Finnfundin Uusihakala: "Kiinteä laajakaistainen netti on ratkaisu kehittyvien maiden köyhyysongelmaan"
Suomalaisyrityksillä on nyt tuhannen taalan paikka myydä osaamista paikallisiin digisovelluksiin.
Köyhyysongelman on uskottu ratkeavan, kunhan maailman joka kolkkaan saadaan nettiyhteydet ja mobiililaitteet. Tavoitteen saavuttaminen vaatii edelleen kolmen digitalisaation kuilun – kattavuus-, käyttö- ja laatukuilun – ylittämistä.
”Tämä on mahdollista investoimalla niihin yrityksiin, jotka vievät edullista kiinteää nettiyhteyttä paikkoihin, joissa sitä ei vielä ole. Se avaa suomalaisyrityksille tuhannen taalan paikan myydä osaamista ja tuotteita paikallisiin digisovelluksiin ”, sanoo Finnfundin kehitysvaikutusneuvonantaja Juho Uusihakala.
YK:n alaisen tietoliikenneorganisaation ITUn mukaan netin pitäisi olla universaali, kaikille maailman ihmisille saavutettavissa. Nettiyhteyden pitää myös täyttää tietyt laatumääreet, jotta siitä olisi oikeasti hyötyä. Datan käyttö edellyttää nopeaa, luotettavaa ja edullista nettiyhteyttä.
”Esimerkiksi koko Afrikassa on vain kahdeksan miljoonaa kiinteää yhteyttä, mikä tarkoittaa alle prosenttia väestöstä. Valtaosa Afrikan dataliikenteestä kulkee siis hitaampien mobiiliyhteyksien kautta”, kuvaa Uusihakala.
Kattavuuskuilu viittaa ihmisiin, jotka asuvat alueilla, joilla mobiililaajakaistaa ei ole saatavilla. Näiden ihmisten määrä on laskenut nopeasti. Vuonna 2015 heitä oli 1,4 miljardia, vuonna 2024 enää 300 miljoonaa, mikä tarkoittaa vain neljää prosenttia maailman väestöstä. Kattavuuskuilu on ongelma lähinnä Afrikan syrjäseuduilla, jonne netin ulottaminen on vaikeaa ja kallista.
Haasteista merkittävin on käyttökuilu, sillä 3,1 miljardia ihmistä asuu mobiililaajakaistan piirissä, mutta eivät käytä mobiili-internetiä.
”Käyttökuilusta kärsiviä ihmisiä on kymmenen kertaa enemmän kuin kattavuuskuilusta kärsiviä ihmisiä. Käyttökuilu syntyy, kun laite tai nettiyhteys on liian kallis ja tekee netin käytöstä mahdotonta”.
Yli puolet näistä ihmisistä asuu Etelä-Aasiassa ja Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. Suurin käyttökuilu on Intiassa, jossa 670 miljoonaa ihmistä ei käytä internetiä, vaikka verkko olisi saatavilla.
Käyttökuilussa olevista ihmisistä miljardilla olisi puhelin, jolla voisi käyttää internetiä, mutta he eivät kuitenkaan tee niin. Tärkeimmät syyt olla käyttämättä internetiä ovat tiedon puute, digiosaamisen puute sekä sisällön, tuotteiden ja palveluiden koettu merkityksettömyys.
”Intiassa netin ulkopuolella on paljon naisia. Siellä voi olla kulttuurisia haasteita: nettiä ei koeta relevantiksi, relevantti sisältö puuttuu ja iso osa netin sisällöstä on englantia. Hyvin harva puhuu englantia, jolloin mielekäs käyttökokemus jää puuttumaan”, sanoo Uusihakala.
Etelä-Aasiassa ja Saharan eteläpuolisessa Afrikassa naiset käyttävät internetiä 30 prosenttia epätodennäköisemmin kuin miehet. Mobiiliviestintäalan edunvalvontajärjestö GSMA arvioi, että käyttö- ja sukupuolikuilujen kaventaminen kasvattaisi maailman bkt:tä 4,8 biljoonaa dollaria vuosina 2023–2030. Yli puolet tästä syntyisi Etelä-Aasiassa ja Afrikassa.
Kolmas digitalisaatiokuilu on niin sanottu laatukuilu. Mitä monipuolisemmin käytät nettiä, sitä enemmän taloudellista hyötyä saat.
