Ennakkotiedot Finnveran vuoden 2007 toiminnasta: FINNVERAN PÄÄOMASIJOITUSTOIMINTA LAAJENEE
Yritysten alkuvaiheen julkinen pääomasijoitustoiminta keskitetään Finnveraan. Jatkossa Finnvera hoitaa ja kehittää myös yksityissijoittajien eli ns. business-enkeleiden verkostoa. Yhtiön viennin rahoituksen kysyntä piristyi loppuvuodesta. Kotimaan rahoituksen hankkeista yli puolet kohdistui edelleen investointeihin.
Vuoden 2007 toisella puoliskolla Yhdysvaltain taloudesta ja luottomarkkinoiden häiriöistä johtuvat välilliset vaikutukset näkyivät rahoituksen kysynnässä.
– Loppuvuodesta suuriin vientikauppoihin liittyvän riskinjaon kysyntä kasvoi ja pk-yritysten investointirahoituksen kysynnän kasvu taas pysähtyi, mitkä molemmat indikoivat hienoista varovaisuutta, toimitusjohtaja Pauli Heikkilä mainitsee.
Finnvera rahoitti katsauskaudella kotimaista yritystoimintaa yhteensä 896,9 miljoonalla eurolla (926,0). Toimialoista eniten rahoitusta sai metalliteollisuus.
Vientitakuita tarjottiin katsauskaudella 1 816,1 miljoonaa euroa (2 892,5). Tarjoukset suuntautuivat ensisijaisesti teollisuusmaihin, Lähi-itään ja Pohjois-Afrikkaan sekä IVY-maihin.
Finnvera vaikutti vuonna 2007 kotimaisen yritystoiminnan rahoituksellaan 10 900 työ-paikan syntymiseen (11 100).
Katsauskauden lopussa Finnveralla oli 28 000 asiakasta. Finnveran asiakasosuus on suurin Satakunnassa, Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa. Pienin suhteellinen osuus on Uudellamaalla ja etenkin pääkaupunkiseudulla.
Pääomasijoitustoiminta laajenee
Helmikuun alussa Veraventure Oy ottaa käyttöön ns. business-enkeleille tarkoitetun uuden palvelumallin. SijoittajaExtrassa esitellään yksityissijoittajille avoinna olevia Aloitusrahasto Vera Oy:n sijoituskohteita. Aloitusrahasto voi tehdä yhteissijoituksia sekä rahastojen että yksityisten sijoittajien kanssa. Aiemmin näitä tehtäviä ovat hoitaneet Sitra ja Suomen Teollisuussijoitus Oy.
Aloitusrahasto Vera teki vuonna 2007 sijoituspäätöksiä 14,2 miljoonan euron arvosta 59 toimintansa alkuvaiheessa oleviin innovatiivisiin ja kasvuhakuisiin yrityksiin. Rahasto on käsitellyt toimintansa aikana kaikkiaan 530 rahoitushakemusta ja tehnyt ensisijoituspäätöksiä yhteensä 25,1 miljoonaa euroa 99 yritykseen. Hankevirrassa on runsaasti lupaavia kasvukykyisiä yrityksiä.
– Emoyhtiö Finnvera teki 23,5 miljoonan euron sijoitukset Aloitusrahasto Veraan. Lisäpanostus vauhdittaa rahaston mahdollisuuksia tehdä pääomasijoituksia aloittaviin innovatiivisiin yrityksiin, Pauli Heikkilä toteaa.
Tavoitteena on tehdä Aloitusrahasto Veran kautta pääomasijoituksia noin 100 miljoonalla eurolla 300 innovatiiviseen yritykseen vuoteen 2011 mennessä.
Rahoitusta muutostilanteissa oleville yrityksille ja alueille
Finnvera on mukana turvaamassa yritysten rahoitusta aloitus-, kasvu- ja kansainvälistymistilanteissa. Katsauskaudella rahoitettiin 3 500 aloittavaa yritystä (3 600). Finnvera on viime vuosina ollut mukana rahoittamassa joka kymmenettä Suomeen perustettua yritystä.
Vuoden 2007 aikana Finnveran rahoitusta sai kaikkiaan 1 481 (1 355) kasvuyritystä yhteensä 411 miljoonaa euroa. Kasvuyrityksenä pidetään pientä tai keskisuurta yritystä, jonka liikevaihdon kasvuksi arvioidaan keskimäärin vähintään 10 prosenttia vuodessa seuraavana kolmena vuonna. Näistä noin 480 on yrityksiä, joiden kasvu perustuu kan-sainvälistymisstrategiaan.
