Finnfundin ekonomisti Kristiina Karjanlahti: ”Näin nopeaa inflaatiota ei ole koettu globaalisti 90-luvun jälkeen – kehityksessä monia poikkeavia piirteitä”
Inflaatio on jatkanut rivakkaa kiipeämistään. Globaalisti sen ennakoidaan saavuttavan huippunsa kuluvan vuoden lopussa, ollen reilu yhdeksän prosenttia. Kehityksessä on monia poikkeavia piirteitä.
”On hyvin epätavallista, että inflaatioennuste kehittyvien ja kehittyneiden maiden välillä ei eroa montaakaan prosenttia, vaikka maiden välillä on toki isoja eroja”, toteaa Finnfundin pääekonomisti Kristiina Karjanlahti.
”Muutamissa kehittyvissä maissa, kuten Ghanassa, Sri Lankassa ja Pakistanissa, inflaatio on karannut käsistä ja maat ovat joutuneet vakavaan talouskriisiin. Sen sijaan vahvemmassa asemassa olevat nousevat taloudet, kuten monet Kaakkois-Aasian maat ovat pärjänneet selvästi paremmin ja inflaatiovauhti on jopa hitaampaa kuin Euroopassa.”
Ensi vuonna inflaation arvioidaan kuitenkin taittuvan, rahapolitiikan kiristyessä ja talouskasvun hidastuessa etenkin kehittyneillä markkinoilla. USA:n ja euroalueen on arvioitu ajautuvan lyhyeen taantumaan ensi vuoden aikana, mitä tahdittaa rahapolitiikka sekä Euroopan energiakriisi. Isku osuu myös kehittyville markkinoille, etenkin ruuan ja energian hinnan nousun sekä kiristyvien rahoitusolojen seurauksena.
Lisäksi pandemian jälkeinen toipuminen kehittyvissä maissa taittui lyhyeen Ukrainan sodan takia. Sota kasvatti epävarmuutta ja heikensi luottamusta.
Tässä hankala tilanne on niillä mailla, jotka vasta äskettäin, viimeisen vuosikymmenen aikana ovat päässeet kiinni rahoitusmarkkinaan ja velkaantuneet voimakkaasti.
”Niiden on nyt vaikea löytää rahoitusta, koska lainaraha on kalliimpaa dollarin arvon noustua ja kansainvälisten sijoittajien ja lainoittajien raha etsii uutta kotia vähäriskisemmiltä markkinoilta. Monet rahoittajat ovat menettäneet luottamuksen kehittyvien maiden kykyyn selvitä veloistaan. Myös maiden yksityisen sektorin rahoituksen saatavuus on heikentynyt, jonka vuoksi Finnfundin kaltaisten kehitysrahoittajien merkitys näille maille on entistä suurempi kriisistä selviämisessä”.
”Jopa 60 prosenttia matalan tulotason maista on velkavaikeuksissa, tai vähintään suuressa riskiä ajautua sellaiseen. Esimerkiksi Sambia, Ghana ja Tunisia ovat neuvottelemassa IMF:n rahoituksesta ja aloittamassa velkojensa uudelleenjärjestelyä. Ikävä kyllä, geopolitiikka ja Kiinan kasvava rooli hankaloittavat monissa maissa velkojen järkevää uudelleenjärjestelyä”, kuvaa Karjanlahti haastavaa tilannetta.
LISÄTIETOJA:
Pääekonomisti Kristiina Karjanlahti, kristiina.karjanlahti@finnfund.fi, puh. 050 525 7081
Viestintäjohtaja Unna Lehtipuu, unna.lehtipuu@finnfund.fi, puh. 040 624 0896
Finnfund on suomalainen kehitysrahoittaja ja vaikuttavuussijoittaja. Rakennamme kestävämpää tulevaisuutta ja luomme pysyviä vaikutuksia sijoittamalla yrityksiin, jotka ratkaisevat globaaleja kehityshaasteita. Sijoitamme vuosittain 200–250 miljoonaa euroa 20–30 yritykseen kehitysmaissa. Keskitymme erityisesti uusiutuvaan energiaan, kestävään metsätalouteen, maatalouteen, rahoitusalaan sekä digitaalisiin ratkaisuihin ja infrastruktuuriin. Yhteensä Finnfundin sijoitukset, sitoumukset ja sijoituspäätökset ovat noin 1,12 miljardia euroa, puolet niistä Afrikassa. Yhtiöllä on yhteensä 100 työntekijää Helsingissä ja Nairobissa. Lisätietoja osoitteessa www.finnfund.fi
