Fortum Oyj - tilinpäätös 2004
Fortum Oyj PÖRSSITIEDOTE 3.2.2005
Fortum Oyj - tilinpäätös 2004
Fortumilla erinomainen vuosi
- hyvä lähtökohta tulevalle kehitykselle
Vuosi lyhyesti
- liikevoitto 1 914 milj. euroa (+35 %), sisältää 124 miljoonaa euroa
kertaluonteisia eriä
- osakekohtainen tulos 1,44 euroa (+58 %)
- vahva liiketoiminnan kassavirta 1 748 (1 577) miljoonaa euroa
- osinkoehdotus 0,58 (0,42) euroa osakkeelta, kasvua 38% edellisvuodesta
- suunnitelma öljyliiketoimintojen eriyttämiseksi osingonjaon (85 %) ja
osakemyynnin (15 %) kautta
Tunnuslukuja IV/04 IV/03 2004 2003
Liikevaihto, milj. euroa 3 175 2 837 11 665 11 392
Liikevoitto, milj. euroa 564 420 1 914 1 420
ilman kertaluonteisia eriä, 564 386 1 790 1 360
milj. euroa
Voitto ennen veroja, milj. 504 373 1 655 1 184
euroa
Tulos/osake, euroa 0,41 0,27 1,44 0,91
Oma pääoma/osake, euroa 8,50 7,55
Sijoitettu pääoma (kauden 12 697 12 704
lopussa),
milj. euroa
Korollinen nettovelka (kauden 4 896 5 626
lopussa),
milj. euroa
Investoinnit, milj. euroa 833 1 136
Liiketoiminnan kassavirta, 1 748 1 577
milj. euroa
Sijoitetun pääoman tuotto, % 15,6 11,4
Oman pääoman tuotto, %*) 17,6 12,3
Velkaantumisaste, %*) 64 85
Henkilöstö keskimäärin 12 859 13 343
Osakkeiden määrä keskimäärin, 852 625 846 831
tuhatta
*) vuoden 2003 lukuun sisältyy Fortum Capital Ltd:n liikkeelle laskemien
etuoikeutettujen osakkeiden takaisinmaksun vaikutus, yhteensä 1,2
miljardia euroa.
Vuosi 2004 oli Fortumille erittäin vahva. Yhtiön taloudellinen tulos
parani entisestään, sekä liiketoiminnan tulos että kassavirta
vahvistuivat merkittävästi. Tärkeimmät taloudelliset tavoitteet,
sijoitetun pääoman tuotto 12 % ja oman pääoman tuotto 12 %, ylittyivät
selvästi. Tase jatkoi vahvistumistaan. Nettovelka väheni 730 miljoonaa
euroa vuoden 2003 lopusta ja velkaantumisaste oli 64 % vuoden lopussa.
Marketsia ja Öljyn vähittäismyyntiä lukuun ottamatta kaikkien
segmenttien liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä oli korkeampi kuin
vuonna 2003. Suhteellisesti eniten parani Öljynjalostus-segmentin
liikevoitto korkeiden jalostusmarginaalien ja jalostamoiden hyvän
käyttöasteen myötä.
Myös Sähköntuotanto ja Lämpö tekivät huomattavasti aikaisempaa parempaa
tulosta.
Se johtui toiminnan tehokkuudesta, joustavasta tuotantorakenteesta,
onnistuneista suojauksista, voimalaitosten hyvästä käytettävyydestä ja
parantuneesta kustannusrakenteesta.
Merkittävien markkinatekijöiden kehitys oli vaihtelevaa. Sähkön
keskimääräinen spot-hinta Nord Poolissa oli 28,9 euroa megawattitunnilta
(MWh), 21 % viime vuotta alempi. Vuoden 2004 viimeisellä neljänneksellä
Nord Poolin keskimääräinen hinta oli 27,6 euroa megawattitunnilta eli 19
% viime vuotta alempi. Tähän vaikuttivat normaalitasoon palanneet
vesivarastot ja lauha sää.
Öljyn kansainvälinen viitejalostusmarginaali (Brent Complex) pysyi
vahvana ja oli 67 % korkeampi kuin edellisvuonna, mikä paransi
Öljynjalostuksen tulosta. Vuoden 2004 marginaali oli keskimäärin 4,5
(2,7) dollaria barrelilta. Marginaali kuitenkin laski huomattavasti
marras-joulukuussa ja viimeisen neljänneksen keskiarvo oli 3,8 (2,3)
dollaria barrelilta. Vuonna 2004 Fortumin lisämarginaali kansainväliseen
Brent Complex -vertailumarginaaliin nähden oli selvästi korkeampi kuin
viime vuosien keskiarvo, joka on noin 2 dollaria barrelilta.
Vuonna 2004 Brent-raakaöljyn keskimääräinen hinta oli 38,2 (28,8)
dollaria barrelilta. Viimeisellä neljänneksellä se oli 43,9 (29,4)
dollaria barrelilta. Raakaöljyn hinnannousun myötä varastovoitot olivat
74 (13) miljoonaa euroa, huolimatta viimeisen neljänneksen 16 miljoonan
euron varastotappiosta.
Liiketoiminnan kassavirta kasvoi 1 748 (1 577) miljoonaan euroon.
Kassavirran lisääntyminen ei kuitenkaan täysin vastannut liikevoiton
kasvua. Tämä johtui pääasiassa käyttöpääoman sekä maksettujen
rahoituskulujen ja verojen kasvusta. Käyttöpääoman lisääntymiseen
vaikuttivat lähinnä korkeammat öljynhinnat.
Fortum julkisti suunnitelman öljyliiketoimintojen eriyttämiseksi
huhtikuussa 2005 osingonjaon ja osakemyynnin kautta ja vahvisti
asemiaan venäläisessä sähköyhtiössä OAO Lenenergossa.
Liikevaihto ja tulos
Lokakuu-joulukuu
Konsernin liikevaihto oli 3 175 (2 837) miljoonaa euroa. Kasvu johtui
pääasiassa öljyliiketoiminnoista ja korkeammista öljyn hinnoista.
Konsernin liikevoitto oli 564 (420) miljoonaa euroa. Liikevoitto ilman
kertaluonteisia eriä kasvoi 178 miljoonaa ja oli 564 (386) miljoonaa
euroa. Osakekohtainen tulos oli 0,41 (0,27) euroa, 52 % viimevuotista
enemmän.
Vaikka sähkön markkinahinnat laskivat merkittävästi, sähkö- ja
lämpöliiketoimintojen tulos, myös ilman kertaluonteisia eriä, oli
parempi kuin viime vuonna vastaavalla jaksolla. Tämä johtui pääasiassa
onnistuneista suojauksista, kasvaneista sähkön ja lämmön volyymeistä
sekä sisäisistä tehostamistoimista.
Viime vuoden hyvään tulokseen verrattuna Marketsin tulos heikkeni
selvästi. Syinä olivat ennen kaikkea tiukentunut kilpailu
pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla sekä asiakaspalvelun parantamiseen
liittyneet kustannukset.
Öljynjalostuksen tulosta paransivat vahvemmat jalostusmarginaalit, mutta
toisaalta sitä heikensi 16 miljoonan euron varastotappio (14 miljoonaa
euroa varastovoittoa viime vuonna).
Tammikuu-joulukuu
Konsernin liikevaihto oli 11 665 (11 392) miljoonaa euroa.
Öljytuotteiden korkeammilla hinnoilla oli myönteinen vaikutus
liikevaihtoon, kun taas konsernin luopuminen kaasutradingista, viime
vuodesta hieman alentuneet sähkönhinnat ja heikentynyt Yhdysvaltain
dollari pienensivät liikevaihtoa.
Liikevaihto segmenteittäin
Milj. euroa 2004 2003
Sähköntuotanto 2 088 2 681
Lämpö 1 021 964
Sähkönsiirto 707 688
Markets 1 387 1 634
Öljynjalostus 6 306 5 693
Öljyn vähittäismyynti 2 374 2 203
Shipping ja muu öljy 339 308
Muut toiminnat 96 93
Sisäinen laskutus -2 653 -2 872
Yhteensä 11 665 11 392
Konsernin liikevoitto oli 1 914 (1 420) miljoonaa euroa. Liikevoitto
ilman kertaluonteisia eriä oli 1 790 (1 360) miljoonaa euroa, 430
miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2003. Kertaluonteisia eriä oli
yhteensä 124 (60) miljoonaa euroa, jotka koostuivat lähinnä raakaöljyn
kohonneista hinnoista aiheutuneista varastovoitoista ja 29 miljoonan
euron kertakorvauksesta, joka saatiin uuden suomalaisen
ydinvoimalaitosyksikön muilta osapuolilta.
Sähkönmyynnin kokonaismäärä oli hieman edellisvuotta korkeampi.
Sähköntuotannon tulos parani huomattavasti alentuneista sähkön
markkinahinnoista huolimatta. Tämä oli lähinnä onnistuneiden suojausten,
joustavan tuotantorakenteen ja sisäisten tehostamistoimien ansiota.
Lämmönmyynnin kokonaismäärä oli viime vuoden tasolla. Lämpö-segmentin
tulos parani Fortum Värmen tulosparannuksen ansiosta, mikä johtui
pääasiassa sisäisestä toiminnan tehostamisesta, paremmasta
polttoainevalikoimasta ja voimalaitosten hyvästä käytettävyydestä.
Sähkönsiirron tulos oli hieman edellisvuotta parempi sisäisten
tehostamistoimien ansiosta. Joulukuun myrskyt aiheuttivat Suomessa noin
3 miljoonan euron kustannukset, jotka jakautuivat tasan asiakkaille
annettaviin korvauksiin ja korjaustöiden kustannuksiin.
Marketsin tulos heikkeni viime vuodesta. Syynä olivat ennen kaikkea
tiukentunut kilpailu pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla sekä
asiakaspalvelun parantamiseen liittyneet kustannukset. Myöskään
Marketsin Norjan toimintojen tulos ei ollut tyydyttävä.
Öljynjalostusmarginaalit, sekä kansainvälinen Brent Complex että
Fortumin oma lisämarginaali, olivat selvästi viime vuotta korkeampia,
mikä vaikutti erittäin myönteisesti Öljynjalostuksen tulokseen. Muita
tulokseen vaikuttaneita myönteisiä tekijöitä olivat jalostamoiden korkea
käyttöaste ja raakaöljyn hinnannousu, josta aiheutui huomattava 74 (13)
miljoonan euron varastovoitto vuonna 2004.
Öljyn vähittäismyynnin tulos oli parempi kuin 2003, mutta jatkuvien
toimintojen liikevoitto oli 11 miljoonaa euroa edellisvuotta pienempi.
Liikennepolttoaineiden myynti kasvoi hieman, mutta vastaavat marginaalit
laskivat jonkin verran.
Shipping ja muu öljy -segmentti hyötyi korkeista rahdeista, sekä
raakaöljy- että tuotekuljetuksissa. Heikentynyt Yhdysvaltain dollari
vaikutti kuitenkin negatiivisesti tulokseen. SeverTEKillä oli myönteinen
tulosvaikutus.
Liikevoitto segmenteittäin
Milj. euroa 2004 2003
Sähköntuotanto 725 603
Lämpö 226 173
Sähkönsiirto 258 247
Markets 26 35
Öljynjalostus 573 281
Öljyn vähittäismyynti 48 44
Shipping ja muu öljy 107 79
Muut toiminnat -49 -42
Konserni 1 914 1 420
Voitto ennen veroja oli 1 655 (1 184) miljoonaa euroa.
Konsernin nettorahoituskulut olivat 259 (236) miljoonaa euroa. Summaan
sisältyvät korkokulut velasta, jolla rahoitettiin Fortum Capital Ltd:n
liikkeelle laskemien etuoikeutettujen osakkeiden takaisinmaksu, sekä
1992 Yhdysvalloissa liikkeelle laskettujen joukkovelkakirjalainojen
ennenaikaiseen takaisinmaksuun liittyvä vaikutus.
Vähemmistöosuus oli 31 (90) miljoonaa euroa. Lasku johtuu pääasiassa
vähemmistöosuuteen sisällytettyjen Fortum Capitalin etuoikeutettujen
osakkeiden takaisinmaksusta. Vuoden 2004 vähemmistöosuus liittyy
pääasiassa Fortum Värme Holdingiin, josta Tukholman kaupungilla on 50
%:n taloudellinen omistusosuus.
Kauden verot olivat 397 (325) miljoonaa euroa. Tuloslaskelman mukainen
veroprosentti oli 24,0 (27,4) %. Kauden veroihin sisältyy 41 miljoonan
euron laskennallisen verovelan vähennys, joka johtuu Suomen
yritysveroasteen muuttumisesta 29 prosentista 26 prosenttiin vuoden 2005
alusta. Ilman mainittua vähennystä veroprosentti olisi ollut 26,5 %.
Kauden tulos oli 1 227 (769) miljoonaa euroa ja osakekohtainen tulos
1,44 (0,91) euroa.