Tukialueille suunnattu rahoitus oli 39 prosenttia kaikesta kotimaan yritystoiminnan rahoituksesta, mikä on selvästi enemmän kuin näiden alueiden väestöosuus. Rahoitus kasvoi eniten Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjois-Karjalassa, jossa rahoituksen kysyntää lisäsi myös Perloksen jälkihoitoon panostaminen. Finnvera kehitti toimintamalliaan äkillisen rakennemuutoksen alueilla lisäten rahoituksen markkinointia ja riskinottoa näillä alueilla.
Rahoitusmarkkinoiden kriisi elvytti vientitakuiden kysynnän
Vientitakuita haettiin aiempia vuosia vähemmän. Takuiden kysyntä painottui loppuvuoteen. Suuria vientikauppoja syntyi ilman Finnveran merkittävää mukanaoloa alkuvuoden poikkeuksellisen likvidin kansainvälisen pankkimarkkinan ansiosta. Subprime-kriisin myötä markkinatilanne muuttui loppuvuodesta nopeasti ja vientitakuiden kysyntä elpyi.
Ulkomaiseen riskinottoon liittyviä takuuhakemuksia saatiin 2 086,1 miljoonaa euroa (3 144,8 ). Lähes puolet niistä liittyi suureen risteilyalustilaukseen. Aikaisemmista vuosista poiketen vientitakuiden kysyntä telesektorilla oli melko vähäistä kaupallisten rahoitusmarkkinoiden lisääntyneen riskinottokapasiteetin vuoksi. Tietoliikenteen osuus jäi vajaaseen kymmeneen prosenttiin. Tämä heijastui myös takuutarjouksissa.
Lukumääräisesti takuita haettiin edelleen eniten viennille Venäjälle. Seuraavaksi kysytyimmät vientitakuumaat olivat hakemuksilla mitaten Turkki ja Libanon.
Vientitakuutarjouksia annettiin vuonna 2007 yhteensä 1 626,8 miljoonaa euroa (2 760,2), mistä pk-yritysten osuus oli 38,3 miljoonaa euroa (48,8). Takuutarjousten määrä on alhaisin Finnveran toiminnan aikana. Vientitakuutarjouksista varustamorahoi-tuksen osuus oli lähes 60 prosenttia.
Tulevaisuuden näkymät
Finnveran tuloverovapaus vahvistettiin 20.12.2007 voimaan tulleella valtioneuvoston asetuksella. Finnvera siirtää tuloverovapaudesta saamansa hyödyn asiakkailleen tarkistamalla hinnoittelua ja lisäämällä riskinottoa. Vuonna 2008 tehtävissä rahoituspäätöksissä verovapaus alentaa asiakkaan maksettavaksi tulevia korkoja ja takausprovisioita.
Talouden kasvun hidastuminen alkaa vaikuttaa myös kotimaan rahoitukseen pk-yritysten investointien kasvun pysähtyessä ja käyttöpääomarahoitustarpeiden kasvaessa. Rahoitusmarkkinoiden häiriöiden jatkuminen saattaa johtaa myös pk-yritysten rahoituksen saatavuuden heikentymiseen ja rahoituskustannusten nousuun. Tällöin Finnveran rooli riskirahoittajana ja rahoitusmarkkinoiden täydentäjänä korostuu.
Erityistä huomiota Finnvera tulee kiinnittämään uusien työpaikkojen ja yritysten synnyttämiseen rahoituksen keinoin äkillisen rakennemuutoksen koettelemilla alueilla Kymenlaaksossa ja Itä-Lapissa.
Viennin rahoituksen kohteena olevien poliittisen riskin maiden riskiä kuvaavat maaluokitukset ovat parantuneet 2000-luvulla. Nyt kasvavassa joukossa maita on pahenevia vaihtotasevajeita, mikä saattaa heikentää kyseisten maiden riskiluokituksia jatkossa. Monien velkojaan anteeksi saaneiden köyhimpien maiden uudelleenvelkaantuminen on alkanut. Rahoitusmarkkinoiden kriisin seurauksena Finnveran vientitakuukysyntä on nyt kasvussa viime vuoden hiljaisemman jakson jälkeen. Takuita haetaan kasvavassa määrin metsäteollisuus-, voimantuotanto-, kaivos-, ja perusmetalliteollisuuden hankkeisiin.
Lisätiedot:
Toimitusjohtaja Pauli Heikkilä, puh. 020 460 7231 tai 0400 429 210
Varatoimitusjohtaja Topi Vesteri, puh. 020 460 7238 tai 0400 702 002 (vienti)
Varatoimitusjohtaja Veijo Ojala, puh. 020 460 7405 tai 0400 672 401 (kotimaa)
Viestintäjohtaja Leena Jaakkola, puh. 020 460 72352 tai 040 352 9332