Finnfundin ekonomisti Nea Tiililä: "Ruoan maailmanmarkkinahinnan piikki kääntyi laskuun, poikkeuksena riisi Intian vientirajoitusten takia"
Ruoan maailmanmarkkinahinta on tippunut selkeästi, noin 24 prosenttia vuoden 2022 ennätystasoista, sillä Ukrainan sodan aiheuttama hintasokki on alkanut lieventyä ja ruoan tarjonta on kasvanut kun muut maat ovat onnistuneet kasvattamaan ruoantuotantoaan. Tämä käy ilmi YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO:n tilastoista.
”Heinäkuussa purkautuneella Mustanmeren viljasopimuksella vaikuttaisi olleen vain lyhytaikainen vaikutus globaaliin ruoan hintaan sillä elokuussa viljojen ja öljyjen hinnat kääntyivät uudestaan laskuun heinäkuun lyhytaikaisen piikin jälkeen,” kuvaa Finnfundin ekonomisti Nea Tiililä.
Lyhytaikainen hintapiikki globaalissa ruoan hintaindeksissä nähtiin heinäkuussa. Sitä selittivät Intian uudet vientikiellot riisille sekä Venäjän irtisanoutuminen Mustanmeren viljasopimuksesta, jonka kautta mahdollistettiin vilja-, ruokaöljy- ja lannoitekuljetukset turvallisesti Ukrainasta maailmalle. Kolme päivää Mustanmeren viljasopimuksen purkautumisen jälkeen Intia asetti uusia vientikieltoja riisille aiheuttaen nousupainetta riisin hintaan.
”Ruokaturvan kannalta mustia pilviä lisää sääilmiö El Niño, jonka pahimmat kuukaudet ovat edessä loppuvuodesta, ja joka voi aiheuttaa merkittäviä sadon menetyksiä. Tämä ruokamarkkinan myllerrys voi hetkellisesti kiihdyttää ruokainflaatiota ja heikentää valuuttakursseja etenkin kehittyvissä maissa, jotka ovat riippuvaisia tuodusta ruoasta.”
Riisin hinta jatkaa nousuaan
Riisin hinta sen sijaan jatkoi nousuaan elokuussa voimakkaasti, lähes 10 prosenttia heinäkuusta. Riisin hintaindeksi on tällä hetkellä nimellisesti korkeimmillaan 15 vuoteen.
”Osa hinnan noususta varmasti johtuu epävarmuudesta ja spekuloinnista ruokamarkkinalla, mutta vaikuttaa siltä, että maailman suurimman riisinviejän, Intian, asettamilla riisinvientirajoituksilla on pitkäaikaisempi vaikutus ruokamarkkinaan”, kertoo Tiililä.
Intian vientikiellon syyt ovat pitkälti kotimaisia, kun maa yrittää hillitä kotimaista ruokainflaatiota lisäämällä tarjontaa sekä parantaa kotimaan ruokaturvaa.
”Kiellolla on globaaleja vaikutuksia, sillä Intia on perinteisesti ollut maailman suurin riisin viejä. Riisiä on viety etenkin muihin Aasian maihin, Afrikkaan ja Lähi-itään. El Niño voi tuhota tulevaa satoa merkittävästi Intiassa, mutta myös muissa Aasian maissa. Pelkona on, että muut Aasian riisimaat, kuten Thaimaa, Vietnam ja Pakistan asettavat samanlaisia vientirajoitteita, jos El Niño ilmiö osoittautuu tuhoisaksi.”
Ruokamarkkinalla on ollut kesän aikana paljon myllerrystä. Heinäkuussa Venäjä ilmoitti vetäytyvänsä Mustanmeren viljasopimuksesta, joka mahdollisti viljanviennin Ukrainasta ympäri maailmaa sodan aikana. Samalla kun Turkki yrittää neuvotella sopimuksen jatkosta Venäjän kanssa, Ukraina selvittää myös muita mahdollisuuksia kuljetusten jatkumiselle, sillä viljanvienti on ollut erittäin tärkeä tulonlähde Ukrainan taloudelle. Ukraina on yksi maailman merkittävimpiä viljanviejiä ja viljasopimuksen ansiosta Ukrainasta on viety lähes 33 miljoonaa tonnia ruokaa, josta yli puolet kehittyviin maihin, ja 20 prosenttia matalan ja alemman keskitulotaso maihin.
”Mustanmeren sopimuksen purkautumisella on kauaskantoisempia vaikutuksia niihin maihin, jotka toivat paljon viljaa Ukrainasta. Yksi pahiten kärsivistä maista on Egypti, joka on maailman suurin vehnän tuoja. Inflaation ja ruoan hinnan noustua egyptiläisten elinolot ovat heikentyneet merkittävästi edellisen ja tämän vuoden aikana.”
Osana Mustanmeren sopimusta viljaa vietiin myös humanitäärisenä apuna muun muassa Afganistaniin, Etiopiaan ja Jemeniin jne. Näissä konfliktin riepomissa maissa ruokaturvaongelmat pahenee entisestään, jos humanitäärisen avun saatavuus häiriintyy.
Lisätietoja ja haastattelu- ja materiaalipyynnöt:
Ekonomisti Nea Tiililä, nea.tiilila@finnfund.fi, p. 050 520 2203
Viestintäjohtaja Unna Lehtipuu, unna.lehtipuu@finnfund.fi, p. 040 624 0896
Finnfund on suomalainen kehitysrahoittaja ja vaikuttavuussijoittaja. Rakennamme kestävämpää tulevaisuutta ja luomme pysyviä vaikutuksia sijoittamalla yrityksiin, jotka ratkaisevat globaaleja kehityshaasteita. Sijoitamme vuosittain 200–250 miljoonaa euroa 20–30 yritykseen kehitysmaissa. Keskitymme erityisesti uusiutuvaan energiaan, kestävään metsätalouteen, maatalouteen, rahoitusalaan sekä digitaalisiin ratkaisuihin ja infrastruktuuriin. Yhteensä Finnfundin sijoitukset, sitoumukset ja sijoituspäätökset ovat noin 1,22 miljardia euroa, puolet niistä Afrikassa. Yhtiöllä on yhteensä 100 työntekijää Helsingissä ja Nairobissa. Lisätietoja osoitteessa www.finnfund.fi