Sijoitetun pääoman tuotto oli 15,6 (11,4) % ja oman pääoman tuotto 17,6
(12,3) %.
Raportointirakenne
Parantaakseen taloudellisen raportointinsa läpinäkyvyyttä Fortum otti
vuonna 2004 käyttöön uuden raportointirakenteen. Raportointisegmenttien
määrää lisättiin neljästä seitsemään. Uudet segmentit ja niihin kuuluvat
liiketoimintayksiköt (suluissa) ovat: Sähköntuotanto (Generation,
Portfolio Management and Trading, Service); Lämpö (Heat, Värme);
Sähkönsiirto (Distribution); Markets (Markets); Öljynjalostus (Oil
Refining, Components); Öljyn vähittäismyynti (Oil Retail); Shipping ja
muu öljy (Shipping, muu öljy, mukaan lukien SeverTEK). Näiden lisäksi
segmentti Muut sisältää mm. konsernin hallinnon ja yhteiset
palvelutoiminnot.
SÄHKÖ- JA LÄMPÖSEGMENTIT
Fortumin sähkö- ja lämpöliiketoiminnat on jaettu neljään
raportointisegmenttiin. Sähköntuotanto-segmentti tuottaa sähköä Fortumin
kokonaan ja osittain omistamissa voimalaitoksissa ja Lämpö-segmentti
yhdistetyissä sähkön- ja lämmöntuotantolaitoksissa.
Sähköntuotanto myy tuottamansa sähkön markkinoille Nord Pool -
sähköpörssin kautta ja ostaa sähköä sieltä. Markets-segmentti ostaa
sähköä Nord Poolin kautta ja myy sitä kotitalous- ja yritysasiakkaille
sekä muille sähkön vähittäismyyjille. Lämpö-segmentti myy tuottamansa
höyryn ja kaukolämmön pääasiassa teollisuudelle, kunnille ja
kiinteistöyhtiöille ja sähkön suoraan loppuasiakkaille ja Nord Pooliin.
Fortumin sähkön jakelu- ja alueverkkosiirto raportoidaan Distribution-
segmentissä.
Markkinatilanne
Alustavien tilastotietojen mukaan Pohjoismaat kuluttivat 386 (379)
terawattituntia (TWh) sähköä vuonna 2004. Se on 2 % enemmän kuin vuonna
2003, jolloin kulutus oli vähäisempää vuoden alussa vallinneiden
korkeiden sähkönhintojen vuoksi.
Viimeisellä neljänneksellä Nord Poolin keskimääräinen hinta oli 27,6
(34,1) euroa megawattitunnilta eli 19 % viime vuotta alempi. Fortumin
myymän sähkön hinta aleni vastaavasti 5 %.
Sähkön spot-hinta Nord Poolissa pysyi varsin vakaana vuoden 2004 aikana
ja oli keskimäärin 28,9 (36,7) euroa megawattitunnilta eli noin 21 %
viime vuotta vähemmän. Fortumin myymän sähkön hinta aleni vastaavasti 4
%.
Vuoden alussa pohjoismaisissa vesivarastoissa oli huomattava vaje. Myös
virtaamat olivat pieniä. Syksyn aikana rankat sateet palauttivat
vesivarastot normaalitasoille kahden vuoden vesivajeen jälkeen. Vuoden
2004 lopussa pohjoismaiset vesivarastot olivat hieman keskiarvon
yläpuolella ja 16 TWh vuoden 2003 vastaavaa tasoa korkeammat.
Sähkön- ja lämmöntuotannon kokonaisluvut
Fortumin sähköntuotanto oli yhteensä 55,5 (53,2) TWh, josta 54,4 (51,2)
TWh Pohjoismaissa eli noin 14 (14) % alueen kokonaiskulutuksesta.
Vuoden lopussa Fortumin sähköntuotantokapasiteetti Pohjoismaissa oli 11
220 (11 186) MW ja koko kapasiteetti 11 373 (11 329) MW.
Seuraavassa esitetään Fortumin koko sähkön- ja lämmöntuotannon luvut.
Tämän lisäksi segmenttikatsauksissa on esitetty vastaavat
segmenttikohtaiset luvut.
Fortumin koko sähkön- ja IV/04 IV/03 2004 2003
lämmöntuotanto, TWh
Sähköntuotanto 16,0 14,3 55,5 53,2
Lämmöntuotanto 8,0 7,6 25,4 25,9
Fortumin oma sähköntuotanto IV/04 IV/03 2004 2003
Pohjoismaissa lähteittäin,
TWh
Vesivoima 6,1 5,0 19,1 16,9
Ydinvoima 7,1 6,3 25,8 23,8
Lämpövoima 2,4 2,8 9,5 10,5
Yhteensä 15,6 14,1 54,4 51,2
Oman tuotannon osuus IV/04 IV/03 2004 2003
koko pohjoismaisesta
tuotannosta, %
Vesivoima 39 35 35 33
Ydinvoima 46 45 47 46
Lämpövoima 15 20 18 21
Yhteensä 100 100 100 100
Sähkön- ja lämmönmyynnin kokonaisluvut
Fortumin koko sähkönmyynti oli 62,3 (61,0) TWh. Myynti Pohjoismaissa oli
60,7 (58,6) TWh, noin 16 (15) % pohjoismaisesta sähkönkulutuksesta
vuonna 2004.
Lämmönmyynti Pohjoismaissa oli 20,2 (19,9) TWh ja muissa maissa 3,6
(3,8) TWh.
Segmentit myyvät sähköä sekä Nord Pooliin että ulkopuolisille
asiakkaille ja ostavat Nord Poolista sekä muista ulkopuolisista
lähteistä. Alla olevassa taulukossa Fortumin Nord Poolissa tekemät ostot
ja myynnit on netotettu tunneittain konsernitasolla.
Fortumin koko sähkön- ja IV/04 IV/03 2004 2003
lämmönmyynti, milj. euroa
Sähkönmyynti 582 564 2 021 2 038
Lämmönmyynti 257 235 815 775
Fortumin koko sähkönmyynti IV/04 IV/03 2004 2003
alueittain, TWh
Ruotsi 8,1 7,6 27,6 28,3
Suomi 8,5 7,7 31,1 29,1
Muut maat 1,0 1,0 3,6 3,6
Yhteensä 17,6 16,3 62,3 61,0
Fortumin koko lämmönmyynti IV/04 IV/03 2004 2003
alueittain, TWh
Ruotsi 3,2 3,0 9,6 9,5
Suomi 3,1 2,9 10,5 10,3
Muut maat 1,2 1,1 3,7 3,9
Yhteensä 7,5 7,0 23,8 23,7
Sähköntuotanto
Segmentin toimintaan kuuluu sähkön tuotanto ja myynti Pohjoismaissa sekä
käyttö- ja kunnossapitopalvelut Pohjoismaissa ja valituilla
kansainvälisillä markkinoilla.
Milj. euroa IV/04 IV/03 2004 2003
Liikevaihto 583 624 2,088 2,681
sähkönmyynti 491 487 1 699 1 871
muu myynti 92 137 389 810
Liikevoitto 235 193 725 603
ilman kertaluonteisia eriä 234 191 704 599
Sidottu pääoma (kauden 6 258 6 391
lopussa)
Sidotun pääoman tuotto, % 11,6 9,5
Segmentin sähköntuotanto oli 50,9 (48,8) TWh. Vuoden lopussa segmentin
sähköntuotantokapasiteetti oli 10 030 (9 993) MW, josta 9 890 (9 863) MW
oli Pohjoismaissa ja 140 (130) MW muissa maissa.
Segmentti sai tammikuussa ISO 14001 -sertifikaatin pohjoismaiselle
sähköntuotannolleen.
Fortum osti lisäosakkeita venäläisestä OAO Lenenergosta, ja Fortumin
osuus yhtiöstä on nyt 30,7 % osakepääomasta ja 29,6 % äänistä.
Fortum Service teki useita uusia sopimuksia, joihin kuuluu mm. 12-
vuotinen jätteenpolttolaitoksen käyttö- ja kunnossapitosopimus Isossa-
Britanniassa. Service sai myös ISO 9001 ja ISO 14001 -sertifikaatit
Suomen ja Ruotsin toiminnoilleen.
Segmentin sähköntuotanto IV/04 IV/03 2004 2003
lähteittäin, TWh
Vesivoima 6,1 5,0 19,1 16,9
Ydinvoima 7,1 6,3 25,8 23,8
Lämpövoima 1,3 1,6 6,0 8,1
Yhteensä 14,5 12,9 50,9 48,8
josta Pohjoismaissa 14,1 12,7 49,8 46,8
Lämpö
Segmentin toimintaan kuuluu lämmön tuotanto ja myynti Pohjoismaissa ja
muualla Itämeren alueella. Fortum on alueen johtava lämmöntuottaja.
Segmentti myös tuottaa sähköä yhdistetyissä sähkön- ja
lämmöntuotantolaitoksissaan ja myy sitä loppuasiakkaille pääasiassa
pitkäaikaisin sopimuksin sekä Nord Pooliin. Ruotsissa Fortum omistaa AB
Fortum Värme samägt med Stockholms stad -yhtiön, josta Tukholman
kaupungilla on 50 % taloudellinen osuus.
Milj. euroa IV/04 IV/03 2004 2003
Liikevaihto 320 292 1,021 964
- lämmönmyynti 249 227 785 728
- sähkönmyynti 49 43 159 167
- muu myynti 22 22 77 69
Liikevoitto 84 80 226 173
ilman kertaluonteisia eriä 82 79 224 176
Sidottu pääoma (kauden 2 502 2 466
lopussa)
Sidotun pääoman tuotto, % 9,2 7,3
Segmentin lämmönmyynti viimeisellä neljänneksellä oli 6,9 (6,5) TWh ja
koko vuonna 21,8 (21,1) TWh. Tämä osoittaa vuoden ensimmäisen ja
viimeisen neljänneksen merkityksen lämpöliiketoiminnalle.
Sähköntuotanto yhdistetyissä sähkön- ja lämmöntuotantolaitoksissa (CHP)
oli 1,5 (1,4) TWh viimeisellä neljänneksellä ja 4,6 (4,4) TWh koko
vuonna.
Ruotsin Nynäshamnissa otettiin syyskuussa käyttöön yhdistetty sähkön- ja
lämmöntuotantolaitos, joka käyttää biopolttoainetta prosessihöyryn,
kaukolämmön ja sähkön tuottamiseen.
Ruotsissa Högdalenin yhdistetyn sähkö- ja lämpölaitoksen uuden
jätteenpolttokattilan koekäyttö alkoi.
Joulukuussa Fortum osti 85 % osuuden puolalaisesta PESC Czestochowa -
kaukolämpöyhtiöstä, jonka vuotuinen sähkönmyynti on noin 780 GWh.
Fortum päätti kaupan, jolla se hankki 6 % lisäosuuden suomalaisesta
maakaasuyhtiöstä Gasum Oy:stä. Fortumin osuus yhtiöstä on nyt 31 %.
Segmentin lämmönmyynti IV/04 IV/03 2004 2003
alueittain, TWh
Ruotsi 3,2 3,0 9,6 9,5
Suomi 3,1 2,9 10,5 10,3
Muut maat 0,6 0,6 1,7 1,3
Yhteensä 6,9 6,5 21,8 21,1
Segmentin sähkönmyynti, TWh IV/04 IV/03 2004 2003
Yhteensä 1,5 1,4 4,8 4,5
Sähkönsiirto
Fortum omistaa ja käyttää jakelu- ja alueverkkoja sekä jakaa sähköä
kaikkiaan noin 1,4 miljoonalle asiakkaalle Ruotsissa, Suomessa, Norjassa
ja Virossa.
Milj. euroa IV/04 IV/03 2004 2003
Liikevaihto 194 186 707 688
- jakeluverkot 162 159 593 574
- alueverkot 23 19 83 83
- muu myynti 9 8 31 31
Liikevoitto 62 58 258 247
ilman kertaluonteisia eriä 62 58 257 227
Sidottu pääoma (kauden 3 101 3 129
lopussa)
Sidotun pääoman tuotto, % 8,3 7,9
Viimeisellä neljänneksellä jakelu- ja alueverkkosiirron kokonaismäärät
olivat 6,3 (6,6) TWh ja 4,5 (5,6) TWh.
Koko vuoden vastaavat luvut olivat 22,7 (22,7) TWh ja 17,8 (20,3) TWh.
Alueverkkosiirron määrä konsernin ulkopuolisille asiakkaille oli
yhteensä 14,6 (15,0) TWh Ruotsissa ja 3,2 (5,3) TWh Suomessa. Jakelu-
ja alueverkkojen luokitusta on muutettu Ruotsissa, mistä aiheutui pieniä
muutoksia liikevaihtoon ja myyntimääriin eri verkkotyyppien välillä.
Konsernin ulkopuolisille asiakkaille toimitetun alueverkkosiirron määrä
aleni Suomessa muutamien sopimusten päättymisten johdosta.