Halpa kiinteä nettiyhteys auttaa yli kuilun
Juho Uusihakalan mukaan ratkaisu digikuilujen ylittämiseen on selkeä: investoidaan yrityksiin, jotka vievät edullista kiinteää nettiyhteyttä paikkoihin, joissa sitä ei ole.
Luvut puhuvat puolestaan. Esimerkiksi Keniassa niistä henkilöistä, jotka ovat saaneet kiinteän nettiyhteyden Finnfundin salkkuyhtiö Poa! Internetin kautta, 75 prosenttia on kasvattanut viikko- tai kuukausiansioitaan merkittävästi tekemällä netin kautta töitä ja opiskelemalla. Kun nettiyhteys maksaa noin 10 euroa kuukaudessa, investoinnin pystyy tekemään hyvin matalillakin tuloilla.
”Afrikan datakulutus pitää saada kasvamaan, koska ilman datakulutusta ei voi saada taloudellisia hyötyä. Koska muissa maissa dataa kulutetaan ja taloushyötyjä saadaan, eriarvoisuus kasvaa.”
Nettiyhteyden tuomien lisäansioiden ensimmäinen käyttökohde on yleensä paremman koulutuksen varmistaminen lapsille. Toinen merkittävä asia on yhteyden pitäminen muualla asuviin perheenjäseniin. Esimerkiksi Nepalissa melkein jokaisessa perheessä joku on lähtenyt ulkomaille.
Nokia ja EU tuovat varmuutta, tekoäly sekoittaa pakkaa
Yksi Finnfundin vahvuus on Nokia. Kun kiinteiden verkkojen toimittaja löytyy omasta maasta, tietotaitoa on helposti saatavilla ja synergiaedut ovat suuret, kun dataverkkoja viedään maailmalle.
Varmuutta rahoitukseen puolestaan tuo se, että EU toimii Finnfundin rahoittamien digisektorien investointien takaajana. European Fund for Sustainable Development, josta takaukset tarvittaessa tulevat, on EU:n yritys pysyä relevanttina toimijana maailmassa sekä vastaisku Kiinalle ja USA:lle. Toistaiseksi Finnfundin rahoitushankkeissa ei ole tarvinnut turvautua EU-takuisiin.
”EU toimii perälautana, joka mahdollistaa isompien ja riskipitoisempien investointien tekemisen. Saamme komissiolta myös teknisen avun lahjarahaa riskien mitigoimiseen ja vaikuttavuuden kasvattamiseen ja dokumentoimiseen. Se on ensiarvoisen tärkeää.”
Tekoäly sekoittaa pakkaa myös kehittyvien markkinoiden digi-investoinneissa.
”Jos tietyt maanosat jäävät tekoälyssä jälkeen, tekee se pahaa koko globaalille kehitykselle. Tekoäly käyttää valtavasti dataa ja tarvitsee valtavan infran, mikä tuo haasteita, mutta myös mahdollisuuksia paikoissa, joissa kunnollinen netti ei ole itsestäänselvyys”, muistuttaa Juho Uusihakala.
Lisätietoja:
Kehitysvaikutusneuvonantaja Juho Uusihakala, Finnfund, juho.uusihakala@finnfund.fi, puh. +254 79 521 9021 tai 050 549 3109
Viestintäjohtaja Unna Lehtipuu, Finnfund, unna.lehtipuu@finnfund.fi, puh. 040 624 0896
Finnfund on suomalainen kehitysrahoittaja ja vaikuttavuussijoittaja. Rakennamme kestävämpää tulevaisuutta ja luomme pysyviä vaikutuksia sijoittamalla yrityksiin, jotka ratkaisevat globaaleja kehityshaasteita, tuoden investointeihimme suomalaista lisäarvoa. Sijoitamme vuosittain 200–250 miljoonaa euroa 20–30 yritykseen kehitysmaissa. Keskitymme erityisesti digitaalisiin ratkaisuihin ja infrastruktuuriin, puhtaaseen energiaan, metsä- ja maatalouteen sekä rahoitusalaan, jonka kautta kanavoimme rahoitusta pienille ja keskisuurille yrityksille. Yhteensä Finnfundin sijoitukset, sitoumukset ja sijoituspäätökset ovat noin 1,3 miljardia euroa. Yhtiöllä on yhteensä noin 100 työntekijää Helsingissä ja Nairobissa. Lisätietoja osoitteessa www.finnfund.fi.
