Finnfundin ekonomisti Nea Tiililä: “Norsunluurannikon onnistunut eurobondin liikkeellelasku on myönteinen käänne Afrikan rahoituskriisiin"
"Merkkejä toipumisesta näkyy monessa maassa, " sanoo Nea Tiililä. Lähes kahteen vuoteen Saharan eteläpuolisen Afrikan taloudet eivät ole saaneet rahoitusta kansainvälisiltä velkakirjamarkkinoilta. Viime viikolla nähtiin myönteinen käänne, kun Norsunluurannikko, joka on yksi Afrikan nopeimmin kasvavista maista, laski liikkeelle kaksi eurobondia eli dollarimääräistä valtionvelkakirjaa.
”Liikkeellelasku on myönteinen signaali siitä, että rahavirrat alkavat kääntyä takaisin myös korkeamman riskin maihin hölläten jo useamman vuoden kestänyttä rahoituspulaa Afrikassa – ainakin taloudellisesti vahvemmassa asemassa oleville maille,” linjaa ekonomisti Nea Tiililä Finnfundista.
Afrikan maiden vakavan rahoituspulan ovat aiheuttaneet monet peräkkäiset shokit: koronapandemia, Ukrainan sodan aiheuttama poliittinen epävarmuus, globaali hintakriisi ja erityisesti Yhdysvaltain nousseet korot ja dollarin merkittävä vahvistuminen. Se on näkynyt kehittyvissä maissa hintakriisinä, valtion menojen ja velkaantumisen kasvuna sekä valuuttojen merkittävänä heikkenemisenä.
”Korkojen nousun ja maailman talouden riskien kasvun myötä on ollut tarjolla korkeaa tuottoa huomattavasti vähemmän riskisistä sijoituskohteista. Esimerkiksi Yhdysvaltain valtionlainoista on saanut viime aikoina parhaimmillaan noin 5 prosentin tuottoa. Tämä on ohjannut sijoittajien rahoja turvallisemmille vesille.”
Norsunluurannikon liikkeelle laskemien eurobondien arvo oli yhteensä 2,6 miljardia dollaria ja tuotto-odotukset jopa hieman oletettua matalammat. Kestävään kehitykseen keskittyvän velkakirjan tuotto on hieman alle 8 prosenttia, ja tavallisen eurobondin tuotto on 8,5 prosenttia.
”Rahoitusmarkkinoille pääsy ja tuottovaatimusten maltillistuminen olisi äärimmäisen tärkeää monelle Afrikan maalle, sillä vuosina 2024–2032 on erääntymässä ennätysmäärä 2010-luvulla liikkeelle laskettuja eurobondeja.”
Velkaantumisen kasvun ja korkojen nousun myötä velanhoitokustannukset ovat kasvaneet merkittävästi ja useassa Afrikan maassa lainalyhennykset ja velanhoitokustannukset ylittävät jo yli 50 prosenttia valtion tuloista. Jos rahoitusmarkkinoilta ei ole saatavilla uudelleenrahoitusta on moni maa vaarassa joutua maksukyvyttömyyteen, niin kuin Sambialle kävi vuonna 2020, Ghanalle vuonna 2022 ja Etiopialle vuonna 2023.
”Kun markkinarahoitusta ei ole ollut saatavilla, Afrikan maat ovat enenevissä määrin turvautuneet kansainvälisten rahoituslaitosten kuten Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) ja Maailmanpankin tukeen, joiden lainananto on kasvanut merkittävästi 2020-luvulla. Tämä tuki on ollut äärimmäisen tärkeää velkaongelmiin joutuneille maille, kuten Sambialle ja Ghanalle, mutta myös monet muut maat ovat turvautuneet yhä vahvemmin IMF:n budjettitukeen viime vuosina.”
Norsunluurannikon ohella talouden toipumisesta näkyy merkkejä kuitenkin nyt myös muissa maissa. Monien Afrikan maiden korkoerot suhteessa Yhdysvaltojen valtionpapereihin ovat kääntyneet laskuun – vaikka eroja maiden välillä toki yhä on. Esimerkiksi Egyptin valtionpaperin korkoero Yhdysvaltoihin on yhä noin 1000 korkopistettä, mutta Keniassa ja Nigeriassa spreadit ovat laskeneet noin 600 korkopisteen tasolle.1)
”Tämä on erittäin hyvä uutinen ja tuo helpotusta ennätyskorkeisiin rahoituskuluihin ja vähentää velkariskien kärjistymistä, sekä edesauttaa rahavirtojen paluuta Afrikkaan.”
Lisätietoja:
Ekonomisti Nea Tiililä, Finnfund, nea.tiilila@finnfund.fi, puh. 050 520 2203
Viestintäjohtaja Unna Lehtipuu, Finnfund, unna.lehtipuu@finnfund.fi, puh. 040 624 0896
Finnfund on suomalainen kehitysrahoittaja ja vaikuttavuussijoittaja. Rakennamme kestävämpää tulevaisuutta ja luomme pysyviä vaikutuksia sijoittamalla yrityksiin, jotka ratkaisevat globaaleja kehityshaasteita. Sijoitamme vuosittain 200–250 miljoonaa euroa 20–30 yritykseen kehitysmaissa. Keskitymme erityisesti uusiutuvaan energiaan, kestävään metsätalouteen, maatalouteen, rahoitusalaan sekä digitaalisiin ratkaisuihin ja infrastruktuuriin. Yhteensä Finnfundin sijoitukset, sitoumukset ja sijoituspäätökset ovat noin 1,22 miljardia euroa, puolet niistä Afrikassa. Yhtiöllä on yhteensä 100 työntekijää Helsingissä ja Nairobissa. Lisätietoja osoitteessa www.finnfund.fi
1) Bond market thaw offers hope to emerging market borrowers (ft.com)