Laskutuksen läpinäkyvyyttä ja asiakaspalvelua kehitettiin. Yhtenä
esimerkkinä on automaattinen mittarinluenta, joka mahdollistaa
sähkömittarien etäluennan ja asiakkaiden laskuttamisen toteutuneen
sähkönkulutuksen mukaan. Suomessa ja Ruotsissa käynnistettiin useita
pilottihankkeita järjestelmän testaamiseksi.
Länsi-Ruotsissa jatkui investointiohjelma, jonka tarkoituksena on
vähentää sähkökatkojen riskiä. Viisivuotiseen ohjelmaan kuuluu
ilmajohtojen päällystämistä ja maakaapelien asentamista.
Marketsin kanssa perustettiin yhteinen asiakaspalveluyksikkö vuoden 2004
alussa Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa.
Suomessa ja Ruotsissa jo aiemmin toimintansa aloittanut
paikallispalvelu, Customer Service Technician -yksikkö, otettiin
käyttöön myös Norjassa vuoden 2004 alussa. Yksikkö hoitaa erilaisia
verkkotoimintaan liittyviä asioita, kuten pienehköjä korjauksia ja
sähkömittarien asennuksia.
Suomessa Energiamarkkinavirasto julkisti kesäkuussa 2004 sähköverkko-
operaattoreiden hinnoittelua koskevat ohjeensa, jotka tulivat voimaan
tammikuussa 2005. Viranomainen päättää yhtiökohtaisten parametrien
avulla sallitun tuoton verkon nykykäyttöarvon perusteella.
Ruotsissa energiaviranomainen on kehittänyt uuden mallin
jakeluverkkohintojen seurantaan. Ensimmäiset vuoden 2003
jakeluverkkohintoihin perustuvat tulokset on julkistettu ja
energiaviranomainen jatkaa keskusteluja ja tulosten analysointia
valittujen jakeluverkonhaltijoiden kanssa. Fortumilta on mukana kolme
jakelualuetta. Lisää yksityiskohtia odotetaan myöhemmin tänä vuonna.
Talvimyrsky aiheutti isoja sähkökatkoja joulun aikaan Lounais-Suomessa.
Noin 40 000 asiakasta jäi niiden seurauksena ilman sähköä. Pitkistä
sähkökatkoista kärsineille asiakkaille korvataan yhteensä noin 1,5
miljoonaa euroa. Häiriöiden kokonaiskustannukset olivat noin 3 miljoonaa
euroa, ja ne on kirjattu vuoden 2004 viimeisen neljänneksen tulokseen.
Sähkönjakelu jakeluverkoissa IV/04 IV/03 2004 2003
alueittain, TWh
Ruotsi 3,9 4,0 14,2 15,0
Suomi 1,8 1,8 6,2 6,2
Norja 0,5 0,7 2,1 1,3
Muut maat 0,1 0,1 0,2 0,2
Yhteensä 6,3 6,6 22,7 22,7
Sähkönjakeluasiakkaitten 31.12.2004 31.12.2003
lukumäärä alueittain,
tuhansia
Ruotsi 860 855
Suomi 405 400
Muut maat 115 115
Yhteensä 1 380 1 370
Markets
Markets vastaa sähkön vähittäismyynnistä 1,1 miljoonalle asiakkaalle,
joita ovat muut sähkön vähittäismyyjät, kotitaloudet ja yritykset
Ruotsissa, Suomessa ja Norjassa. Markets ostaa sähkönsä Nord Poolista.
Milj. euroa IV/04 IV/03 2004 2003
Liikevaihto 378 422 1 387 1 634
Liikevoitto 0 17 26 35
ilman kertaluonteisia eriä 0 17 26 35
Sidottu pääoma (kauden 196 23
lopussa)
Sidotun pääoman tuotto, % 18,8 55,2
Sähkön vähittäismyyntihinnat pohjoismaisilla markkinoilla olivat hieman
viime vuotta alemmat sekä vuoden viimeisellä neljänneksellä että koko
vuonna 2004.
Viimeisellä neljänneksellä segmentin sähkönmyynti oli 11,9 (12,5) TWh ja
koko vuonna 43,5 (47,1) TWh. Lasku johtuu pääasiassa joidenkin spot-
sopimusten ja pitkäaikaisten sopimusten päättymisestä.
Fortum alensi toistaiseksi voimassaolevia vähittäismyyntihintojaan
keväällä 2004 ja ilmoitti kevääksi 2005 uusista alennuksista
markkinahinnan laskun johdosta. Uusien kiinteähintaisten sähkösopimusten
hinnat seurasivat Nord Poolin finanssimarkkinan hintoja.
Fortum jatkoi eri asiakasryhmille suunnattujen uusien tuotteiden
lanseerausta Pohjoismaissa. Fortumin pohjoismaisista asiakkaista 60 %
saa paikallisten luonnonsuojeluliittojen sertifioimaa ympäristömerkittyä
sähköä. Fortum otti käyttöön kaikkia pohjoismaisia asiakkaita koskevan
jälkikäteislaskutuksen ja sähkömittarin itseluentamahdollisuuksia
laajennettiin syksyllä. Fortum otti myös käyttöön asiakastakuun
asiakaspalvelun laadun varmistamiseksi ja perusti asiakasasiamiehen
toimen. Markets ja Distribution perustivat yhteisen
asiakaspalveluyksikön vuoden 2004 alussa Suomeen, Ruotsiin ja Norjaan.
ÖLJYSEGMENTIT
Fortumin öljyliiketoiminnat on jaettu kolmeen raportointisegmenttiin.
Öljynjalostus valmistaa ja myy bensiinejä, dieselpolttoaineita, kevyitä
ja raskaita polttoöljyjä, lentopolttoaineita, perusöljyjä,
bensiinikomponentteja ja nestekaasua, ja kehittää liikennepolttoaineiden
biokomponentteja. Öljyn vähittäismyynnillä on laaja
vähittäismyyntipisteiden verkosto ja suoramyyntiä yksityis- ja
yritysasiakkaille. Shipping ja muu öljy -segmenttiin kuuluu
säiliöaluksia raakaöljyn ja öljytuotteiden kuljetukseen, sekä SeverTEK,
raakaöljyä tuottava yhtiö, jonka Fortum omistaa yhdessä venäläisen
Lukoilin kanssa.
Markkinatilanne
Brent Complex -viitejalostusmarginaali oli Luoteis-Euroopassa 3,8 (2,3)
dollaria barrelilta vuoden viimeisellä neljänneksellä.
Koko vuonna jalostusmarginaalit Luoteis-Euroopassa kasvoivat
edellisvuodesta. Brent Complex -viitejalostusmarginaali oli keskimäärin
4,5 (2,7) dollaria barrelilta. Fortumin lisämarginaali oli selvästi
korkeampi kuin aiempien vuosien keskiarvo 2 dollaria barrelilta.
Raakaöljyn hintojen nousu jatkui epätavallisen jyrkkänä lokakuuhun asti.
Brent-raakaöljyn barrelihinta nousi yli 52 dollariin. Vuoden loppua
kohti Brent-raakaöljyn barrelihinta vaihteli 36 - 43 dollarin välillä.
Vuonna 2004 Brent-raakaöljyn hinta oli keskimäärin 38,2 (28,8) dollaria
barrelilta. Vuoden viimeisellä neljänneksellä Brentin keskimääräinen
hinta oli 43,9 (29,4) dollaria barrelilta.
Vuonna 2004 keskimääräinen hintaero vähän rikkiä sisältävän Pohjanmeren
raakaöljyn ja runsaammin rikkiä sisältävän venäläistyyppisen raakaöljyn
välillä kasvoi aiempien vuosien alle 2 dollarista barrelilta lähes 4
dollariin barrelilta.
SEGMENTTIKATSAUKSET ÖLJY
Öljynjalostus
Segmentin toimintaan kuuluvat öljytuotteiden jalostus ja markkinointi.
Päätuotteita ovat liikennepolttoaineet ja lämmitysöljyt. Fortum on
johtava puhtaiden liikennepolttoaineiden tuottaja Pohjoismaissa ja
muualla Itämeren alueella.
Milj. euroa IV/04 IV/03 2004 2003
Liikevaihto 1 727 1 382 6 306 5 693
Liikevoitto 162 57 573 281
ilman kertaluonteisia 177 43 492 267
eriä*)
Sidottu pääoma (kauden 1 266 1 003
lopussa)
Sidotun pääoman tuotto, % 50,4 26,2
*) kertaluonteiset erät sisältävät lähinnä varastovoittoja ja -tappioita
Fortum jalosti yhteensä 14,1 (14,2) miljoonaa tonnia raakaöljyä ja muita
syöttöaineita. Suomessa öljytuotteiden myynti oli noin 8,3 (7,9)
miljoonaa tonnia. Fortumin Suomessa jalostamien öljynjalostustuotteiden
vientimäärä oli 5,3 (5,5) miljoonaa tonnia, josta bensiinien osuus oli
2,7 (2,8) miljoonaa tonnia ja dieselpolttoaineiden osuus 1,8 (2,0)
miljoonaa tonnia. Fortum Oilin päävientimarkkinat olivat Pohjoismaat ja
Pohjois-Amerikka.
Fortumin öljynjalostamoissa valmistettiin 13,6 (13,6) miljoonaa tonnia
öljytuotteita. Tuotannosta 62 (59) % oli vähärikkistä tai rikitöntä.
Porvoon jalostamon investointi rikittömän dieselöljyn
tuotantokapasiteetin lisäämiseksi jatkui suunnitelman mukaan. Sen
investointikustannukset vuonna 2004 olivat hieman yli 100 miljoonaa
euroa. Tuotantolinja on tarkoitus ottaa käyttöön vuoden 2006 lopulla.
Fortum korvasi myös Porvoon jalostamon MTBE-tuotannon ETBE:n (etyyli-
tertiääri-butyylieetterin) tuotannolla.
Fortum teki päätöksen lisätä Porvoon jalostamon synteettisen öljyn
kaltaisen EHVI-perusöljyn vuosituotantoa 30 000 tonnilla. EHVI-
perusöljyjä käytetään voiteluaineiden raaka-aineena. Laajennettu
tuotanto alkaa syksyllä 2005, minkä jälkeen vuosituotanto on noin
250 000 tonnia.
Virtausta parantavaan lisäaineeseen (FIA) perustuva liiketoiminta
myytiin tammikuussa 2004. Syksyllä 2002 Suomessa aloitettu
etanolibensiinin valmistus ja myynti päättyi syksyllä 2004.
Fortumin valmistamien 2004 2003
öljytuotteiden toimitukset
tuoteryhmittäin (1 000 t)
Bensiini 4 368 4 434
Dieselöljy 4 265 3 886
Lentopetroli 705 611
Kevyt polttoöljy 1 197 1 474
Raskas polttoöljy 1 280 1 314
Muu 1 794 1 672
Yhteensä 13 609 13 391
Fortumin valmistamien 2004 2003
öljytuotteiden toimitukset
alueittain
(1 000 t)
Suomi 8 301 7 889
Muut Pohjoismaat 2 149 1 921
Baltian maat ja Venäjä 100 62
Yhdysvallat ja Kanada 1 260 1 252
Muut maat 1 799 2 267
Yhteensä 13 609 13 391
Öljyn vähittäismyynti
Öljyn vähittäismyynnillä on liikenneasemaverkosto ja muita
vähittäismyyntipisteitä sekä Suomessa että muissa Itämeren alueen
maissa. Vähittäismyyntipisteitä on yli 1 000.
Milj. euroa IV/04 IV/03 2004 2003
Liikevaihto 611 553 2 374 2 203
Liikevoitto 7 -2 48 44
ilman kertaluonteisia eriä 6 8 42 53
Sidottu pääoma (kauden 296 329
lopussa)
Sidotun pääoman tuotto, % 15,9 13,8
Neljännellä vuosineljänneksellä tärkeimpien öljytuotteiden
vähittäismyynti oli 1 086 (1 027) tuhatta kuutiometriä, joista
liikennepolttoaineita oli 684 (645) tuhatta kuutiometriä.
Vuonna 2004 tärkeimpien öljytuotteiden vähittäismyynti oli yhteensä 4
008 (3 908) tuhatta kuutiometriä, joista liikennepolttoaineita 2 641 (2
483) tuhatta kuutiometriä.
Vuoden lopussa vähittäismyyntipisteitä oli 873 (874) Suomessa ja 179
(156) muissa Itämeren alueen maissa.
Fortum aloitti toukokuussa ensimmäisenä yhtiönä Suomessa rikittömän
bensiinin ja dieselpolttoaineen (alle 10 mg/kg) markkinoinnin.
Shipping ja muu öljy
Shippingiin kuuluu raakaöljy- ja tuotekuljetuksia hoitava laivasto. Noin
puolet kuljetuksista tehdään kolmansille osapuolille. Kuljetusten
painopiste on Itämerellä, Pohjanmerellä ja Pohjois-Atlantilla. Venäjällä
Fortum omistaa öljykentän yhdessä venäläisen Lukoil-yhtiön kanssa.
