Energian säästö kannattaa - edelleen

Fortum Markets Oy Tiedote Helmikuu 2004 Energian säästö kannattaa - edelleen Energialasku muodostaa merkittävän osan kotitalouksien menoista. Kotitalouksien energian kulutus on myös lisääntynyt, sillä kotien ja vapaa-ajan asuntojen varustetaso on aiempaa monipuolisempi. Myös lämmitettävät pinta-alat kasvavat. Laskun loppusummaan voi vaikuttaa myös perinteisillä keinoilla eli säästämällä energiaa. Laskun summa voi pienentyä yksinkertaisilla säästötoimilla. On tärkeätä tietää, mihin asioihin kuluttaja voi vaikuttaa omatoimisesti muuttamalla käyttötottumuksiaan. Tämä ei merkitse, että säästäväisen kuluttajan olisi luovuttava energiaa kuluttavista mukavuuksista tai asumisen tasosta. Fortumin energiasäästövinkit on jaettu kolmeen osaan, joista ensimmäinen eli lämmitykseen liittyvät vinkit ovat oheisena. Seuraavat säästövinkit ilmestyvät kahden viikon kuluttua, jolloin vuorossa on kodin sähkölaitteiden energian säästö. Kolmannen osan säästövinkit paneutuvat vapaa-aikaan. Materiaali on vapaasti käytettävissä. Tällä hetkellä Tilastokeskuksen tilaston mukaan vuonna 2000 noin 1,2 miljoonaa asuntoa lämpeni kaukolämmöllä, 405 000 asuntoa sähköllä ja 280 000 asuntoa öljyllä tai kaasulla. Vapaa-ajan asunnoista enenevä osa on talvisasuttavia, joten lämmityksen säästövinkit soveltuvat myös vapaa- ajan asuntojen lämmitykseen. Fortum on Pohjoismaiden ja Itämeren alueen johtavia energiayhtiöitä ja Pohjoismaiden toiseksi suurin sähköyhtiö. Fortumilla on noin 1,3 miljoonaa pohjoismaista sähköasiakasta. Lisätiedot: Timo Liiri Asiakkuuspäällikkö Fortum Markets Oy PL 100, 00048 Fortum Puh. 010 453 6461, 050 453 6461 Timo.liiri@fortum.com Fortumin yksityisasiakkaiden oma kotisivu: www.kotienergia.com Tietoa sähkömarkkinoista ja hinnoittelusta: www.fortum.fi/corporation.asp Säästöä lämmityskuluihin: "Ovi kiinni, ostolämmin!" Lämmitys muodostaa kotitalouksien energian käytöstä suurimman osan. Siksi lämmityskuluissa säästäminen on myös kannattavaa, ja se näkyy laskussa nopeasti riippumatta lämmitys- tai asumismuodosta. Säästäminen ei vähennä asumismukavuutta tai -tasoa; silti se näkyy energialaskuissa. Kokonaisuudessaan Suomessa kulutetusta energiasta noin 25 prosenttia käytetään lämmitykseen. Kotitalouden energiakulutuksesta puolet käytetään lämmitykseen, 20 prosenttia veden lämmitykseen ja loput eri sähkölaitteisiin. Säästäminen kodin lämmityksessä ja vedenkulutuksessa on hyödyllistä ja kannattavaa, sillä se pienentää sähkö- ja öljylaskujen loppusummaa. Lämpötila Huoneen lämpötilan alentaminen yhdellä asteella säästä energiaa noin viisi prosenttia. Asuinhuoneen mukava lämpötila on 20 astetta. Vähemmän käytettyihin huoneisiin, kuten makuuhuoneisiin, halleihin ja eteisiin riittää 18 asteen lämpötila. Lämmön karkaamista estetään tiivistämällä ikkunat ja ovet sekä ulosmenevät luukut, esimerkiksi ullakkoluukut tai talon "kattovintti". Paksu ikkunaverho vastaa kolmatta ikkunaa. Säilytystilojen lämpötila voi olla 12 astetta ja autotallin viisi. Pattereiden edessä olevat huonekalut estävät lämmön jakaantumista, kuten myös pölyiset patterit. Loman ajaksi lämpötilaa voi laskea enemmänkin. Myös koneellinen ilmanvaihto kuluttaa energiaa. Poissaolon ajaksi sen voi säätää pienimmälle teholle. Uusimmissa omakotitaloissa on energiaa säästävä lämmön talteenottolaitteisto. Lämmitys Nykyisissä lämpöjärjestelmissä on tarkat säätömahdollisuudet, jolloin lämpimän veden ja huoneiden lämpötilaa voidaan säännellä tarkasti huonekohtaisesti. Ajanmukaiset termostaatit pitävät lämpötilan automaattisesti oikeana jokaisessa huonetilassa. Keittiön laitteista tai esimerkiksi takasta syntyvä lisälämpö käytetään