Finnvera-konsernin tilinpäätös 1.1.–31.12.2006: TALOUDELLINEN TULOS EDELLISVUODEN TASOLLA
Finnvera Oyj ylitti vuonna 2006 sille asetetut omistaja- ja elinkeinopoliittiset tavoitteet ja myös yhtiön taloudellinen tulos oli tavoitteiden mukainen. Vastuukanta kasvoi jonkin verran edellisvuoteen verrattuna.
Emoyhtiö, Finnvera Oyj tarjosi riskirahoitusta kotimaassa yhteensä 926,0 miljoonaa euroa eli 3 prosenttia edellisvuotta enemmän (895,3). Kotimaista ja ulkomaista riskiä kattavia vientitakuutarjouksia annettiin 2 892,5 miljoonaa euroa (4 091,9), mikä oli toiseksi suurin määrä Finnveran toiminnan aikana.
Taloudellinen tulos edellisvuoden tasoa
Konsernin taloudellinen tulos nousi hieman edellisvuodesta ja oli 34,5 milj. euroa (33,5). Palkkiotuotot laskivat 1,1 milj. euroa, arvonalentumistappiot luotoista ja muista saamisista 8,0 milj. euroa. Konserni- ja omistusyhteysyritysten vaikutus tulokseen kasvoi 1,1 milj. euroa. Finnvera-konsernissa emoyhtiön merkitys on hallitseva. Emoyhtiön, Finnvera Oyj:n tilikauden tulos oli 32,7 miljoonaa euroa eli lähes sama kuin vuonna 2005.
Emoyhtiön vastuukanta kasvoi hieman ja oli tilikauden päättyessä 7 248,9 (6 756,6) miljoonaa euroa. Katsauskauden päättyessä luottokannan osuus koko vastuukannasta oli 1 372,3 miljoonaa euroa. Luottokanta laski 4,0 miljoonaa euroa vuonna 2006. Takauskanta laski luottokantaa enemmän, eli 35,5 miljoonaa euroa. Takauskannan osuus koko vastuukannasta oli vuoden 2006 lopussa 804,3 miljoonaa euroa. Vientitakuiden ja erityistakausten osuus kokonaisvastuusta (voimassa oleva ja tarjousvastuu yhteensä) oli 5 072,3 miljoonaa euroa (4 540,5).
Valtiolta ja Euroopan aluekehitysrahastolta (EAKR) saatavasta korkotuesta emoyhtiö sai yhteensä 19,0 miljoonaa euroa (21,1), josta ohjautui suoraan asiakkaille korkotukena 18,0 miljoonaa euroa.
Konsernin palkkiotuotot olivat yhteensä 59,4 miljoonaa euroa. Palkkiotuottoihin sisältyy emoyhtiön saamia palkkioita vientitakuu- ja erityistakaustoiminnasta 35,0 miljoonaa euroa, muita takausprovisioita 16,2 miljoonaa euroa sekä lainojen ja takausten käsittelymaksuja 5,0 miljoonaa euroa sekä muita palkkioita konsernin rahoitustoiminnasta 3,2 miljoonaa euroa.
Konsernin hallintokulut olivat 42,2 miljoonaa euroa (39,7), josta henkilöstökulujen osuus oli 68,0 prosenttia.
Luottotappiot laskivat
Emoyhtiön luottotappiot ja maksetut korvaukset olivat katsauskaudella yhteensä 39,8 miljoonaa euroa (48,0). Tappiot ovat Finnveran tähänastisessa historiassa olleet sekä kotimaan että erityisesti viennin rahoituksessa kohtuullisia. Tämä on ennen kaikkea heijastumaa pitkään jatkuneesta suotuisasta maailmantalouden kehityksestä. – Meidän on kuitenkin varauduttava myös toisenlaiseen tulevaisuuteen, yhä kasvaviin riskikeskittymiin ja niiden hallintaan, toimitusjohtaja Pauli Heikkilä korostaa.
Erilliset rahastot kotimaan toiminnan ja viennin rahoituksen tappioiden kattamiseksi
Finnvera Oyj:n toimintaa sääteleviä lakeja muutettiin katsauskaudella siten, että yhtiön taseeseen voitiin perustaa erilliset rahastot kotimaan toiminnan sekä vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan tulevien vuosien tappioiden kattamista varten. Näin varmistetaan yhtiön kotimaisen yritystoiminnan rahoituksen ja vienninrahoituksen seurannan läpinäkyvyys. Yhtiön taseessa tähän asti ollut vararahasto purettiin ja siellä olevat varat siirrettiin uusiin perustettuihin rahastoihin.