Milj. euroa IV/04 IV/03 2004 2003
Liikevaihto 91 65 339 308
Liikevoitto 24 24 107 79
ilman kertaluonteisia eriä 18 12 97 69
Sidottu pääoma (kauden 206 133
lopussa)
Sidotun pääoman tuotto, % 63,5 56,7
Neljännellä vuosineljänneksellä Shippingin kuljetukset olivat 10,3
(10,0) miljoonaa tonnia. Rahdit olivat merkittävästi korkeammat kuin
edellisvuoden vastaavalla jaksolla.
Koko vuonna Fortum kuljetti kaikkiaan 41 (40) miljoonaa tonnia. Noin 50
(51) % kuljetuksista tehtiin kolmansille osapuolille. Sekä tuotteiden
että raakaöljyn rahdit olivat hieman korkeammat kuin vuonna 2003.
Alusten käytettävyys- ja käyttöaste pysyivät hyvinä koko vuoden ajan.
Venäläisen raakaöljyn viennin kasvu lisäsi jäävahvistettujen alusten
kysyntää ja nosti myös rahteja talvikauden aikana.
Fortum hankki vuonna 2004 kolme uutta tuotealusta ja myi yhden aluksen.
Lisäksi aluskantaa järjesteltiin erilaisin rahtaussopimuksin. Yksi uusi
tuotealus valmistui vuoden 2005 alussa ja yksi on rakenteilla.
Vuoden lopussa Fortum omisti 11 säiliöalusta ja sen käytössä oli 21
aikarahdattua alusta. Säiliöaluksista 10 kuljetti raakaöljyä ja 22
erilaisia öljytuotteita.
Fortumin ja Lukoilin tasaosuuksin omistama yhteisyritys SeverTEK aloitti
öljyntuotannon Etelä-Shapkinon kentällä Luoteis-Venäjällä heinäkuussa
2003. Vuonna 2004 SeverTEKin keskimääräinen öljyntuotanto Venäjällä oli
noin 27 500 barrelia päivässä, josta Fortumin osuus oli 50 %.
Investoinnit ja myynnit
Koko vuonna investoinnit käyttöomaisuuteen olivat yhteensä 833 (1 136)
miljoonaa euroa. Investoinnit ilman yritysostoja olivat 651 (550)
miljoonaa euroa.
Porvoon jalostamon noin 500 miljoonan euron investointi rikittömän
dieselöljyn tuotantokapasiteetin lisäämiseksi jatkui suunnitelman
mukaan. Sen investointikustannukset vuonna 2004 olivat hieman yli 100
miljoonaa euroa.
Fortum osallistuu Suomen viidenteen ydinvoimalaitosyksikköön noin 25 %:n
osuudella. Tämä merkitsee 180 miljoonan euron investointia vuosina
20042009 ja Fortum saa noin 400 MW:n osuuden voimalan tuotannosta.
Ensimmäisen neljänneksen aikana Fortum myönsi lisäksi 45 miljoonan euron
osakaslainan.
Vuonna 2004 Fortumin osuus venäläisen OAO Lenenergo -sähköyhtiön
osakepääomasta kasvoi 30,7 prosenttiin ja äänivallasta 29,6 prosenttiin.
Fortum on investoinut Lenenergon osakkeisiin yhteensä noin 150 miljoonaa
euroa.
Joulukuussa Fortum osti 85 % puolalaisesta PESC Czestochowa -
kaukolämpöyhtiöstä, jonka lämmön myynti on noin 780 GWh vuodessa.
Fortum lisäsi joulukuussa omistustaan Gasum Oy:ssä kuudella
prosenttiyksiköllä niin, että sen osuus yhtiön osakepääomasta on nyt 31
%.
Kiinteistöjen myyntiohjelma jatkui. Vuoden 2002 puolivälissä
käynnistyneen ohjelman alettua Fortum on myynyt yli 500 kiinteistöä.
Myyntitulot ovat yhteensä lähes 190 miljoonaa, joista 50 miljoonaa euroa
vuodelta 2004.
Rahoitus
Fortumin rahoitusasema parani edelleen vuonna 2004 ja nettovelka väheni
730 miljoonaa euroa. Vuoden lopussa korollinen nettovelka oli 4 896 (5
626) miljoonaa euroa. Velkaantumisaste oli 64 (85) %. Konsernin
nettorahoituskulut vuonna 2004 olivat 259 (236) miljoonaa euroa. Vuonna
2003 Fortum maksoi osinkoa 80 miljoonaa euroa yhteensä 1 200 miljoonan
euron määräisille Fortum Capital Ltd:n liikkeelle laskemille
etuoikeutetuille osakkeille. Osinko käsiteltiin vähemmistöosuutena
konsernin tilinpäätöksessä. Tämä rahoitusjärjestely päättyi joulukuussa
2003. Jotta nettorahoituskulujen kehitystä näinä kahtena vuotena
voitaisiin vertailla, Fortum Capitalin rahoitusjärjestelyyn kuulunut
osingonmaksu tulisi lisätä vuoden 2003 nettorahoituskuluihin.
Vuoden lopussa Fortumin korollisten lainojen keskimääräinen korko oli
4,1 %.
Fortum allekirjoitti joulukuussa viisivuotisen 1 200 miljoonan euron
syndikoidun valmiusluottosopimuksen. Luottoa tullaan käyttämään
konsernin yleisiin rahoitustarpeisiin ja se korvaa huhtikuussa 2003
allekirjoitetun vastaavan 1 200 miljoonan euron lainajärjestelyn.
Konsernin maksuvalmius pysyi hyvänä. Vuoden lopussa likvidit varat
olivat yhteensä 146 miljoonaa euroa. Lisäksi konsernilla oli
käytettävissään 1 362 miljoonaa euroa nostamattomia valmiusluottoja
kuten edellä mainittu 1 200 miljoonan euron syndikoitu valmiusluotto ja
kahdenvälisiä sopimuksia luotollisista tileistä. Valmiusluottojen
yhteismäärä oli vuoden lopussa yhteensä 1 414 miljoonaa euroa.
Helmikuussa Moodyn Fortum Oyj:lle antama pitkän aikavälin luottoluokitus
nousi Baa2:sta (myönteiset näkymät) Baa1:een (vakaa). Standard & Poorin
Fortum Oyj:lle antama pitkän aikavälin luottoluokitus pysyi vuonna 2004
tasolla BBB+ (vakaa).
Osakkeet ja osakepääoma
Vuonna 2004 osakevaihto oli yhteensä 478,8 (270,3) miljoonaa osaketta
arvoltaan 4 927 miljoonaa euroa. Fortumin markkina-arvo vuoden viimeisen
päivän päätöskurssin mukaan laskettuna oli 11 810 miljoonaa euroa.
Fortumin osakkeen korkein hinta Helsingin Pörssissä vuonna 2004 oli
13,99 euroa, alin 7,45 euroa ja keskihinta 10,29 (6,94) euroa. Vuoden
viimeisen päivän päätöskurssi oli 13,62 (8,18) euroa.
Fortum Oyj:n vuoden 1999 henkilöstön optiolainan optio-oikeuksien
mukaisesti vaihdettiin vuonna 2004 kaikkiaan 5,1 miljoonaa optiota
yhteensä 31,2 miljoonalla eurolla. Fortum Oyj:n vuoden 1999 johdon optio-
ohjelmaan liittyen vaihdettiin vuonna 2004 kaikkiaan 6 767 optiota
yhteensä 33,9 miljoonalla eurolla. Fortum Oyj:n avainhenkilöille
suunnatun optio-ohjelman 2002A mukaisesti vuonna 2004 vaihdettiin
kaikkiaan 8,6 miljoonaa optiota yhteensä 61,9 miljoonalla eurolla.
Vuonna 2004 vaihdettiin ja merkittiin kaupparekisteriin edellä
mainittuihin optio-ohjelmiin liittyen yhteensä 18 251 430 (3 072 520)
osaketta. Näiden merkintöjen jälkeen Fortum Oyj:n osakepääoma on
2 948 085 277 euroa ja rekisteriin merkittyjen osakkeiden kokonaismäärä
867 083 905 (848 832 475). Fortumin osakepääoma kasvoi yhteensä
62 054 862 (10 446 568) eurolla. Näiden vuosilta 1999 ja 2002 peräisin
olevien kolmen optio-ohjelman mukaisesti merkittäväksi tarjotut osakkeet
oikeuttavat enintään 0,8 %:n osuuteen Fortumin vuodenvaihteen
osakepääomasta ja äänioikeudesta.
Yllä mainittujen lisäksi Fortumilla on vielä avainhenkilöiden optio-
ohjelmat 2001A+B ja 2002B, joiden merkintä voi alkaa myöhemmin. Vuoden
2004 lopussa noin 320 henkilöä oli näiden ohjelmien piirissä. Näillä
optio-ohjelmilla merkittävien osakkeiden määrä on enintään 3,0 %
Fortumin vuodenvaihteen pääomasta ja äänioikeudesta.
Vuoden lopussa Suomen valtion omistusosuus Fortumista oli 59,3 (60,5) %.
Kansainvälisten osakkeenomistajien osuus oli 25,2 (22,2) %.
Hallituksella ei ole tällä hetkellä yhtiökokouksen myöntämiä
käyttämättömiä valtuuksia vaihtovelkakirjojen tai optiolainojen
liikkeelle laskemiseksi, uusien osakkeiden liikkeelle laskemiseksi tai
yhtiön omien osakkeiden hankkimiseksi.
Konsernin henkilöstö
Fortum-konsernin henkilöstön lukumäärä vuonna 2004 oli keskimäärin 12
859 (13 343). Vuoden lopussa henkilöstön määrä oli 13 175 (13 046),
joista 12 735 (12 649) oli vakinaisia työntekijöitä. Emoyhtiö Fortum
Oyj:n henkilöstön määrä oli vuoden lopussa 619 (589).
Konsernin johto
Risto Rinne nimitettiin Fortumin öljysektorin johtajaksi ja konsernin
johtoryhmän jäseneksi 15.1.2004 alkaen. Timo Karttinen nimitettiin
konsernin kehitysjohtajaksi ja konsernin johtoryhmän jäseneksi 1.7.2004
alkaen.
Siirtyminen IFRS- käytäntöön
Fortum siirtyy käyttämään kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja (IFRS)
1.1.2005. Fortumin tilinpäätös vuodelta 2004 sisältää vertailun
suomalaisen tilinpäätöskäytännön ja kansainvälisen tilinpäätöskäytännön
keskeisistä eroista Fortumin kannalta. Vertailu on liitteenä tässä
raportissa. Fortum julkaisee pörssitiedotteen kansainvälisiin
tilinpäätösstandardeihin siirtymisestä maaliskuun puoliväliin mennessä.
Liiketoiminnan kehittäminen ja rakennemuutokset
Öljyliiketoimintojen eriyttäminen
Fortum julkisti syyskuussa 2004 suunnitelmansa eriyttää Fortum Oil Oy
jakamalla Fortum Oilin osakkeita osinkona Fortum Oyj:n
osakkeenomistajille ja myymällä loput osakkeet sijoittajille huhtikuussa
2005. Tämä antaa Fortum Oilille samanaikaisesti mahdollisuuden hakea
osakkeensa pörssilistausta. Päätöksen osingonjaosta tekee Fortumin
yhtiökokous keväällä 2005.
Fortumin molempien liiketoimintojen, niin öljyn kuin sähkön ja
lämmönkin, viimeisten 12 kuukauden vahva tuloskehitys mahdollistaa
suunnitellun Fortum Oilin osakkeiden jaon osinkona. Toimenpiteellä on
tarkoitus taata, että Fortumilla ja Fortum Oililla on riittävästi
pääomaa ilman, että sitä tarvitsee hakea merkittävästi lisää
osakemarkkinoilta.
Osingonjaon ja suunnitellun myynnin jälkeen Fortumin tarkoituksena ei
ole enää jatkaa Fortum Oilin omistajana. Fortum Oilille tulee noin 1
miljardin euron lainapääoma, josta noin 130 miljoonaa euroa liittyy
laivojen leasingsopimuksiin.
Hallitus tulee ehdottamaan varsinaiselle yhtiökokoukselle, että 85 %
Fortum Oilin osakkeista jaettaisiin osinkona Fortum Oyj:n
osakkeenomistajille. Loput 15 % Fortum Oyj myy institutionaalisille ja
yksityisille sijoittajille.
Fortum Oil Oy:n osingonjaon tarkemmat ehdot päätetään ja ilmoitetaan
maaliskuun puoliväliin mennessä yhtiökokouskutsun yhteydessä.
Fortum Oil Oy:n nimeksi tulee Neste Oil Oyj.
Katsauskauden jälkeisiä tapahtumia
Fortumin hallitus päätti 17.1.2005 käyttää osto-oikeuttaan kaikkiin
saksalaisen E.ON-konsernin omistamiin E.ON Finland Oyj:n osakkeisiin.
