Asuntopula, oikeastiko?
Viime viikolla Helsingin sanomat uutisoi (HS 28.6.2015), että koko Imatran voisi asuttaa Helsingin tyhjiin asuntoihin. Samaan aikaan uutisoidaan vuokra-asuntopulasta ja mahdottoman korkealle nousevista vuokrista. Vuokra-asunnoista on portaaleissa suurempi tarjonta kuin kertaakaan edellisen kymmenen vuoden aikana. Mistä epäsuhta johtuu?
Uutisessa viitataan tilapäiseen asumiseen helsinkiläisenä ilmiönä, kohderyhmiksi kerrotaan ulkomaiset opiskelijat ja virolaiset keikkatyöntekijät. On täysin luonnollinen ja maailmanlaajuinen ilmiö, että suurkaupungeissa (ja pienemmissäkin) on paljon toimintaa, joka generoi tilapäistä asumistarvetta. Kyseessä eivät ole ainoastaan opiskelijat tai virolaiset keikkamiehet, vaan tarpeita tilapäiselle asumiselle on kaikkialla toimialasta riippumatta. Suomen kilpailukyvyn kannalta tämä on erittäin olennainen asia. Jos verrataan tilapäisen asumisen markkinoita hotellin ja pitkä-aikaisen vuokra-asumisen välissä, ovat Suomen markkinat vielä alikehittyneet suhteessa moneen muuhun Euroopan maahan.
Mitä tämä konkreettisesti tarkoittaa? Kun ammattimaisia ja luotettavia vaihtoehtoja tilapäiseen asumiseen on rajallisesti, ulkomaisten ammattilaisten houkutteleminen Suomeen vaikeutuu huomattavasti. Lopulta rajallisten vaihtoehtojen määrästä kärsii eniten ulkomaista työvoimaa Suomeen houkuttelevat yritykset, jotka ovat osittain pakotettujakin vuokraamaan asuntoja pitkäaikaisesti, vaikka tarve on väliaikainen. Tämä johtaa tilanteeseen, jossa asunnot seisovat valtaosan vuodesta tyhjillään. Syntyy harha, että asuntoja on erittäin rajoitetusti, hinnat nousevat ja pitkä-aikaista vuokra-asuntoa hakeva kärsii. Myös Osmo Soininvaara otti tähän ansiokkaasti kantaa blogissaan.
Samaan aikaan Airbnb -ilmiön vaikutuksesta on käyty laajasti keskustelua eri puolilla maailmaa. Viimeisimpien uutisten mukaan kodinvuokrauspalveluiden kautta tarjolla olevien yksiköiden lukumäärä on ohittanut hotellit Espanjassa. Sama ilmiö kehittyy Suomessa, Yle uutisoi (22.6.2015) Tampereen ylittäneen sadan tarjolla olevan yksikön rajapyykin. Airbnb täyttää juuri tätä kyseistä aukkoa, joka helposti syntyy edellä mainittujen perinteisten vaihtoehtojen väliin.
Kun tulet maahan vain väliaikaisesti, muuttamisen pitää olla helppoa. On helppo ymmärtää ulkomailta työkomennukselle saapuvaa perhettä, joka haluaa hotellihuoneen sijasta asunnon, jossa elämisen rytmi säilyy niin normaalina kuin mahdollista. Yritysten näkökulmasta jakamistalous sisältää kuitenkin riskejä, joita etenkin tarkkoja standardeja oman henkilöstön matkustamisesta ja asumisesta ylläpitävät yritykset välttävät. Vahvuutena voi olla huippuun viritetty henkilökohtainen palvelukokemus, mutta yhtä lailla vaihteluväli huipun ja heikon välillä saattaa olla suuri. Kansainvälisten huippuyhtiöiden osalta näyttää siltä, että riskit halutaan minimoida ja sovittu palvelutaso ”riittää”. Ammattimaisesti ja säännösten mukaisesti järjestetyn tarjonnan ollessa rajallinen, tämä johtaa edelleen oman pitkäaikaisen vuokra-asunnon järjestämiseen ja itse ongelma ei ratkea. Tilapäisen asumisen tarve ei ole vähenemässä. Yritykset tarvitsevat jatkuvasti enemmissä määrin ulkomaisia asiantuntijoita, jotta kilpailukyky toimintakentässä säilyy. Myös kuluttajien tarpeita on turha väheksyä, putkiremontteja tehdään pelkästään PK-seudulla 250 kerrostaloon vuosittain, jolloin asuminen omassa kodissa on mahdotonta.
Tyhjien asuntojen omistajille vuokrauspalvelut on tehtävä helpoksi ja saataville. Nyt liian moni pitää asuntoa mieluummin tyhjänä, kun toisessa vaakakupissa ovat riskit ja vuokrauksen työllistävyys. Tilanne on tässä mielessä asumattoman asunnon omistajalle turhankin herkullinen: Arvonnousu kysytyimmillä alueilla houkuttelee pitämään asuntoa tyhjänä, koska tulot vuokrauksesta eivät tässä mielessä muuta tilannetta. Arvonnousua puolestaan tukee huutava, keinotekoinen vuokraushintoja jatkuvasti nostava asuntopula kuumimmilla alueilla. Ääriratkaisu on harkita Lontoossakin esillä (Taloussanomat 31.3.2015) ollut malli, jossa asumattoman asunnon omistajaa sakotettaisiin.
Olisi ensiarvoisen tärkeää, että näitä asuntoja saataisiin yrityksille ammattimaisesti ja asianmukaisin palveluin vuokrattaviksi – kun täsmäytetään yrityksen OIKEASTI asuntoa tarvitsema aika, tehokkuus nousee ja suuri osa heikossa käytössä olevista tai asumattomista asunnoista vapautuu vuokrattavaksi vapaille markkinoille.
Tekstissä manitut linkit:
Helsingin Sanomat: Koko Imatran voisi asuttaa Helsingin tyhjiin asuntoihin – vuokrakodeista silti pulaa http://www.hs.fi/koti/a1435292069444
YLE: Airbnb:n suosio kasvaa – yksistään Tampereella kohteita on jo yli sata http://yle.fi/uutiset/airbnbn_suosio_kasvaa__yksistaan_tampereella_kohteita_on_jo_yli_sata/8095492
Helsingin Sanomat: Kodinvuokrauspalvelut ohittivat hotellit Espanjassa – "Suomessa sama tilanne voi olla edessä" http://www.hs.fi/matka/a1435285576597
TalousSanomat: Lontoossa harkitaan sakkoa tyhjille asunnoille http://www.taloussanomat.fi/ulkomaat/2014/03/31/lontoossa-harkitaan-sakkoa-tyhjille-asunnoille/20144590/12.
Lisätiedot:
Jussi Saarinen | Johtaja | Forenom Finland
+358 442106864 | jussi.saarinen@forenom.fi
Forenom
Olemme johtava suomalainen majoitus- ja relocationratkaisuja tarjoava yritys. Järjestämme yritysasiakkaiden työntekijöiden majoituksen ja autamme kansainvälisten työntekijöiden kotiutumisessa Suomessa tai ulkomailla. Uniikin konseptimme avulla olemme tuoneet vuokra-asunto- ja hotellimarkkinoiden rinnalle monipuolisia palveluja ja luoneet uudenlaista joustoa eri pituisiin majoitustarpeisiin sekä yrityksille että yksityisille asiakkaille. Tuoteperheeseemme kuuluu Forenom Apartments, Forenom Suites, Forenom Aparthotels sekä Forenom Hostels.
Avainsanat:
