Fortum Oyj:n osavuosikatsaus Q2 2012: Tyydyttävä tulos erittäin haastavassa toimintaympäristössä

FORTUM OYJ OSAVUOSIKATSAUS 19.7.2012 klo 9.00

Huhti–kesäkuu 2012

- Vertailukelpoinen liikevoitto oli 281 (348) miljoonaa euroa, -19 %
- Liikevoitto oli 283 (609) miljoonaa euroa, josta vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät olivat 2 (261) miljoonaa euroa
- Osakekohtainen tulos oli 0,21 (0,53) euroa, -60 %, josta vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät olivat 0,00 (0,27) euroa osaketta kohti
- Ydinvoiman tuotantovolyymi laski Ruotsissa pitkittyneiden korjaustöiden vuoksi. Vesivoiman tuotantovolyymi parani korkeampien vesivarastotasojen ja kasvaneen tulovirtaaman ansiosta
- Pohjoismaiset sähkön hinnat olivat selkeästi alemmat kuin vuoden 2011 toisella neljänneksellä. Toisen neljänneksen aikana keskimääräinen sähkön systeemihinta Nord Poolissa oli 24 euroa megawattitunnilta (MWh) alempi kuin vastaavana jaksona vuonna 2011. Keskimääräiset aluehinnat olivat Suomessa 20 euroa/MWh ja Ruotsissa (SE3) 23 euroa/MWh alemmat kuin vastaavana jaksona vuonna 2011

Tammi–kesäkuu 2012

- Vertailukelpoinen liikevoitto oli 932 (997) miljoonaa euroa, -7 %
- Liikevoitto oli 1 019 (1 509) miljoonaa euroa, josta vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät olivat 87 (512) miljoonaa euroa
- Osakekohtainen tulos oli 0,77 (1,29) euroa, -40 %, josta vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät olivat 0,10 (0,47) euroa osaketta kohti
- Pohjoismaiset sähkön hinnat olivat selkeästi alemmalla tasolla kuin vastaavana jaksona vuonna 2011. Keskimääräinen sähkön systeemihinta Nord Poolissa oli 26 euroa/MWh alempi kuin vastaavana jaksona vuonna 2011. Keskimääräiset aluehinnat olivat Suomessa 21 euroa/MWh ja Ruotsissa (SE3) 25 euroa/MWh alemmat kuin vastaavana jaksona vuonna 2011
- Taloudellinen asema pysyi vahvana

*) Viimeiset kaksitoista kuukautta

Näkymät

- Fortumin tämänhetkisen arvion mukaan vuosittainen sähkönkysyntä kasvaa Pohjoismaissa keskimäärin 0,5 % tulevina vuosina.
- Power-divisioonan suojaukset pohjoismaiselle tuotannolle: loppuvuodeksi 2012 tukkumyynnistä 65 % on suojattu 49 euroon/MWh. Kalenterivuodeksi 2013 tukkumyynnistä 55  % on suojattu 45 euroon/MWh.

Fortumin toimitusjohtaja Tapio Kuula vuoden 2012 toisesta neljänneksestä:

"Tulos oli tyydyttävä, vaikka Fortumin liiketoimintaympäristö onkin tällä hetkellä erittäin haastava. Liikevoitto laski toisella neljänneksellä johtuen pääasiassa vertailukelpoisuuteen vaikuttavista eristä, jotka olivat yhteensä noin 260 miljoonaa euroa. Suuri epävarmuus Euroopassa ja yleisesti maailmantaloudessa on hidastanut taloudellista toimintaa päämarkkinoillamme.

Pohjoismaiset vesivarastot pysyivät pitkän aikavälin keskimääräistä tasoa suurempina koko toisen neljänneksen ajan. Lisäksi alentuneet hiilen ja matalat CO2-päästöoikeuksien hinnat ovat luoneet laskupainetta systeemi- ja aluehintoihin Pohjoismaissa. Tämän vuoksi Nord Pool Spotin systeemihinnat olivat hyvin alhaisella tasolla ja heinäkuussa hinnat jatkoivat edelleen laskuaan. Systeemihinta on käynyt jopa noin 7 eurossa per megawattitunti, mikä on erittäin harvinaista 2000-luvulla.

