Finnfundin ekonomisti Nea Tiililä: "Venäjän vetäytyminen viljasopimuksesta merkitsee tuhoisaa ruokakriisiä kehittyville maille"
Venäjä ilmoitti maanantaina vetäytyvänsä Mustanmeren viljasopimuksesta, joka on mahdollistanut viljanviennin Ukrainasta ympäri maailmaa sodan aikana. Ukraina on yksi maailman merkittävimpiä viljanviejiä ja viljasopimuksen ansiosta Ukrainasta on viety lähes 33 miljoonaa tonnia ruokaa, josta yli puolet kehittyviin maihin, esimerkiksi Egyptiin, Bangladeshiin, Intiaan, Libyaan sekä Keniaan. "Sopimus on ollut äärimmäisen tärkeä globaalin ruokakriisin hillitsemisessä ja jos viljanvienti Ukrainasta estyy, siitä kärsii eniten kaikkein köyhimmässä asemassa olevat maat ja ihmiset. Samalla Ukrainan taloudelle äärimmäisen tärkeä tulonlähde uhkaa kuivua kokoon", kuvaa Finnfundin ekonomisti Nea Tiililä.
Globaalia ruokakriisiä pahentaa entisestään ilmastonmuutoksen aiheuttama kuivuus ja parhaillaan käynnissä oleva El Niño -efekti, joka lisää sään ääri-ilmiöitä ympäri maailmaa ja aiheuttaa merkittäviä häiriöitä maatalouden tuotantoon.
Väliaikaisen viljasopimuksen solmivat Ukraina, Venäjä, Turkki ja YK viime vuoden heinäkuussa, ja se mahdollisti turvalliset viljan aluskuljetukset sodasta huolimatta.
Ruoan maailmanmarkkinahinnat rikkoivat ennätyksiä sodan alettua, ja viljasopimus on mahdollistanut hintojen kohtuullistamisen, samalla helpottaen globaalia ruokakriisiä. "Viimeisimpien tilastojen mukaan ruuanhinnat olivat juuri laskeneet lähes neljänneksen sodan aiheuttaman piikin jälkeen. Nyt ruuanhintojen kohoamiselle ja ruokapulan lisääntymiselle on taas suuri riski", korostaa Tiililä.
Maailman ruokaohjelma arvioi, että vuonna 2023 noin 780 miljoonaa ihmistä kärsii nälästä, joista lähes 350 miljoonaa kärsii merkittävästä ruokapulasta. Suomalaisen kehitysrahoittaja ja vaikuttavuussijoittaja Finnfundin yksi prioriteettisektori on kestävä maatalous, ja se on rahoittanut viljelyhankkeita niin Afrikassa kuin Aasiassa. Finnfund pystyy sijoituksiensa avulla kasvattamaan paikallista ruuantuotantoa sekä parantamaan ravinnon laatua, ruuan prosessointia, jakelua ja säilytystä.
Venäjä on tuomittu laajasti sopimuksen purkamisesta ja köyhien maiden ruokakriisin käyttämisestä geopoliittisena välineenä. Venäjä sanoo palaavansa sopimukseen, kun länsi on suostunut sen vaatimuksiin, esimerkiksi Venäjän maatalouspankin sanktioiden lieventämiseen.
”Viljasopimuksen jatko ilman Venäjän mukanaoloa on mahdollista, mutta haastavaa”, toteaa Tiililä. Viljakuljetukset Mustanmeren läpi ovat hyvin riskillisiä ilman Venäjän hyväksyntää. Viljan vienti Ukrainasta EU:n kautta taas on ollut hyvin haastavaa jo pelkästään logistisista syistä.
Lisätiedot, haastattelu- ja materiaalipyynnöt:
Ekonomisti Nea Tiililä, nea.tiilila@finnfund.fi, 050 5202203
Viestintäjohtaja Unna Lehtipuu, unna.lehtipuu@finnfund.fi, 040 624 0896
Finnfund on suomalainen kehitysrahoittaja ja vaikuttavuussijoittaja. Rakennamme kestävämpää tulevaisuutta ja luomme pysyviä vaikutuksia sijoittamalla yrityksiin, jotka ratkaisevat globaaleja kehityshaasteita. Sijoitamme vuosittain 200–250 miljoonaa euroa 20–30 yritykseen kehitysmaissa. Keskitymme erityisesti uusiutuvaan energiaan, kestävään metsätalouteen, maatalouteen, rahoitusalaan sekä digitaalisiin ratkaisuihin ja infrastruktuuriin. Yhteensä Finnfundin sijoitukset, sitoumukset ja sijoituspäätökset ovat noin 1,22 miljardia euroa, puolet niistä Afrikassa. Yhtiöllä on yhteensä 100 työntekijää Helsingissä ja Nairobissa. Lisätietoja osoitteessa www.finnfund.fi