Osto-oikeus on osa Fortumin saamaa korvausta E.ONin kanssa tehdystä
Wesertal-kaupasta vuonna 2002. E.ONilta hankittavat osakkeet käsittävät
noin 65,6 % E.ON Finlandin osakepääomasta ja äänivallasta. Kaupan
kokonaisarvo on noin 390 miljoonaa euroa. Tarkka ostohinta määräytyy
E.ON Finlandin vuoden 2004 nettotuloksen ja voitonjaon perusteella.
E.ONin kieltäydyttyä myymästä osakkeitaan Fortum on käynnistänyt
toimenpiteet suojatakseen oikeutensa lakiteitse.
Fortumin hallitus päätti samalla tehdä ostotarjouksen Espoon
kaupungille, joka on E.ON Finlandin suurin vähemmistöosakas noin 34,2
prosentin omistusosuudella sen osakkeista. Jos Espoon kaupunki hyväksyy
Fortumin tarjouksen, Fortum maksaa sille käteisellä noin 257 miljoonaa
euroa. Jos Fortumin osuus E.ON Finlandin osakemäärästä ja äänivallasta
ylittää 90 prosenttia, Fortum tekee muille osakkeenomistajille
lunastustarjouksen samaan hintaan kuin ostotarjouksessaan Espoon
kaupungille.
NÄKYMÄT
Sähkö ja lämpö
Fortumin sähkö- ja lämpösegmenttien tuloksen muodostumisen kannalta
merkittävin markkinatekijä on sähkön markkinahinta. Vuonna 2005
alkaneesta päästökaupasta tulee todennäköisesti uusi merkittävä
markkinatekijä.
Sähkön käytön arvioidaan yleisesti lähivuosien aikana kasvavan
Pohjoismaissa noin yhden prosentin vuosivauhtia. Vuonna 2004 sähkön spot-
hinta oli Pohjoismaissa keskimäärin 28,9 (36,7) euroa megawattitunnilta,
21 % alempi kuin vuonna 2003.
Helmikuun alussa Pohjoismaiden vesivarannot olivat noin 4,1 TWh tai 6,0
% keskimääräistä suuremmat ja 37,9 % vuoden 2004 vastaavaa tasoa
korkeammat. Tammikuussa sähkön spot-hinta oli 23,0 euron tasolla
megawattitunnilta. Sähköfutuurien hinta vuoden 2005 helmi-toukokuuksi
oli noin 21,6 - 22,2 euroa megawattitunnilta ja loppuvuodeksi 2005 noin
22,4 -23,1 euroa megawattitunnilta.
Sähkö- ja lämpöliiketoiminnan jatkuvien liiketoimintojen tulos on
yleensä paras vuoden ensimmäisellä ja viimeisellä neljänneksellä.
Sähköfutuurien markkinahinnat vuodeksi 2005 ovat selvästi alemmat kuin
ne olivat vastaavana aikana vuodeksi 2004. Tammikuun 2005 alussa
Fortumin sähkönmyynnin suojaus oli noin 65 % seuraavien 12 kuukauden
jaksolle. Keskimääräinen hinta oli jokseenkin samalla tasolla kuin
vuonna 2004 saatu hinta.
Viiden viime vuoden aikana Fortumin hiilidioksiditon sähköntuotanto on
kasvanut 29 terawattitunnista 46 terawattituntiin. Sen osuus Fortumin
omasta sähköntuotannosta oli 83 (78) %. Tämän tuotantorakenteen ansiosta
Fortum on varautunut hyvin päästökaupan mahdollisiin vaikutuksiin.
Sähkönsiirrossa arvioidaan tammikuun 2005 myrskyjen aiheuttaneen
Ruotsissa noin 8 miljoonan euron kustannukset, jotka kirjataan
ensimmäisen neljänneksen tulokseen.
Vuonna 2004 euron keskimääräinen vaihtokurssi Ruotsin kruunuun nähden
oli 9,1203 (9,1430). Joulukuun lopussa vaihtokurssi oli 9,0206 (9,080).
Sähkö- ja lämpöliiketoiminnan taloudellinen tulos oli vuonna 2004
erittäin hyvä, mikä antaa pohjaa hyville suorituksille myös jatkossa.
Öljy
Öljyliiketoimintojen tuloksen muodostumisen kannalta merkittäviä
markkinatekijöitä ovat öljyn kansainvälinen Brent Complex viitejalostus-
marginaali, Yhdysvaltain dollarin kurssi ja raakaöljyn hinnanmuutokset,
jotka vaikuttavat varastovoittoihin/-tappioihin. Näiden lisäksi Fortum Oilin
kokonaismarginaaliin vaikuttaa Pohjanmeren (vähemmän rikkiä sisältävä)
ja venäläisen raakaöljyn (runsaammin rikkiä sisältävä) välinen hintaero.
Öljyn kansainvälinen viitejalostusmarginaali Luoteis-Euroopassa (Brent
Complex) oli huomattavasti suurempi kuin vuonna 2003, keskimäärin 4,5
(2,7) dollaria barrelilta. Neljännellä vuosineljänneksellä se oli
keskimäärin 3,8 (2,3) dollaria barrelilta. Tammikuussa 2005
viitejalostusmarginaali oli keskimäärin 1,5 dollaria barrelilta.
Kansainvälinen viitejalostusmarginaali on usean vuoden ajan ollut
keskimäärin 1,52,0 dollaria barrelilta.
Yhdysvaltain dollarin kurssi vaikuttaa jalostusmarginaaliin ja
merikuljetusrahteihin, joten heikentyneellä Yhdysvaltain dollarilla on
negatiivinen vaikutus öljyliiketoiminnan kannattavuuteen. Tätä
vaikutusta lieventää kuitenkin arvioitujen dollarimääräisten
myyntikatteiden suojaaminen. Yhdysvaltain dollarin ja euron vaihtokurssi
on suojattu vähemmän suotuisalle tasolle kuin vuonna 2004.
Vuonna 2004 euron keskimääräinen vaihtokurssi dollariin nähden oli
1,2474 (1,1346). Joulukuun lopussa vaihtokurssi oli 1,3621 (1,263).
Vuonna 2004 Brent-raakaöljyn keskimääräinen hinta oli 38,2 (28,8)
dollaria barrelilta. Tammikuussa 2005 keskihinta oli 45 dollaria
barrelilta, kun taas kansainvälisen öljytuotepörssin (International
Petroleum Exchange) Brent-futuurit loppuvuodelle 2005 olivat tammikuun
lopussa 44 dollarin tasolla. Raakaöljyn hinnasta aiheutuvat
varastovoitot ja -tappiot vaikuttavat öljynjalostussegmentin tulokseen.
Raakaöljyn hinnannousu aiheutti vuonna 2004 merkittävän 74 (13)
miljoonan euron varastovoiton.
Vuonna 2004 Fortumin lisämarginaali kansainväliseen Brent Complex
-vertailumarginaaliin nähden oli selvästi korkeampi kuin viime vuosien
keskiarvo, joka oli noin 2 dollaria barrelilta. Fortumin lisämarginaalin
odotetaan pysyvän edellisvuosien tasolla. Vuonna 2004 keskimääräinen
hintaero vähän rikkiä sisältävän Pohjanmeren raakaöljyn ja runsaammin
rikkiä sisältävän venäläistyyppisen raakaöljyn välillä kasvoi aiempien
vuosien alle 2 dollarista barrelilta lähes 4 dollariin barrelilta.
Seuraava iso huoltoseisokki Porvoon jalostamolla on suunnitteilla
syksyksi 2005. Seisokin arvioidaan kestävän viisi viikkoa.
Vuonna 2005 investointien arvioidaan olevan yli 500 miljoonaa euroa,
josta noin 300 miljoonaa euroa liittyy Porvoon jalostamon rikittömän
dieseltuotannon lisäämiseen.
Säiliöaluskuljetusten rahtifutuurien perusteella näyttää siltä, että
vuoden 2005 ensimmäisen neljänneksen rahtitaso alenee vuoden 2004
viimeiseltä neljännekseltä, mutta pysyy kuitenkin pitkän aikavälin
keskiarvoa korkeampana. Talvikausi on jäävahvistettujen alusten kysynnän
ansiosta yleensä Shippingin kannattavin.
Vuonna 2004 öljyliiketoimintojen taloudellinen tulos oli
poikkeuksellisen hyvä erinomaisten jalostusmarginaalien ja Fortum Oilin
jalostamoiden hyvän käytettävyyden ansiosta. Tulosta paransivat myös
raakaöljyn hintojen kohoamisesta aiheutuneet varastovoitot.
Osinkopolitiikka
Öljyliiketoimintojen eriyttämisen jälkeen Fortumista tulee puhdas sähkö-
ja lämpöyhtiö. Eriyttäminen riippuu varsinaisen yhtiökokouksen
päätöksestä. Hallitus on tarkastellut yhtiön osingonjakopolitiikkaa tätä
taustaa vasten.
Öljyliiketoimintojen eriyttämisen jälkeen Fortum Oyj:n tarkoituksena on
maksaa osinkona keskimäärin 50-60 % edellisen vuoden nettotuloksesta.
Osingonjakoehdotus
Konsernin vapaa oma pääoma ja jakokelpoiset varat 31.12.2004 olivat 4
371 miljoonaa euroa. Emoyhtiön jakokelpoiset varat 31.12.2004 olivat 2
472 miljoonaa euroa.
Hallitus esittää yhtiökokoukselle, että Fortum Oyj jakaa vuodelta 2004
osinkoa 0,58 euroa osaketta kohti eli yhteensä 505,7 miljoonaa euroa.
Yhtiökokous pidetään 31.3.2005 kello 11.00 alkaen Finlandia-talossa
Helsingissä.
Espoossa helmikuun 2. päivänä 2005
Fortum Oyj
Hallitus
Lisätietoja antaa:
Mikael Lilius, toimitusjohtaja, puhelin: +358 10 452 9100
Juha Laaksonen, talousjohtaja, puhelin: +358 10 452 4519
Luvut ovat tilintarkastettuja.
Tulostiedotus vuonna 2005:
Osavuosikatsaus tammi-maaliskuulta julkaistaan 3.5.2005
Osavuosikatsaus tammi-kesäkuulta julkaistaan 19.7.2005
Osavuosikatsaus tammi-syyskuulta julkaistaan 20.10.2005
Jakelu:
Helsingin pörssi
Keskeiset tiedotusvälineet
www.fortum.fi
Tilinpäätökseen liittyvää lisätietoa on nähtävillä Fortumin www-sivuilla
osoitteessa www.fortum.fi/Sijoittajat.
FORTUM-KONSERNI 1.1.-31.12.2004
Tilintarkastettu
KONSERNIN TULOSLASKELMA
MEUR IV/04 IV/03 2004 2003
Liikevaihto 3 175 2 837 11 665 11 392
Osuus osakkuusyritysten voitosta 19 12 70 41
Liiketoiminnan muut tuotot 23 56 121 151
Materiaalit ja palvelut -2 001 -1 771 -7 861 -8 054
Henkilöstökulut -173 -177 -684 -654
Poistot ja arvonalentumiset -139 -143 -511 -538
Liiketoiminnan muut kulut -340 -394 -886 -918
Liikevoitto 564 420 1 914 1 420
Rahoitustuotot ja -kulut -60 -47 -259 -236
Voitto ennen veroja 504 373 1 655 1 184
Välittömät verot -138 -113 -397 -325
Vähemmistöosuus -16 -33 -31 -90
Tilikauden voitto 350 227 1 227 769
Tulos/osake, euro 0,41 0,27 1,44 0,91
Laimennusvaikutuksella oikaistu
tulos /osake, euro 0,41 0,26 1,42 0,90
Osakkeiden lukumäärä keskimäärin, 1 000 kpl 852 625 846 831
Laimennettu osakkeiden keskimääräinen lukumäärä, 1 000 kpl 861 772 858 732
KONSERNIN TASE
MEUR
31.12.04 31.12.03
VASTAAVAA
Pysyvät vastaavat
Aineettomat hyödykkeet 112 146
Aineelliset hyödykkeet 11 824 11 632
Muut pitkäaikaiset sijoitukset 1 974 1 762
Muut korolliset pitkäaikaiset saamiset 688 632
Yhteensä 14 598 14 172
Vaihtuvat vastaavat
Vaihto-omaisuus 659 551
Myyntisaamiset 1 048 951
Lyhytaikaiset saamiset 253 449
Rahavarat 146 439
Yhteensä 2 106 2 390
Yhteensä 16 704 16 562
VASTATTAVAA
Oma pääoma
Osakepääoma 2 948 2 886
Muu oma pääoma 4 446 3 520
Yhteensä 7 394 6 406
Vähemmistöosuus 261 232
Pakolliset varaukset 237 207
Laskennallinen verovelka 1 842 1 843
Vieras pääoma
Pitkäaikainen vieras pääoma
Korollinen 4 257 4 840
Koroton 359 346
Lyhytaikainen vieras pääoma
Korollinen 785 1 225
Koroton 1 569 1 463
Yhteensä 16 704 16 562
Oma pääoma/osake, euro 8,50 7,55
Osakkeiden lukumäärä, 1 000 kpl 869 749 848 832
OMAN PÄÄOMAN MUUTOS
MEUR 31.12.04 31.12.03
Osakepääoma 1.1. 6 406 5 897
Lunastetut optiot 96 22
Osingot -359 -264
Muuntoerot 24 -18
Tilikauden voitto 1 227 769
Yhteensä 7 394 6 406
KONSERNIN KASSAVIRTALASKELMA
MEUR 31.12.04 31.12.03
Liiketoiminnan kassavirta 1 748 1 577
Käyttöomaisuuslisäys -651 -550
Ostetut osakkeet -182 -570
Käyttöomaisuuden myyntitulot 89 142
Myydyt osakkeet 23 1 227
Muiden sijoitusten muutos -17 -67
Kassavirta ennen rahoitusta 1 010 1 759
Lainojen nettomuutos -1 040 -399
Osingonjako -359 -264
Muut rahoituserät * 96 -1 245
Rahoituksen kassavirta -1 303 -1 908
Likvidien varojen muutos
lisäys (+), vähennys (-) -293 -149
* 31.12.2003 sisältää Fortum Capital Ltd:n etuoikeutettujen osakkeiden
takaisinmaksun 1 200 miljoonaa euroa
KONSERNIN TUNNUSLUVUT
31.12.04 31.12.03
Sijoitettu pääoma, MEUR 12 697 12 704
Korollinen nettovelka, MEUR * 4 896 5 626
Bruttoinvestoinnit käyttöomaisuuteen, MEUR 833 1 136
Sijoitetun pääoman tuotto, % 15,6 11,4
Oman pääoman tuotto, %* 17,6 12,3
Korkokate 8,0 5,8
FFO / korollinen nettovelka, % 1) 37,8 26,1
Velkaantumisaste, %* 64 85
Omavaraisuusaste, % 46 40
Henkilöstö keskimäärin 12 859 13 343
1) FFO = Liiketoiminnan kassavirta ennen käyttöpääoman muutosta.