Sähkönkulutus kasvoi Pohjoismaissa toisella neljänneksellä hieman. Viileämmästä säästä johtuneen kysynnän kasvun vaikutusta vaimensi osittain teollisen kysynnän heikkeneminen. Tämä kuvaa hyvin nykyistä, haastavaa taloudellista tilannetta Euroopassa. Suomen Energiateollisuus ry:n mukaan kotimaisen teollisuuden sähkönkulutus kasvoi ainoastaan kemianteollisuudessa. Teknologiateollisuuden kulutus oli tasaista ja metsäteollisuuden kulutus on ollut laskussa vuoden alusta lähtien. Myös Ruotsissa teollisuuden kysyntä on hieman laskenut tammi-kesäkuussa 2012. 

Venäjällä sekä sähkönhinta että sähkönkulutus laskivat hieman Fortumin toiminta-alueilla. Laaja ja vaativa uusien yksiköiden rakennushanke Nyaganissa lykkääntyy edelleen hieman. Toimenpiteisiin on ryhdytty, jotta uusilta viivästymisiltä vältyttäisiin. Tämä ei vaikuta investointiohjelman kokonaisaikatauluun tai sen taloudellisiin tavoitteisiin; investointiohjelma saatetaan päätökseen vuoden 2014 lopussa.

Tyydyttävä tulos ei kuitenkaan ole riittävän hyvä. Teemme paljon työtä nykyisen tilanteen hallitsemiseksi. Tulevat kuukaudet näyttävät silti edelleen haastavilta johtuen sekä markkinaympäristöstä että sisäisten operatiivisten toimien ajoituksista. Tästä johtuen tulos tulee arviomme mukaan painottumaan enemmän loppuvuoteen, kuten vuonna 2011. Teollisuudenalallemme tunnusomainen kausiluonteisuus sekä ulkoinen toimintaympäristö voivat aiheuttaa lyhyellä aikavälillä heilahteluja. Fortumilla on kuitenkin vahva taloudellinen asema ja jatkamme edelleen työtämme pitkän aikavälin strategiamme mukaisesti."

Taloudelliset tulokset

Huhti-kesäkuu

Konsernin liikevaihto oli vuoden toisella neljänneksellä 1 284 (1 316) miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen liikevoitto oli yhteensä 281 (348) miljoonaa euroa. Konsernin liikevoitto oli yhteensä 283 (609) miljoonaa euroa. Fortumin vuoden 2012 toisen neljänneksen raportoituun liikevoittoon vaikuttivat kertaluonteiset erät, pääasiassa sähköntuotantoa suojaavien johdannaisten IFRS:n (IAS 39) mukainen kirjanpitokäytäntö sekä ydinjätehuoltorahastoon liittyvä oikaisu, yhteensä 2 (261) miljoonalla eurolla.

Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta oli toisella neljänneksellä 26 (15) miljoonaa euroa. Osuus Hafslundin ja TGC-1:n voitoista perustuu yhtiöiden ensimmäisen neljänneksen osavuosikatsaukseen. Tämän lisäksi tulokseen sisältyy myös TGC-1:n vuoden 2011 neljännen neljänneksen osuus (Liite 14).

Liikevaihto divisioonittain

* Osa Electricity Solutions and Distribution -divisioonaa

Vertailukelpoinen liikevoitto divisioonittain

* Osa Electricity Solutions and Distribution -divisioonaa

Liikevoitto divisioonittain

* Osa Electricity Solutions and Distribution -divisioonaa

Tammi–kesäkuu

Konsernin liikevaihto oli tammi−kesäkuussa 3 185 (3 350) miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen liikevoitto oli yhteensä 932 (997) miljoonaa euroa. Konsernin liikevoitto oli yhteensä 1 019 (1 509) miljoonaa euroa. Fortumin kauden raportoituun liikevoittoon vaikuttivat kertaluonteiset erät, pääasiassa sähköntuotantoa suojaavien johdannaisten IFRS:n (IAS 39) mukainen kirjanpitokäytäntö sekä ydinjätehuoltorahastoon liittyvä oikaisu.

Kertaluonteiset erät, käypään arvoon arvostamisen vaikutukset ja ydinjätehuoltorahastoon liittyvä oikaisu olivat vuoden 2012 tammi−kesäkuussa 87 (512) miljoonaa euroa. Tulevien kassavirtojen suojauksessa käytettyjen johdannaisten käyvän arvon muutokset olivat tästä summasta -18 (249) miljoonaa euroa. Kertaluonteiset erät olivat yhteensä 121 (275) miljoonaa euroa, ja ne liittyvät pääosin eräiden sähkö- ja lämpöliiketoimintojen myyntiin (Liite 4).

Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta oli 19 (74) miljoonaa euroa. Osuuden lasku viime vuoteen verrattuna johtui ennen kaikkea Hafslund ASA:n ja TGC-1:n laskeneesta tuloksesta sekä Fingrid Oyj:n osuuden myynnistä vuoden 2011 toisella neljänneksellä.

Konsernin nettorahoituskulut kasvoivat 149 (127) miljoonaan euroon. Kustannuksia kasvatti korkokulujen nousu, joka johtui lähinnä Ruotsin korkeammasta korkotasosta sekä korkeammasta keskimääräisestä nettovelasta vuonna 2012 verrattuna vuoden 2011 vastaavaan jaksoon. Nettorahoituskuluihin vaikutti myös negatiivisesti rahoitusinstrumenttien käyvän arvon muutos, joka oli 8 (3) miljoonaa euroa.

Tulos ennen veroja oli 889 (1 456) miljoonaa euroa.

Kauden verot olivat yhteensä 165 (232) miljoonaa euroa. Tuloslaskelman mukainen veroprosentti oli 18,5 % (15,9). Veroprosentti oli 21,1 % (21,1), kun osakkuus- ja yhteisyritysten tulosta ja verovapaita myyntivoittoja ei oteta huomioon.

Kauden tulos oli 724 (1 224) miljoonaa euroa. Fortumin osakekohtainen tulos oli 0,77 (1,29) euroa,  josta vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät olivat 0,10 (0,47) euroa osaketta kohti.    

Vähemmistöosuus oli 43 (74) miljoonaa euroa. Tämä liittyy pääosin Fortum Värme Holding AB:hen, jonka taloudellisesta tuloksesta Tukholman kaupunki on oikeutettu saamaan 50 %. Osuuden lasku edellisvuoteen verrattuna johtuu lähinnä Fortum Värmen Tukholman ulkopuolisten lämpöliiketoimintojen myynnistä vuoden 2011 ensimmäisellä neljänneksellä realisoituneesta voitosta, josta vähemmistöosuus oli 32 miljoonaa euroa.

Taloudellinen asema ja kassavirta

Kassavirta

Tammi–kesäkuussa vuonna 2012 liiketoiminnan kassavirta kasvoi hieman 872 (864) miljoonaan euroon. Käyttöomaisuusinvestoinnit kasvoivat 74 miljoonalla eurolla 577 (503) miljoonaan euroon. Liiketoimintojen myynnistä saadut tulot olivat yhteensä 301 (535) miljoonaa euroa. Kassavirta ennen rahoituseriä, ts. osingonjakoa ja rahoitusta, laski 303 miljoonalla eurolla 579 (882) miljoonaan euroon. Vahva Ruotsin kruunu vaikutti ensimmäisellä vuosipuoliskolla negatiivisesti kassavirtaan; toteutuneet kurssierot olivat 113 (251) miljoonaa euroa. Valuuttakurssieroista syntyneet tappiot liittyvät Fortumin ruotsalaisten tytäryhtiöiden lainoja suojaavien valuutanvaihtosopimusten jatkamiseen.

Katsauskauden aikana (23.4.2012) maksettiin yhteensä 888 miljoonaa euroa osinkoina. Osingonmaksuun käytettiin rahoja ja pankkisaamisia. 

Yhtiön varat ja sijoitettu pääoma

Taseen loppusumma laski 379 miljoonalla eurolla 22 619 miljoonaan euroon (vuoden 2011 lopussa 22 998). Pitkäaikaiset varat kasvoivat 432 miljoonalla eurolla 20 210 miljoonasta eurosta 20 642 miljoonaan euroon. Pääosa kasvusta, 391 miljoonaa euroa, liittyi  käyttöomaisuushyödykkeiden arvon kasvuun, mikä johtui investoinneista sekä Ruotsin kruunun ja muiden valuuttojen vahvistumisesta. Lyhytaikaiset varat laskivat 811 miljoonalla eurolla 1 977 miljoonaan euroon. Lasku liittyy pääosin rahojen ja pankkisaamisten vähenemiseen, joka oli 327 miljoonaa euroa. Vastaavasti myynti- ja muut saamiset laskivat 275 miljoonaa euroa, ja myynnissä olleiden omaisuuserien osuus taseessa laski 183 miljoonaa euroa, mikä johtui tammi-kesäkuun aikana loppuun saatetuista myynneistä. 

