Energiansäästö osaksi energiapoliittisia linjauksia -Rakennusten energiankulutuksen osuus Suomen primäärienergian kulutuksesta yli kolmasosa

Energiapoliittisissa keskusteluissa panostetaan yllättävän vähän energiankulutuksen vähentämiseen, vaikka sitä kautta voitaisiin saada aikaan huomattavia säästöjä. Suomen kansallisessa strategiassa ei ole riittävästi huomioitu rakennusten energiatehokkuutta, vaikka rakennusten energiankulutuksen osuus Suomen primäärienergian kulutuksesta on yli kolmasosa.

”Euroopassa energiatehokkaampien rakennusten avulla olisi mahdollista vähentää vuodessa yli 400 miljoonaa tonnia hiilidioksidipäästöjä, mikä vastaa lähes kokonaan EU:n Kioton sopimuksen mukaisia CO2-päästöjen vähentämistavoitetta”, toteaa professori Eduardo Maldonado, joka vastaa EU-tasolla Concerted Action – ohjelmasta energiatehokkuusdirektiivin implementoinnissa. Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi on astunut voimaan koko Euroopan Unionissa 4.1.2006. Direktiivin tavoitteena on luoda rakennuksille energiatodistus, jonka avulla rakennuksen omistaja tai vuokraaja saa tietoa rakennuksen energiankulutuksesta ja ehdotuksia parannuskohteista. On nähtävissä, että energiatehokkaiden rakennusten markkina-arvo kasvaa muuta rakennuskantaa nopeammin energian hinnan noustessa. ”Energiatehokkuusdirektiivin käyttöönotto on oleellista, mutta se vaatii toimenpiteitä jo nyt. Energian hinta on viimeisen viiden vuoden aikana kallistunut ja sille ei ole näillä näkymin loppua. Esimerkiksi rakennusmääräyksillä tehdyt toimenpiteet saavat täyden arvonsa vasta kymmenien vuosien kuluttua, joten aikaa ei ole hukattavaksi.”, sanoo Horst Biedermann, EURIMAn puheenjohtaja. ”Vaikka Suomi on eristämisen rakennusmääräyksillä Euroopan kärkikastissa ilmasto-olosuhteiden pakosta, täällä voitaisiin tehdä enemmän. Suomi on esimerkiksi Ruotsia jäljessä lähes kaikissa eristämisvaatimuksissa. Kattorakenteissa ero Ruotsiin verrattuna on keskimäärin jopa 190 mm”, jatkaa Horst Biedermann. Rakennusmääräyksillä vaikutetaan ennen kaikkea uudisrakentamisen energiatehokkuuteen. Rakennuskanta uusiutuu kuitenkin hitaasti, joten nykyisessä rakennuskannassa on huomattavasti suurempi potentiaali. ’’Laajentamalla energiatehokkuusdirektiivi koskemaan myös olemassa olevaa pientalokantaa voidaan CO2-päästöjen säästö kaksinkertaistaa. Tällä saavutettaisiin 13 miljardin euron säästöt lämmityskustannuksissa Euroopassa vuonna 2015’’, toteaa Horst Biedermann. VTT:n tekemän selvityksen mukaan rakentamalla energiatehokas talo voidaan saavuttaa kustannussäästöjä. Vaikka energiatehokas rakentaminen on ollut mahdollista jo yli 15 vuoden ajan, mitään selvää muutosta käyttäytymisessä ei ole tapahtunut. ”Viimeksi vuonna 2003 tehdyt rakentamismääräysten muutokset ovat olleet oikean suuntaisia, mutta tarkentaminen voi olla nyt tarpeen”, sanoo Jari Shemeikka, tiiminvetäjä ja erikoistutkija, VTT. Lisätietoja: Saint-Gobain Isover Oy, kehityspäällikkö Matti Salonen, puh. 0400 814 170 Paroc Oy Ab, kehityspäällikkö Pekka Haikonen, puh. 040 505 0704 Kuvapyynnöt: Mia Nupponen, puh. 0204 55 4591