* 31.12.03 mukana Fortum Capital Ltd:n etuoikeutettujen osakkeiden takaisinmaksun
vaikutus
KONSERNIN LIIKEVAIHTO LIIKETOIMINNOITTAIN
MEUR IV/04 IV/03 2004 2003
Sähköntuotanto 583 624 2 088 2 681
Lämpö 320 292 1 021 964
Sähkönsiirto 194 186 707 688
Markets 378 422 1 387 1 634
Öljynjalostus 1 727 1 382 6 306 5 693
Öljyn vähittäismyynti 611 553 2 374 2 203
Shipping ja muu öljy 91 65 339 308
Muut 29 25 96 93
Liiketoimintojen välinen myynti -758 -712 -2 653 -2 872
Yhteensä 3 175 2 837 11 665 11 392
KONSERNIN LIIKEVOITTO LIIKETOIMINNOITTAIN
MEUR IV/04 IV/03 2004 2003
Sähköntuotanto 235 193 725 603
Lämpö 84 80 226 173
Sähkönsiirto 62 58 258 247
Markets 0 17 26 35
Öljynjalostus 162 57 573 281
Öljyn vähittäismyynti 7 -2 48 44
Shipping ja muu öljy 24 24 107 79
Muut -10 -7 -49 -42
Yhteensä 564 420 1 914 1 420
KERTALUONTEISET ERÄT LIIKEVOITOSSA LIIKETOIMINNOITTAIN
MEUR IV/04 IV/03 2004 2003
Sähköntuotanto 1 2 21 4
Lämpö 2 1 2 -3
Sähkönsiirto - - 1 20
Markets - - - -
Öljynjalostus -15 14 81 14
Öljyn vähittäismyynti 1 -10 6 -9
Shipping ja muu öljy 6 12 10 10
Muut 5 15 3 24
Yhteensä 0 34 124 60
KONSERNIN POISTOT JA ARVONALENTUMISET LIIKETOIMINNOITTAIN
MEUR IV/04 IV/03 2004 2003
Sähköntuotanto 29 29 105 116
Lämpö 36 31 127 116
Sähkönsiirto 34 33 133 143
Markets 4 4 16 14
Öljynjalostus 20 21 76 80
Öljyn vähittäismyynti 8 18 30 41
Shipping ja muu öljy 4 2 12 14
Muut 4 5 12 14
Yhteensä 139 143 511 538
KONSERNIN INVESTOINNIT LIIKETOIMINNOITTAIN
MEUR IV/04 IV/03 2004 2003
Sähköntuotanto 55 35 210 386
Lämpö 101 45 181 158
Sähkönsiirto 41 98 106 339
Markets 2 2 6 28
Öljynjalostus 89 37 200 97
Öljyn vähittäismyynti 15 15 36 36
Shipping ja muu öljy 16 7 77 71
Muut 7 8 17 21
Yhteensä 326 247 833 1 136
KONSERNIN SIDOTTU PÄÄOMA LIIKETOIMINNOITTAIN
MEUR 31.12.04 31.12.03
Sähköntuotanto 6 258 6 391
Lämpö 2 502 2 466
Sähkönsiirto 3 101 3 129
Markets 196 23
Öljynjalostus 1 266 1 003
Öljyn vähittäismyynti 296 329
Shipping ja muu öljy 206 133
Muut 5 45
Eliminoinnit -9 -8
Yhteensä 13 821 13 511
KONSERNIIN SIDOTUN PÄÄOMAN TUOTTO LIIKETOIMINNOITTAIN 2)
% 31.12.04 31.12.04 31.12.03 31.12.03*)
Sähköntuotanto 11,6 11,3 9,5 9,4
Lämpö 9,2 9,2 7,3 7,5
Sähkönsiirto 8,3 8,3 7,9 7,2
Markets 18,8 18,8 55,2 55,2
Öljynjalostus 50,4 43,3 26,2 24,9
Öljyn vähittäismyynti 15,9 13,9 13,8 16,6
Shipping ja muu öljy 63,5 57,5 56,7 49,5
*) kertaluonteiset erät vähennetty liikevoitosta
2) Sidotun pääoman tuotto -% = Liikevoitto / sidottu pääoma keskimäärin
KONSERNIN VASTUUT
MEUR 31.12.04 31.12.03
Vastuusitoumukset
Omasta puolesta
Velan vakuudeksi
Pantit 160 149
Kiinteistökiinnitykset 113 91
Muista sitoumuksista
Kiinteistökiinnitykset 59 55
Takaisinostovastuut - 8
Muut vastuusitoumukset 76 101
Yhteensä 408 404
Osakkuusyritysten puolesta
Pantit ja kiinteistökiinnitykset 12 12
Takaukset 335 562
Muut vastuusitoumukset 182 182
Yhteensä 529 756
Muiden puolesta
Takaukset 3 15
Muut vastuusitoumukset 5 7
Yhteensä 8 22
Yhteensä 945 1 182
Käyttöleasingvastuut
Vuoden sisällä erääntyvät 78 75
Yli vuoden kuluttua erääntyvät 99 103
Yhteensä 177 178
Ydinjätehuoltovastuu 596 570
Ydinjätehuoltorahaston rahasto-osuus -581 -560
Velkana taseessa 3) 15 10
3) Vakuutena kiinnitetyt haltijavelkakirjat
Muiden vastuiden lisäksi, Gasum Oy:n puolesta on annettu takaus, joka kattaa 75 %
Gasumin ja OOO Gazexportin välisestä maakaasun hankintasopimuksesta johtuvista
maksuvelvoitteista.
Johdannaissopimukset 31.12.04 31.12.03
Korko- ja valuuttajohdannaiset Kohde- Käypä Tulout- Kohde- Käypä Tulout-
etuud. arvo tamatta etuuden arvo tamatta
arvo arvo
MEUR
Korkotermiinit - - - 330 - -
Koronvaihtosopimukset 3 435 -45 -18 4 253 -97 -69
Valuuttatermiinit 4) 8 176 -32 -5 8 396 129 49
Valuutanvaihtosopimukset 310 -23 -6 333 -3 1
Ostetut valuuttaoptiot 438 17 17 - - -
Asetetut valuuttaoptiot 438 6 6 - - -
4) Sisältää myös ulkomaisten tytäryhtiöiden omaa pääomaa suojaavat sopimukset.
Raakaöljy ja öljytuotejohdannaiset
Määrä Käypä Tulout- Määrä Käypä Tulout-
arvo tamatta arvo tamatta
1000 bbl MEUR MEUR 1000 bbl MEUR MEUR
Myyntisopimukset 44 588 26 26 22 304 -11 -11
Ostosopimukset 70 258 7 7 37 239 14 14
Ostetut optiot 4 797 2 2 150 - -
Asetetut optiot 6 784 -2 -2 600 - -
Sähköjohdannaiset Määrä Käypä Tulout- Määrä Käypä Tulout-
arvo tamatta arvo tamatta
TWh MEUR MEUR TWh MEUR MEUR
Myyntisopimukset 70 204 186 58 -100 -65
Ostosopimukset 42 -53 -39 50 136 101
Ostetut optiot 1 -1 - - - -
Asetetut optiot 1 - - - - -
Kaasujohdannaiset Määrä Käypä Tulout- Määrä Käypä Tulout-
arvo tamatta arvo tamatta
Mill.th. MEUR MEUR Mill.th. MEUR MEUR
Myyntisopimukset - - - 8 - -
Ostosopimukset - - - 8 - -
Ostetut optiot - - - - - -
Asetetut optiot - - - - - -
Johdannaisten käyvät arvot perustuvat tilinpäätöshetken markkinahintoihin siltä
osin kuin sopimukset ovat julkisen kaupankäynnin kohteena. Muiden sopimusten
käypä arvo perustuu niistä aiheutuvien kassavirtojen nykyarvoon ja optioiden
osalta arvonmääritysmalleihin. Määriin sisältyvät myös erääntymättömät, suljetut
sopimukset. Johdannaissopimuksia käytetään pääasiassa konsernin valuutta-,
korko- ja hintariskin hallintaan.
LIIKEVAIHTO NELJÄNNEKSITTÄIN
MEUR IV/04 III/04 II/04 I/04 IV/03 III/03 II/03 I/03
Sähköntuotanto 583 453 488 564 624 524 573 960
Lämpö 320 145 195 361 292 132 182 358
Sähkönsiirto 194 150 157 206 186 143 160 199
Markets 378 287 303 419 422 322 332 558
Öljynjalostus 1 727 1 641 1 635 1 303 1 382 1 349 1 265 1 697
Öljyn vähittäismyynti 611 666 566 531 553 543 521 586
Shipping ja muu öljy 91 69 78 101 65 62 87 94
Muut 29 23 24 20 25 24 22 22
Liiketoimintojen
välinen myynti -758 -597 -616 -682 -712 -572 -707 -881
Yhteensä 3 175 2 837 2 830 2 823 2 837 2 527 2 435 3 593
LIIKEVOITTO NELJÄNNEKSITTÄIN
MEUR IV/04 III/04 II/04 I/04 IV/03 III/03 II/03 I/03
Sähköntuotanto 235 124 138 228 193 82 116 212
Lämpö 84 8 27 107 80 -6 22 77
Sähkönsiirto 62 55 54 87 58 47 61 81
Markets - 11 5 10 17 13 12 -7
Öljynjalostus 162 131 187 93 57 89 51 84
Öljyn vähittäismyynti 7 15 20 6 -2 21 10 15
Shipping ja muu öljy 24 16 23 44 24 9 19 27
Muut -10 -15 -11 -13 -7 -16 -5 -14
Yhteensä 564 345 443 562 420 239 286 475
LIITE
Kansainvälisiin tilinpäätösstandardeihin (IFRS) siirtyminen vuonna 2005
Yleistä
Fortum ottaa kansainväliset tilinpäätösstandardit käyttöön 1.1.2005 lähtien.
Siirtymäpäivä suomalaisesta kirjanpito- ja tilinpäätöskäytännöstä (FAS)
IFRS-standardeihin on 1.1.2004. Ensimmäinen IFRS:n mukaisesti laadittu
välitilinpäätös julkaistaan 3.5.2005.
Tämän IFRS-yhteenvedon tarkoitus on kertoa yleisesti siirtymän vaikutuksista
ja kuvata niitä IFRS-laskentaperiaatteita ja sääntöjä, joilla on merkittävä
vaikutus konsernin tulokseen ja tärkeimpiin tunnuslukuihin. Yhteenvedossa
esitettyä IFRS-perusteista taloudellista informaatiota voidaan joutua oikaisemaan
ennen sen sisällyttämistä vertailukauden tietoina konsernin ensimmäiseen,
31.12.2005 päättyvältä tilikaudelta laadittavaan IFRS-tilinpäätökseen.
Tämä johtuu IFRS-normistossa meneillään olevista muutoksista, jotka voivat
vaikuttaa tilinpäätökseen niissä yhtiöissä, jotka soveltavat IFRS-standardeja
vuodesta 2005 lähtien.