Sijoitettu pääoma laski 83 miljoonalla eurolla ja oli 17 848 miljoonaa euroa (vuoden 2011 lopussa 17 931). Tämä johtui taseen loppusumman pienenemisestä 379 miljoonalla eurolla ja korottomien velkojen 296 miljoonan euron vähenemisestä.

Oma pääoma

Oma pääoma oli 10 024 miljoonaa euroa (vuoden 2011 lopussa 10 161), josta emoyhtiön omistajien osuus oli 9 472 miljoonaa euroa (vuoden 2011 lopussa 9 632) ja määräysvallattomien omistajien osuus 552 miljoonaa euroa (vuoden 2011 lopussa 529). Emoyhtiön omistajille kuuluva osuus omasta pääomasta laski 160 miljoonaa euroa. Lasku johtuu pääosin kauden tuloksesta, joka oli 681 miljoonaa euroa ja 888 miljoonan euron osingonmaksusta. 

Rahoitus

Nettovelka kasvoi vuoden 2012 toisella neljänneksellä yhteensä 897 miljoonalla eurolla 7 420 miljoonaan euroon (vuoden 2011 lopussa 7 023), mikä johtui pääasiassa 888 miljoonan euron osingonmaksusta huhtikuussa.

Kesäkuun 2012 lopussa konsernin likvidit varat olivat 404 miljoonaa euroa (vuoden 2011 lopussa 747). Likvideihin varoihin kuuluvat OAO Fortumin käteisvarat ja pankkitalletukset, noin 240 miljoonaa euroa (vuoden 2011 lopussa 211). Likvidien varojen lisäksi Fortumilla oli käytettävissään noin 2,7 miljardia euroa nostamattomia valmiusluottoja.

Konsernin nettorahoituskulut tammi-kesäkuussa 2012 olivat 149 (127) miljoonaa euroa. Rahoituskulut nousivat pääasiassa ensimmäisen vuosipuoliskon korkeamman korkotason ja kasvaneen keskimääräisen nettovelan vuoksi. Nettorahoituskulut sisältävät myös rahoitusinstrumenttien käyvän arvon muutoksen, joka oli 8 (3) miljoonaa euroa.

Fortumin pitkäaikaiset luottoluokitukset pysyivät ennallaan. Standard & Poor's:n pitkäaikainen luokitus on A (negatiivinen näkymä) ja Moody’s:n vastaava pitkäaikainen luokitus on A2 (vakaat näkymät).

Tunnuslukuja

Nettovelan ja käyttökatteen (EBITDA) suhde viimeisen 12 kuukauden aikana oli 2,9 (vuoden 2011 lopussa 2,3) ja vertailukelpoinen nettovelan ja käyttökatteen suhde oli 3,2 (vuoden 2011 lopussa 3,0). Lukuihin vaikutti 888 miljoonan euron osingonmaksu. Velkaantumisaste oli 74 % (vuoden 2011 lopussa 69 %) ja omavaraisuusaste 44 % (vuoden 2011 lopussa 44 %). Viimeisen 12 kuukauden aikana sijoitetun pääoman tuotto oli 11,3 % (vuoden 2011 lopussa 14,8 %) ja oman pääoman tuotto 14,0 % (vuoden 2011 lopussa 19,7 %). Osakekohtainen oma pääoma oli 10,66 euroa (vuoden 2011 lopussa 10,84).

Näkymät

Avaintekijät ja riskit

Fortumin taloudellinen tulos on alttiina useille strategisille, taloudellisille ja operatiivisille riskeille. Fortumin tuloksen kannalta tärkein tekijä on sähkön tukkuhinta Pohjoismaissa. Tukkuhinnan kehityksen avaintekijöitä Pohjoismaissa ovat tarjonnan ja kysynnän tasapaino, polttoaineiden ja CO2-päästöoikeuksien hinnat sekä vesitilanne. Fortumin investointiohjelman valmistuminen Venäjällä on myös yksi yhtiön tuloskasvun avaintekijöistä.

