisten elämään. Tämä koskee erityisesti maailman köyhimpiä – ihmisiä, jotka ovat vähiten vastuussa niiden aiheuttamisesta. Viime vuosikymmenien aikana tapahtunut myönteinen kehitys esimerkiksi köyhyyden vähentämisessä, naisten ja tyttöjen koulutuksen lisääntymisessä sekä köyhien maiden vaurastumisessa kääntyi koronapandemian myötä jälleen huonompaan suuntaan.

Tilaisuuden tallenne on katsottavissa osoitteessa https://www.youtube.com/watch?v=-X8KOJqi8ws

Poimintoja eduskuntapuolueille lähetetystä kyselystä:

Peilaten kansainväliseen kehitykseen, miten puolueenne määrittelee turvallisuuden käsitteen ja mitkä ovat tällä hetkellä suomalaisten 1–3 suurinta turvallisuusuhkaa?

• Keskusta: 1) Valtiollisesta näkökulmasta Venäjä ja Kiina, esimerkiksi tiedustelun ja vaikuttamisen muodossa, 2) Sisäisen turvallisuuden näkökulmasta erilaiset radikalisoitumiseen liittyvät ilmiöt
• Kokoomus: 1) Venäjän hyökkäyssodan aiheuttama Euroopan turvallisuustilanteen heikentyminen, 2) Kotien ja katujen turvallisuusuhat, mm. nuorten syrjäytyminen, lähisuhdeväkivalta, 3) Globaalit ongelmat kuten ilmastonmuutos
• Kristillisdemokraatit: 1) Venäjän käymä hyökkäyssota ja sen laajemmat vaikutukset, 2) Suomalaisen maatalouden kriisin syventyminen ja ruokaturvallisuus, 3) Epäterve ylikansallinen riippuvuus (esim. energian ja luonnonvarojen osalta) ja päätösvallan siirto
• RKP: 1) Euroopan muuttunut turvallisuustilanne Venäjän hyökkäyssodan myötä, 2) Sisäisen turvallisuuden resurssit: poliisi, oikeuslaitos, pelastuslaitos – myös yksilötason turva: terveydenhuolto, sosiaaliturva, taloudellinen turvallisuus, 3) Globaali taso: ilmastonmuutos
• SDP: 1) Ilmastonmuutos ja luontokato, 2) Globaali eriarvoistuminen ja sääntöperäisen maailmanjärjestyksen rapautuminen, 3) Sotilaallisen turvallisuusympäristön muutos
• Vasemmistoliitto: 1) Venäjän sotilaallinen uhka, 2) Ilmastonmuutos, 3) Eriarvoisuus
• Vihreät: 1) Ilmastonmuutos ja kuudes sukupuuttoaalto, 2) Venäjän laiton hyökkäyssota

Nimetkää 1–3 merkittävintä globaalia kehityskulkua / muutosta, joihin Suomen ja suomalaisten tulee valmistautua – ja miten Suomen ja suomalaisten pitäisi niihin tarttua?

• Keskusta: 1) Autoritaaristen valtioiden asettamat haasteet kansainväliselle sopimusjärjestelmälle, 2) Poliittisen, taloudellisen ja teknologisen painopisteen siirtyminen Aasiaan ja Kiinan nousu, 3) Ilmastonmuutokseen sopeutuminen sekä teknologian, energian ja digitalisaation mukanaan tuomat murrokset
• Kokoomus: 1) Turvallisuuden heikentyminen, 2) Ilmastonmuutos, 3) Digitalisaatio
• Kristillisdemokraatit: 1) Venäjän hyökkäyssodan ja jännitteiden laajeneminen, 2) Kansivälinen energia-, ruoka- ja luonnonvarakriisi, 3) Pakolaisaalto
• RKP: 1) Turvallisuuspoliittiset muutokset, 2) Kriisien aiheuttamat globaalit muuttoliikkeet, 3) Ilmastonmuutos
• SDP: 1) Ilmastonmuutos ja luontokato, 2) Globaali eriarvoistuminen, 3) Sääntöperäisen maailmanjärjestyksen rapautuminen
• Vasemmistoliitto: 1) Reilu siirtymä, 2) Autoritarismin uhka demokratialle, 3) Sodat ja joukkotuhoaseiden leviäminen
• Vihreät: 1) Kansainvälisen monenkeskisen sääntöpohjaisen järjestelmän horjuminen, autoritaaristen valtioiden nousu ja demokratian taantuminen, 2) Kiinan ja Venäjän kasvava geopoliittinen vaikutusvalta erityisesti Afrikassa, 3) Vihreä siirtymä ja energiajärjestelmän murros

Lisätietoja:
Ilmari Nalbantoglu, johtaja, vaikuttaminen, Fingo, p. 050 574 1112, ilmari.nalbantoglu@fingo.fi
Kirsi Pere, viestintäpäällikkö, Finnfund, p. 040 620 9767, kirsi.pere@finnfund.fi
Unna Lehtipuu, johtaja, viestintä, Finnfund, p. 040 6240896, unna.lehtipuu@finnfund.fi