Fortum julkistaa maaliskuussa 2005 erillisen yksityiskohtaisen pörssitiedotteen
IFRS-siirtymästä. Tulevaan tiedotteeseen sisältyvät tilikauden 2004 oikaistut
neljännesvuosituloslaskelmat, taseet, kassavirtalaskelmat, tärkeimmät
tunnusluvut ja segmentti-informaatio sekä oman pääoman ja tuloksen
täsmäytyslaskelmat.
Fortumin IFRS-projekti
IFRS-siirtymän vaikutusten arvioimiseksi Fortum aloitti tähän liittyvän projektin
syksyllä 2002. IFRS-projektiorganisaatioon kuului osanottajia konsernihallinnosta
sekä kaikista liiketoimintayksiköistä. IFRS-projekti työskenteli projektin
johtoryhmän alaisuudessa. Johtoryhmän puheenjohtajana toimi konsernin talousjohtaja.
Fortumin tilintarkastajat ovat sekä avustaneet eri alaprojektien työryhmiä että
ottaneet osaa projektin johtoryhmän toimintaan. Projektin tuloksista on raportoitu
konsernin johtoryhmälle ja hallituksen tarkastusvaliokunnalle säännöllisesti.
Merkittävimmät vaikutukset johtuvat rahoitusinstrumenttien kirjaus- ja
arvostusperiaatteiden muutoksista, ydinvoimalaitosten ja käytetyn ydinpolttoaineen
käytöstä poistamiseen liittyvien varojen ja varauksien kirjaamisesta,
vuokrausjärjestelyjen luokittelueroista suomalaiseen kirjanpito- ja
tilinpäätöskäytäntöön verrattuna sekä eläkevelvoitteiden kirjanpitokäsittelyn
muutoksista.
IFRS-siirtymässä Fortum on päättänyt soveltaa IFRS 1 Ensimmäinen IFRS-standardien
käyttöönotto -standardin sallimia helpotuksia. Tärkein valittu helpotus koskee
niitä yritysten yhteenliittymiä, jotka ovat tapahtuneet ennen IFRS-standardeihin
siirtymispäivää. Fortum säilyttää varojen ja velkojen luokittelu- ja
kirjausperiaatteet sellaisina, kuin ne ovat olleet suomalaisten lakien ja
säännösten mukaan laaditussa tilinpäätöksessä. Tämä tarkoittaa, että ennen
1.1.2004 tehtyjä hankintoja ei ole oikaistu. Arvonalentumistestit on suoritettu
säännöllisesti eikä alkavaan taseeseen ole kirjattu arvoalentumisia.
Fortum soveltaa rahoitusinstrumenttistandardeja IAS 32 ja IAS 39 myös
vertailuvuoteen 2004.
Ydinvoimalaitosten ja ydinjätteen käytöstä poistamiseen liittyvät varat ja velat
Fortum omistaa Suomessa Loviisan ydinvoimalaitoksen. Loviisan ydinvoimalaitokseen
liittyvä ydinjätehuoltovastuu ja Fortumin rahasto-osuus Ydinjätehuoltorahastossa
on suomalaisen tilinpäätöskäytännön mukaisesti esitetty tilinpäätöksen liitetiedoissa
vastuuna. Ydinjätehuoltovastuu on laskettu Suomen ydinenergialain mukaisesti.
Tämä laskentatapa ei ota huomioon tulevien vastuiden diskonttauksen vaikutusta.
Tuloslaskelmaan on kirjattu vuosittain Ydinjätehuoltorahastoon suoritettu maksu,
joka perustuu ydinjätehuoltovastuun muutokseen, Fortumin osuuteen
Ydinjätehuoltorahaston tuloksesta ja ydinjätehuoltoon liittyvistä toimenpiteistä
syntyneisiin kustannuksiin. Loviisan ydinvoimalaitokseen liittyvä
ydinjätehuoltovastuu on täysimääräisesti katettu ydinjätehuoltorahastossa.
IFRS:n mukaan Fortumin osuus Ydinjätehuoltorahastosta ja siihen liittyvästä
ydinjätehuoltovastuusta esitetään bruttomääräisenä pitkäaikaisissa korollisissa
varoissa ja varauksena. Fortumin osuus Ydinjätehuoltorahastosta on käsitelty IFRICin
tulkintaluonnoksen D4 mukaisesti, jossa todetaan että rahaston varat arvostetaan
joko käypään arvoon tai sitä alempaan asianomaisten varausten arvoon, koska
Fortumilla ei ole määräysvaltaa tai yhteistä määräysvaltaa Ydinjätehuoltorahastossa.
Sekä Fortumin ydinjätehuoltorahaston rahasto-osuus että varausten arvo avaavassa
taseessa 1.1.2004 on 354 miljoonaa euroa ja päättävässä taseessa 31.12.2004 401
miljoonaa euroa. Fortumin rahasto-osuus ja varaukset on sisällytetty sijoitetun
pääoman määrään jolloin nettovaikutus on nolla (katso alempana "Tärkeimmät
tunnusluvut").
IFRS:n mukainen varausten käypä arvo on laskettu diskonttaamalla tulevat kassavirrat,
jotka perustuvat arvioituihin tuleviin kustannuksiin ja jo tehtyihin toimenpiteisiin.
Käytöstä poistamiseen liittyvän varauksen nykyarvo ydinvoimalaitoksen
käyttöönottohetkellä on kirjattu investointina taseeseen ja se poistetaan
ydinvoimalaitoksen ennakoidun käyttöajan kuluessa. Käytettyyn ydinpolttoaineeseen
liittyvä varaus kattaa tulevat loppusijoittamiskustannukset kunkin tilikauden
loppuun saakka. Käytetyn polttoaineen käytön mukaiset loppusijoittamiseen liittyvät
kustannukset kirjataan kuluksi laitoksen käyttöaikana.
Aikatekijä otetaan huomioon kirjaamalla ydinjätehuoltovarauksen diskonttaukseen
liittyvä korkokulu. Fortumin Ydinjätehuoltorahaston osuudelle kertyvä korko esitetään
Fortumilla on myös vähemmistöosuuksia ydinvoimaa tuottavissa osakkuusyhtiöissä,
joita ovat Teollisuuden Voima Oy (TVO) Suomessa ja sekä suorat että epäsuorat
omistukset OKG AB - ja Forsmarks Kraftgrupp AB -yhtiöissä Ruotsissa. Edellä
kuvatun tyyppiset oikaisut on tehty myös osakkuusyhtiöitä koskeviin kirjauksiin.
Rahoitusinstrumentit
Yleiset periaatteet
Johdannaiset merkitään taseeseen käypään arvoon sinä päivänä, jolloin
johdannaissopimus tehdään ja arvostetaan uudelleen käypään arvoon aina kauden
lopussa. Arvostuserosta syntyvän voiton tai tappion kirjaamistapa riippuu siitä,
onko johdannainen määritetty suojausinstrumentiksi, ja jos on, suojatun kohteen
luonteesta. Konserni määrittää tietyt johdannaiset joko: 1) erittäin todennäköisten
ennakoitujen liiketoimien suojauksiksi (rahavirran suojaus); 2) taseeseen merkittyjen
varojen tai velkojen tai taseeseen merkitsemättömien kiinteäehtoisten sitoumusten
suojauksiksi (käyvän arvon suojaus); tai 3) ulkomaisiin yksikköihin tehtyjen
nettosijoitusten suojauksiksi. Niiden rahavirran suojaukseksi määritettyjen
johdannaisten käyvän arvon muutokset, joiden suojausvaikutus voidaan osoittaa
tehokkaaksi ja jotka täyttävät rahavirran suojauksen ehdot, merkitään omaan pääomaan.
Tehottomaan osuuteen liittyvä voitto tai tappio kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan.
Omaan pääomaan kertyneet käypien arvojen muutokset merkitään tuloslaskelmaan sillä
kaudella, jolloin suojattu erä vaikuttaa voittoon tai tappioon, esimerkiksi silloin,
kun ennakoitu suojattu myyntitapahtuma toteutuu. Käyvän arvon suojauksiksi
määritettyjen ja nämä ehdot täyttävien johdannaisten käypien arvojen muutokset
kirjataan tuloslaskelmaan, samoin ne suojatun omaisuuserän tai velan käyvän arvon
muutokset, jotka ovat kohdistettavissa suojatulle riskille. Jos johdannaiset eivät
täytä suojauslaskennan ehtoja, käyvän arvon muutos kirjataan heti tulosvaikutteisesti.
Sähköjohdannaiset
Sähköjohdannaisia käytetään pääasiassa pohjoismaiselle sähköpörssille Nord Poolille
myytävään (Power Generation and Heat -liiketoimintayksiköt) sekä Nord Poolilta ja
muista lähteistä ostettavaan sähköön (Markets and Distribution -liiketoimintayksiköt)
liittyvien tulevien rahavirtojen suojaamiseksi. Sähköjohdannaisiin sovelletaan
pääsääntöisesti rahavirtojen suojauslaskentaa tuloslaskelmavaihtelun vähentämiseksi,
mikä kuitenkin saa aikaan volatiliteettia omassa pääomassa. Kohde-etuuden ennakoidut
fyysiset toimitukset eli myynnit ja ostot kirjataan vasta toimituskaudella.
Sähköjohdannaisten liikevoittoon aiheuttama kokonaisvolatiliteetti konsernitasolla
vuonna 2004 oli 12 miljoonaa euroa. Jotkut vuonna 2003 solmituista, vuosia 2004-2007
koskevista sopimuksista joihin suojauslaskentaa ei ole sovellettu aiheuttivat
hieman volatiliteettia, 11 miljoonaa euroa vuonna 2004, kun käypien arvojen
muutokset kirjattiin tuloslaskelman kautta. Erittäin suuri osa vuonna 2004 ja
siitä eteenpäin solmittavista sopimuksista kuuluu suojauslaskennan piiriin.
Öljyjohdannaiset
Hintariskin suojaamiseksi solmitut öljyjohdannaissopimukset ovat taloudellisia
suojauksia eivätkä ne täytä IAS 39:n suojauslaskennan ehtoja. Kaikki käyvän
arvon muutokset, 29 miljoonaa euroa vuonna 2004, sisältyvät liikevoittoon.
Valuutta- ja korkojohdannaiset
Valuuttajohdannaisia käytetään myynneistä tai ostoista, taseen varoista tai
veloista sekä ulkomaisiin yksiköihin tehdyistä nettosijoituksista johtuvien
ennakoitujen rahavirtojen suojaamiseksi.
Vuonna 2004 suojauslaskentaa sovellettiin kaikkiin Öljyn liiketoimintayksikköjen
rahavirtojen suojauksiin ja osittain Sähkö ja Lämpöliiketoimintayksikköjen
rahavirtojen suojauksiin liikevoiton vaihteluherkkyyden vähentämiseksi. Tulevien
rahavirtojen suojauksiin liittyvä, liikevoittoon sisältyvä valuuttajohdannaisten
volatiliteetti oli -6 miljoonaa euroa johtuen niistä suojauksista, joihin suojaus
laskentaa ei sovellettu vuoden 2004 aikana.
Konserni on päättänyt olla soveltamatta suojauslaskentaa tase-eriä suojaaviin
valuuttajohdannaisiin. Tuloslaskelman rahoituserien vähäinen volatiliteetti johtuu
näihin suojauksiin liittyvien valuuttojen korkoerosta. Aikaisemmin tehdyt
valuutanvaihto- ja korkojohdannaissopimukset, jotka erääntyvät vuosina 2004-2011
eivät täytä suojauslaskennan ehtoja. Suuri osa näistä valuutta- ja
koronvaihtosopimuksista erääntyy vuosina 2005-2008 ja siten niiden oletetaan
aiheuttavan vähemmän volatiliteettia tulevina vuosina. Vuonna 2003
liikkeeseenlaskettujen joukkovelkakirjojen käypien arvojen suojaukset täyttävät
kuitenkin suojauslaskennan ehdot. Tuloslaskelman rahoituseriin sisältyvä
volatiliteetti oli -10 miljoonaa euroa vuonna 2004.
Ulkomaisiin tytäryhtiöihin tehdyt nettosijoitukset on suojattu konsernin
rahoitusyksikön hyväksyttyjen toimintaohjeiden mukaisesti. IFRS-standardien
mukaan, kuten suomalaisessa kirjanpito- ja tilinpäätöskäytännössä,
nettosijoituksen suojauksesta syntyvät voitot ja tappiot kirjataan omaan pääomaan.
Etuoikeusosakkeisiin liittyvä optiosopimus
Fortum omistaa 10,1 % Nybroviken Kraft AB Group -konsernista (NYKAB) (mikä vastaa
52,9 % äänistä). NYKAB on yhdistelty Fortumin konsernitilinpäätökseen tytäryhtiönä.