Maailmantalouden epävarmuuden jatkuminen  ja epävakaa taloustilanne Euroopassa heikentävät erityisesti euroalueella talouskasvun ja elpymisen näkymiä keskipitkällä aikavälillä. Yleinen talouden epävarmuus vaikuttaa raaka-aineiden ja CO2-päästöoikeuksien hintoihin, mikä yhdessä Pohjoismaiden paremman vesitilanteen kanssa voi lyhyellä aikavälillä ylläpitää painetta sähkön tukkuhinnan laskuun Pohjoismaissa. Venäjän liiketoiminnan osalta avaintekijöitä ovat sähkön tukku- ja kapasiteettimarkkinoiden sääntelyn kehitys sekä investointiohjelmaan sisältyviin hankkeisiin liittyvät operatiiviset riskit. Kaikilla alueilla polttoaineiden hinnat ja voimalaitosten käytettävyys vaikuttavat myös kannattavuuteen. Lisäksi, talouden turbulenssin seurauksena suuremmilla valuuttakurssivaihteluilla voi erityisesti Ruotsin kruunun ja Venäjän ruplan osalta olla sekä muunto- että transaktiovaikutuksia Fortumin tulokseen.

Pohjoismaiset markkinat

Makrotalouden epävarmuudesta huolimatta sähkön osuus kokonaisenergiankulutuksesta jatkaa kasvuaan. Fortum arvioi vuosittaisen sähkönkulutuksen kasvavan lähivuosina Pohjoismaissa keskimäärin 0,5 %, mutta lähimpien vuosien kasvuvauhti tulee riippumaan paljolti Euroopan ja etenkin Pohjoismaiden makrotalouden kehityksestä.

Toisella neljänneksellä öljyn hinta laski tasaisesti, kun taas hiilen hinnanlasku tasaantui neljänneksen loppua kohti. CO2-päästöoikeuksien (EUA) hinnat heikentyivät hieman neljänneksen aikana. Sähkön termiinihinnat seuraaville 12 kuukaudelle laskivat sekä Pohjoismaissa että Saksassa neljänneksen aikana.

Hiilen termiinihinta (ICE Rotterdam) loppuvuodelle 2012 puolestaan oli noin 92 Yhdysvaltain dollaria tonnilta ja hiilidioksidipäästöoikeuksien markkinahinta vuodelle 2012 noin 8 euroa hiilidioksiditonnia kohti.

Heinäkuun 2012 puolivälissä sähkön termiinihinta Nord Poolissa loppuvuodelle 2012 oli noin 34 euroa/MWh. Sähkön termiinihinta vuodelle 2013 oli noin 38 euroa/MWh ja vuodelle 2014 noin 39 euroa/MWh. Saksassa sähkön termiinihinta loppuvuodelle 2012 oli noin 45 euroa/MWh ja vuodelle 2013 noin 49 euroa/MWh.

Heinäkuun puolivälissä 2012 Pohjoismaiden vesivarannot olivat noin 2 TWh keskimääräistä suuremmat ja 3 TWh yli vuoden 2011 vastaavan tason.

Power

Fortumin Power-divisioonan pohjoismaiseen sähkönhintaan vaikuttavat muun muassa suojausasteet, suojaushinta, spot-hinnat, Fortumin joustavan tuotantorakenteen käytettävyys ja käyttö sekä valuuttakurssivaihtelut. Mikäli sähköntuotantolähteiden suhteellisten osuuksien muutoksista mahdollisesti johtuvia vaikutuksia ei oteta huomioon, Power-divisioonan pohjoismaisen sähkön tukkumyyntihinnan 1 euron muutos megawattituntia kohti johtaa noin 45 miljoonan euron muutokseen Fortumin vuotuisessa vertailukelpoisessa liikevoitossa. Lisäksi Power-divisioonan vertailukelpoiseen liikevoittoon vaikuttaa mahdollinen lämpövoimatuotannon määrä ja siitä saatava tuotto.

Ruotsin ydinvoimalaitoksissa meneillään olevat monivuotiset investointiohjelmat parantavat turvallisuutta ja käytettävyyttä sekä lisäävät nykyisten laitosten kapasiteettia. Investointiohjelmien toteuttaminen saattaa vaikuttaa käytettävyyteen. Investointiohjelmat vaikuttavat Fortumin ydinvoimaosakkuusyhtiöiltään ostaman sähkön hankintakustannuksiin lisäämällä poistoja ja rahoituskuluja.