tehokkaasti. Energian säästön kannalta tilapäisen liikalämmön poistaminen tuulettamalla on huonoin vaihtoehto. Omakotitaloissa on lähes aina varaava takka, jonka järkevä käyttö vähentää lämmityskuluja. Rahallinen säästö on riippuvainen poltettavan puun määrästä. Ikkunoiden tiivistäminen tai energiaikkunat säästävät lämpöä, mutta hyvin tiivistetyssä asunnossa on huolehdittava asianmukaisesta tilojen ilmanvaihdosta. Hidas tuulettaminen kuluttaa turhaan energiaa: nopea ristivetotuuletus sen sijaan ei. Öljylämmitys Perussäästö syntyy ajanmukaisesta lämmitysjärjestelmästä sekä laitteiden kunnossapidosta. Öljypoltin ja kattila pitäisi huoltaa tasaisin väliajoin. Polttimen suositeltava huoltoväli on joka toinen vuosi tai kun öljyä on kulunut 5000 litraa. Jos palamishyötysuhde alittaa 90 prosentin rajan, polttimen kunto kannattaa tutkituttaa. Polttimen käyttöikä on reilut kymmenen vuotta. Uusissa polttimissa on öljyn esilämmitys. Kattilan taloudellinen käyttöikä on noin 20-25 vuotta. Kunnollinen eristys varmistaa mahdollisimman pienet lämpöhävikit. Huono eristys voi aiheuttaa jopa 30 prosentin energiahävikin. Taloudellisesti säädetty kattila säästää kustannuksissa 3-5 prosenttia. Myös nokisuus lisää kulutusta; esimerkiksi millimetrin paksuinen nokikerros lisää öljynkulutusta noin 5 prosenttia. Sähkölämmitys Suora sähkölämmitys on usean talon lämmitystapa. Kun vanhat termostaatit vanhentuvat, kannattaa sijoittaa elektroniseen säätöjärjestelmään. Huoneilma saadaan tasaiseksi ja tarkalla säädöllä säästyy lämmityskuluissa noin 10 prosenttia. Elektroniset termostaatit voidaan säätää puolen asteen tarkkuudella. Sähkölämmitys voidaan toteuttaa maalämpöä hyödyntämällä. Tällöin lämmitykseen tarvittavan sähköenergian määrä on reilut 50 prosenttia pienempi. Kun lattia lämmitetään sähköllä, eristyksen pitäisi olla vähintään 20 sentin paksuinen. Lattian lämpötila kannattaa säätää sopivaksi. Pesutilojen lattialämmitystä pidetään päällä myös kesäaikana, mutta lämpötila voi olla alhaisempi. Lattialämpö ehkäisee osaltaan kosteutta. Vesi Lämpimän veden kulutus näkyy lämmityksen kustannuksissa. Suihku kuluttaa kolmanneksen vähemmän kuin kylpy. Säästävät sekoittajat ja säädettävät käsisuihkut vähentävät tarpeetonta veden kulutusta. Suihkussa vettä kuluu noin 60 litraa kerralla, kylvyssä noin 90 litraa. Euroissa suihkun hinta on 10 senttiä ja kylvyn 30 senttiä. Pitkän suihkun hinta on noin 50 senttiä ja esimerkiksi poreallaskylvyn 80 senttiä. Lattialämpö ja lämmittävät kuivaustelineet kannattaa kytkeä pois päältä, jos niitä ei tarvita. Vettä säästyy pyykin- ja astioiden pesussa. Juoksevan veden käyttö pesemiseen on kaikkein tuhlaavinta. Astiapesukoneellisen hinta on keskimäärin 20 senttiä, johon sisältyy sekä veden lämmitys että sähkön muu kulutus. Astioiden käsinpesu on hinnaltaan sama kuin konepesu. Säästävän perheen astianpesukustannukset ovat noin 35 euroa vuodessa. Tuhlaavasti pesten hinnaksi kertyy noin 120 euroa vuodessa. Valtaosa kustannuksista koostuu sähkön käytöstä, sillä ero kylmää ja kuumaa vettä käyttävien koneiden välillä on pieni. - Vanhat astianpesukoneet kuluttavat vettä puolet enemmän kuin uudet. Tiputtavat hanat ja hanojen tiivisteet kannattaa vaihtaa. Pienet ja helposti toteutettavat säästöt energian kulutuksessa säästävät vuosien kuluessa monta euroa. Säästämällä energiaa säästetään luonnonvaroja ja ympäristöä. ------------------------------------------------------------ Tämän tiedon Teille välitti Waymaker, http://www.waymaker.fi Seuraavat tiedostot ovat ladattavissa: http://www.waymaker.net/bitonline/2004/02/04/20040204BIT00470/wkr0001.doc http://www.waymaker.net/bitonline/2004/02/04/20040204BIT00470/wkr0002.pdf