NYKAB omistaa vesivoimaa tuottavia omaisuuseriä, joita Fortum hoitaa sopimuksen
nojalla ja hyödyntää kaiken tuotetun energian. Fortumilla on oikeus ostaa NYKABin
etuoikeutetut vähemmistöosakkeet optiosopimusten perusteella. Näiden
optiosopimusten mukaan takaisinosto voi tapahtua vuosina 2007, 2011 tai 2015 hintaan,
joka lasketaan sovitun kaavan mukaisesti. Vähemmistöosuus Fortumin kirjanpidossa
vastaa etuoikeutettujen vähemmistöosakkeiden nimellisarvoa.
IAS 32:n ja 39:n mukaan etuoikeusosakkeisiin liittyvä vähemmistöosuus luokitellaan
korolliseksi velaksi ja optioarvostusmalliin perustuvan arvioidun arvon ja korollisen
velan pääoma-arvon välinen ero on käsitelty oman pääoman eränä sekä esitetty
kertyneissä korkoveloissa. Arvon muutokset, jotka perustuvat optioarvostusmallin
avulla tehtyihin laskelmiin, käsitellään korkokuluina.
Vuokrasopimukset
IFRS-standardien ja suomalaisen kirjanpito- ja tilinpäätöskäytännön vuokrasopimusten
luokittelun ehdot eroavat toisistaan ryhmiteltäessä vuokrasopimuksia
rahoitusleasingsopimuksiin ja muihin vuokrasopimuksiin.
Fortumissa tämä tarkoittaa sitä, että osa vuokrasopimuksista, joissa Fortum toimii
vuokralle ottajana, luokitellaan uudelleen rahoitusleasingsopimuksiksi. Näistä
sopimuksista johtuvat velat, jotka on aiemmin esitetty vastuina liitetiedoissa
sisältyvät IFRS-standardien mukaan taseeseen. Tämän seurauksena korollisten velkojen
lisäys vuoden 2004 lopussa on 102 miljoonaa euroa. Suurin osa tästä summasta liittyy
Shipping-liiketoimintayksikön vuokrasopimuksiin.
Joissakin Heat-liiketoimintayksikön asiakassopimuksissa Fortum toimii myös vuokralle
antajana. Fortum on verrannut asiakassopimusten ehtoja IFRIC D4 -tulkintaluonnoksen
kriteereihin. Osa näistä järjestelyistä luokitellaan rahoitusleasingsopimuksiksi.
Taseessa tämän vaikutus on nähtävissä lähinnä korollisten saamisten ja aineellisten
hyödykkeiden välisenä uudelleenluokitteluna.
Työsuhde-etuudet
Fortumilla on erilaisia eläkejärjestelyjä kunkin maan paikallisten käytäntöjen
mukaisesti. Suomalaisessa kirjanpito- ja tilinpäätöskäytännössä Fortum-konsernin
eläkevelvoitteet on raportoitu paikallisten säännösten mukaisesti. IFRS-standardien
mukaan laaditussa tilinpäätöksessä eläkevelvoitteet käsitellään IAS 19 Työsuhde-etuudet
-standardin mukaisesti. Kaikki etuuspohjaisiin järjestelyihin liittyvät kertyneet
vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot merkitään aloittavaan taseeseen
IFRS-standardeihin siirtymispäivänä IFRS 1-standardin salliman helpotuksen mukaisesti.
Koron osuus sisällytetään tuloslaskelman eläkekuluihin.
Yksi IFRS-standardeihin siirtymisen merkittävimmistä vaikutuksista johtuu suomalaisen
lakisääteisen työeläkejärjestelmän (TEL) kirjanpidollisesta käsittelystä. Fortumissa
työeläketurva on järjestetty osaksi eläkevakuutusyhtiöiden ja osaksi eläkesäätiöiden
kautta.
IFRS-siirtymätaseessa 1.1.2004 eläkesäätiöissä järjestettyjen suomalaisten eläkkeiden
vaikutus oli noin 40 miljoonaa euroa, mikä johtuu siitä että Fortumin eläkesäätioiden
varojen käypä arvo ylitti eri eläkejärjestelyjen velvoitteet noin 40 miljoonalla
eurolla. Tämä on esitetty muina pitkäaikaisina varoina. Lisäksi varauksiin on merkitty
noin 30 miljoonan euron velvoite, joka liittyy tuleviin työkyvyttömyyseläkkeisiin
niissä järjestelyissä jotka on hoidettu vakuutusyhtiöiden kautta.
Suomalaisten viranomaisten joulukuussa 2004 hyväksymien muutosten vuoksi TEL:n
työkyvyttömyyseläkkeen osuus käsitellään kirjanpidollisesti maksuperusteisena
järjestelynä IFRS-taseessa 31.12.2004, kun se IFRS-standardeihin siirtymispäivän
taseessa on käsitelty etuuspohjaisena järjestelynä. Tämän muutoksen vaikutus on
noin 20 miljoonaa euroa tilikauden tuloksessa ennen veroja. Loput tuloslaskelmaan
kohdistuvasta tilikauden kokonaismuutoksesta (noin 30 miljoonaa euroa) johtuu
eläkesäätiöiden varojen käypien arvojen myönteisestä kehityksestä.
Muut IFRS-standardeihin siirtymisen vaikutukset
Muihin IFRS-oikaisuihin sisältyvät esimerkiksi:
- Suomalaisten kirjanpito- ja tilinpäätösperiaatteiden mukaan seisokkeihin liittyvät
menot (lähinnä Oil Refining -liiketoimintayksikössä) jaksotetaan seisokkien
väliselle ajalle etupainotteisesti ja käsitellään varauksena taseessa.
IFRS-standardeja sovellettaessa nämä kustannukset käsitellään
komponenttilähestymistavan mukaisesti. Kustannukset aktivoidaan, kun ne syntyvät
ja ne poistetaan seisokkien välisenä aikana.
- Fortum on päättänyt käyttää tiettyjen aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin
kuuluvien erien suomalaisen käytännön mukaisia, arvonkorotuksella lisättyjä ja
kertyneillä poistoilla vähennettyjä arvoja oletushankintamenoina. Näiden
omaisuuserien poisto-oikaisut tehdään takautuvasti.
- Suomalaisten kirjanpito- ja tilinpäätösperiaatteiden mukaan liittymismaksut on
tuloutettu välittömästi. IFRS-standardien mukaan jäähdytysenergian myymiseen
liittyvät kytkentämaksut jaksotetaan ja kirjataan tuotoksi arvioidun asiakassuhteen
keston aikana.
- Osakkuusyhtiöiden osakkeiden hankintamenon ja Fortumin oman pääoman osuuden
välinen ero hankintahetkellä on kohdistettu käyttöomaisuuteen siihen määrään saakka,
jolla käyttöomaisuuden käypä arvo hankintahetkellä ylitti tasearvon. Suomalaisessa
tilinpäätöskäytännössä poistot tällaisista käypien arvojen oikaisuista on esitetty
muissa kuluissa. IFRS-standardien mukaan nämä poistot, suuruudeltaan 20 miljoonaa
euroa, on luokiteltu uudelleen ryhmään Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta.
- Tuloslaskelmassa esitettyyn verokuluun on vaikuttanut positiivinen kertaluonteinen
6 miljoonan euron suuruinen erä, joka johtuu suomalaisen yritysveroasteen
alentumisesta 29 %:sta 26 %:iin vuodesta 2005 alkaen.
Vaikutukset tärkeimpiin tunnuslukuihin
Sijoitettu pääoma
IFRS-oikaisut kasvattavat Fortumin sijoitetun pääoman määrää. Vuokrasopimusten
luokittelun muutoksista johtuvat erät ovat pääasiallinen syy sijoitetun pääoman
kasvuun, joka on 111 miljoonaa euroa alkavassa taseessa ja 193 miljoonaa euroa
päättävässä taseessa 2004. Ydinvoimalaitoksen käytöstä poistamiseen ja käytettyyn
ydinpolttoaineeseen liittyvät varaukset on sisällytetty sijoitettuun pääomaan.
Näihin varauksiin liittyvät rahoituskulut on myös sisällytetty sijoitetun pääoman
tuottolaskelmaan.
Korolliset nettovelat
IFRS:n mukaisesti laaditun tilinpäätöksen nettovelka kasvoi alkavassa taseessa 246
miljoonalla eurolla ja päättävässä taseessa 199 miljoonalla eurolla. Lisäys johtuu
pääosin öljyntankkereita koskevista rahoitusleasingsopimuksista, jotka sisältyvät
nyt taseeseen sekä NYKABin vähemmistöosuuden uudelleen luokittelusta korolliseksi
velaksi.
IFRS-standardien mukaan ydinvoimalaitosten ja ydinjätteen käytöstä poistoon liittyvät
velat ja Fortumin osuus ydinjätehuoltorahastosta esitetään taseessa bruttomääräisinä.
Rahasto on täysin katettu ja taseeseen kirjattujen Fortumin rahasto-osuuden ja
varausten nettomäärä on nolla, joten tämä erä ei vaikuta Fortumin velkaantumiseen.
Korollisen nettovelan määrää laskettaessa ei oteta huomioon ydinvoimalaitosten ja
ydinjätteen käytöstä poistoon liittyviä korollisia varauksia eikä Fortumin rahasto-
osuutta ydinjätehuoltorahastosta (joka on esitetty pitkäaikaisena korollisena
omaisuuseränä).
Oma pääoma sisältäen vähemmistöosuuden
IFRS-oikaisujen nettovaikutus koko omaan pääomaan on vuoden 2004 lopussa -5 miljoonaa
euroa. Avaavassa taseessa tämä vaikutus on -129 miljoonaa euroa. Muutos johtuu
pääosin suojauslaskennan ehdot täyttävien rahoitusinstrumenttien käypien arvojen
muutoksista.
Tunnusluvut
Sijoitetun pääoman tuotto ja oman pääoman tuotto parantuvat hieman, kun vuoden 2004
IFRS-oikaisut sisällytetään laskelmissa käytettyihin tuloslaskelma- ja tase-eriin.
Velkaantumisaste kasvaa 64 %:sta 67 %:iin.
FORTUM-KONSERNI
TAMMI-JOULUKUU 2004
Tilintarkastettu
IFRS standardeihin siirtymisen alustava vaikutus Fortum-konsernin tuloslaskelmaan
ja tunnuslukuihin
KONSERNIN TULOSLASKELMA
31.12.2004 1) 2) 3) 4) 5) 6) 7)
Liikevaihto 11 665 -6 -6 11 659
Liiketoiminnan muut tuotot 121 29 6 1 36 157
Materiaalit ja palvelut -7 861 0 -7 861
Henkilöstökulut -684 23 -12 11 -673
Poistot ja arvonalentumiset -511 2 -3 -15 -16 -527
Liiketoiminnan muut kulut -886 5 9 33 47 -839
Liikevoitto 1 844 7 29 6 24 6 72 1 916
Osuus osakkuusyritysten voitosta 70 -2 -20 -22 48
Rahoituskulut - netto -259 -8 -10 7 4 2 -5 -264
Voitto ennen veroja 1 655 -3 19 13 28 -12 45 1 700
Välittömät verot -397 -11 -408
Tilikauden voitto 1 258 34 1 292
Jakautuminen:
Emoyhteisön omistajille 1 227 32 1 269
Vähemmistölle 31 2 33
1 258 34 1 292
*) Osuus osakkuusyhtiöiden ja yhtesiyritysten voitosta on sisältynyt liikevoittoon
FASissa.
Osakekohtainen tulos emoyhteisön
omistajille (euroa oer osake)
Laimentamaton 1,44 1,48
Laimennettu 1,42 1,46
Osakkeiden lukumäärä
keskimäärin, 1000 852 625
Laimennettu osakkeiden
keskimääräinen lukumäärä, 1000 861 772
TUNNUSLUVUT
31.12.2003 1) 2) 3) 4) 5) 6) 7)
Sijoitettu pääoma, MEUR 12 704 39 -55 155 7 -35 111 12 815
Korollinen nettovelka, MEUR 5 626 98 149 -1 246 5 872
Oma pääoma, johon sisältyy
vähemmistöosuus, MEUR 6 638 39 -153 6 7 -28 -129 6 509
josta vähemmistöosuus, MEUR 232 1 -101 -12 -112 120
TUNNUSLUVUT
31.12.2004 1) 2) 3) 4) 5) 6) 7)
Sijoitettu pääoma, MEUR 12 697 38 35 118 28 -26 193 12 890
Korollinen nettovelka, MEUR 4 896 96 102 1 199 5 095
Oma pääoma, johon sisältyy
vähemmistöosuus, MEUR 7 655 38 -61 16 28 -26 -5 7 650
josta vähemmistöosuus, MEUR 261 1 -100 -12 -111 150
SIjoitetun pääoman tuotto, % 15,6 15,8
Oman pääoman tuotto, % 17,6 18,2
Velkaantumisaste, % 64 67
1) Ydinvoimaan liittyvät varat ja varaukset
2) Rahoitusinstrumentit
3) Vuokrasopimukset
4) Työsuhde-etuudet
5) Muut IFRS vaikutukset
6) IFRS vaikutus yhteensä
7) IFRS 2003