Kotimaan toiminnan rahastoon siirrettiin vararahastoon kertyneet kotimaan toiminnan voittovarat 129,9 miljoonaa euroa ja vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan rahastoon vientitakuu- ja erityistakaustoiminnasta kertyneet voittovarat 80,2 miljoonaa euroa.
Lakimuutoksen tultua voimaan 1.1.2007 vientitakuu- ja erityistakaustappiot korvataan Valtiontakuurahastosta vasta sen jälkeen, jos uudessa, yhtiön sisäisessä vienti- ja erityistakaustoiminnan rahastossa ei ole niihin varoja. Valtiontakuurahasto toimii jatkossakin puskurina yhtiön ja valtion budjettirahoituksen välisessä tilanteessa, jos vienti- ja erityistakaustoiminnasta aiheutuu niin suuri tappio, ettei yhtiön oma rahasto riittäisi sen kattamiseen.
Vakavaraisuus ja varainhankinta
Emoyhtiön omat varat olivat 477,6 miljoonaa euroa ja riskipainotetut saamiset, sijoitukset ja taseen ulkopuoliset sitoumukset 2 482,0 miljoonaa euroa. Finnvera Oyj:n vakavaraisuus oli vuoden
2006 lopussa 19,24 prosenttia (17,96).
Toteutunutta pitkäaikaista varainhankintaa emoyhtiöllä oli yhteensä 187,7 miljoona euroa.
Finnveran tuloverovapaus monipuolistaisi palvelutarjontaa
Finnveran mahdollinen tuloverovapaus on parhaillaan EU-komission käsiteltävänä. Verovapaus merkitsisi Finnveralle mahdollisuutta sekä hinnoittelun tarkistamiseen että riskinottotason nostamiseen, mikä näkyisi erityisesti aloittavien, kasvavien ja kansainvälistyvien sekä vientiyritysten rahoitusmahdollisuuksien monipuolistumisena.
– Jo ennen verovapauden toteutumista haluamme jatkuvasti kehittää paitsi palveluitamme myös niiden hinnoittelua vastaamaan paremmin asiakkaidemme tarpeita. Vienninrahoituksen hinnoittelua uudistettiin jo katsauskaudella ja kotimaan rahoituksen uusi hinnoittelu otettiin käyttöön helmikuussa 2007, toimitusjohtaja Heikkilä toteaa.
Tulevaisuuden näkymät
Viennin vahvan kysynnän ja maailmantalouden kasvun mahdollinen heikkeneminen saattaa hidastaa talouskasvua ja siirtää kasvun painopistettä yksityiseen kulutukseen. Suomessa pk-yritysten suhdannenäkymät näyttävät kuitenkin edelleen verrattain myönteisiltä sekä teollisuudessa että palvelualoilla.
Pk-yritysten työllisyyden ja investointien kasvu näyttäisi jatkuvan ripeänä ainakin vuoden alkupuoliskolla. Yritysjärjestelyjen määrä kasvaa mittavaksi muun muassa nykyisen yrittäjäpolven ikääntyessä ja etsiessä yritystoiminnalle jatkajaa.
Käsiteltävänä olevien ulkomaisen riskinoton vientitakuuhakemusten määrä oli vuoden 2007 alkaessa alhaisella tasolla, noin kahdessa miljardissa eurossa. Vientitakuukysyntä on kuitenkin aina ollut syklistä ja saattaa nopeastikin elpyä.
Vientitakuukysyntä kohdistuu entistä riskipitoisimmille markkinoille, joilla yksityinen rahoitusmarkkina ei toimi. Näille markkinoille kohdistuviin toimituksiin liittyvien vientiluottojen volyymien kehitys riippuu osittain siitä, miten rahoituspaketit saadaan rakennetuiksi viejäyrityksiä, hankkeiden muita rahoittajia sekä Finnveraa tyydyttävällä tavalla. Metsäteollisuuden kone- ja laitevientiin liittyvä Finnveran vientitakuukanta on kasvussa.
Takuukysyntä alushankkeisiin säilynee vilkkaana etenkin valmistusaikana.
Lisätiedot: toimitusjohtaja Pauli Heikkilä, puh. 020 460 7321 tai 0400 429 210
varatoimitusjohtaja Aarno Järvinen, puh. 020 460 7224 tai 040 706 7800
Finnvera Oyj:n Toimintakatsaus sekä Toimintakertomus ja tilinpäätös 2006 ovat kokonaisuudessaan luettavissa osoitteesta: www.finnvera.fi>talous.