Fukushiman onnettomuuden jälkeen koko Euroopassa on suoritettu turvallisuusselvityksiä. Maaliskuussa 2012 useissa Euroopan ydinvoimalaitoksissa, mukaan lukien Loviisan ydinvoimalaitos, on suoritettu niin sanottuja vertaisarviointeja osana turvallisuusselvitystä. Euroopan komissio jättää Eurooppa-neuvostolle kansallisten raporttien pohjalta laaditun kokonaisraportin lokakuussa 2012. Fortum uskoo, että ydinvoimalaitoksille saatetaan esittää uusia turvallisuusvaatimuksia, mutta ne voidaan toteuttaa Lovisan ydinvoimalaitoksen suunniteltujen, vuotuisten investointiohjelmien puitteissa.

Ydinjätemaksut ja -vakuudet päivitetään Ruotsin lainsäädännön mukaisesti säännöllisin väliajoin. Hallitus päätti joulukuun 2011 lopussa maksuista ja takuista jaksolle 2012–2014. Kyseisellä jaksolla niiden negatiivisen vaikutuksen Fortumin vertailukelpoiseen liikevoittoon arvioidaan olevan 15 miljoonaa euroa vuodessa.

Ydinvoiman polttoainekustannusten arvioidaan nousevan noin 15 miljoonaa euroa kaikissa Fortumin voimalaitoksissa vuonna 2012, mikä johtuu sekä uraanin että sen rikastamisen markkinahinnan noususta.

Venäjä

Venäjän sähkön tukkumarkkinat vapautettiin vuoden 2011 alussa. Kaikki sähköntuotantoyhtiöt kuitenkin myyvät edelleen kotitalouksien ja eräiden kuluttajaryhmien (Pohjois-Kaukasia, Tuvan tasavalta, Burjatian tasavalta) kulutusta vastaavan osan sähköntuotannostaan ja kapasiteetistaan säännellyillä hinnoilla.

Venäjän hallitus hyväksyi vuoden 2011 alusta uudet kapasiteettimarkkinoita koskevat säännöt. Vuoden 2007 jälkeen investointivelvoitesopimusten (CSA – ”uusi kapasiteetti”) perusteella rakennetulle tuotantokapasiteetille maksetaan takuuhintaa 10 vuoden ajan. Takuuhinnat on määritelty riittävän investointituoton varmistamiseksi.

Kapasiteettimaksut hallituksen investointivelvoitesopimuksiin kuulumattomalle kapasiteetille määräytyvät huutokaupalla (CCS – ”vanha kapasiteetti”). Vuotta 2012 koskeva kapasiteettihuutokauppa pidettiin syyskuussa 2011. Suurin osa Fortumin voimalaitoksista tuli valituksi huutokaupassa, ja hinnat olivat lähellä vuoden 2011 hintatasoa. Noin 4 % (120 MW) vanhasta kapasiteetista jäi huutokaupan ulkopuolelle tiukentuneiden teknisten vähimmäisvaatimusten vuoksi. Tämä kapasiteetti saa kuitenkin markkinoiden keskimääräisen kapasiteettihinnan mukaisia kapasiteettimaksuja vielä kahden vuoden ajan.

OAO Fortumin uusi kapasiteetti (CSA) on tärkeä tuloskasvuun vaikuttava tekijä Venäjällä. Tuotantovolyymien kasvu tuo lisää myyntituloja ja uudelle tuotantokapasiteetille maksetaan myös huomattavasti korkeampia kapasiteettimaksuja kuin vanhalle kapasiteetille. Saatavat maksut kuitenkin vaihtelevat ajankohdan sekä voimalaitosten iän, koon, sijainnin, tyypin ja käytettävyyden mukaan. Pienemmästä lämmönkysynnästä johtuvat lämpötilarajoitukset vähentävät
kesällä erityisesti vanhan kapasiteetin kapasiteettimaksuja CHP-laitosten osalta. 

Uuden kapasiteetin tuotto on taattu kapasiteettimarkkinoita koskevien sääntöjen (Capacity Supply Agreement) mukaisesti. Viranomainen tarkastelee tuottoja sähkömarkkinoilla kolmen ja kuuden vuoden kuluttua ja on mahdollista, että myös uuden kapasiteetin kapasiteettimaksuja arvioidaan uudelleen. Uuden kapasiteetin kapasiteettimaksut voivat vaihdella hieman vuosittain, sillä tuotto on sidottu Venäjän pitkän aikavälin valtionobligaatioihin, joiden maturiteetti on 8–10 vuotta.

Fortumin investointiohjelman suurimpien uusien yksiköiden käyttöönotto Nyaganissa lykkääntyy edelleen hieman. Pääurakoitsijan kanssa käydään keskusteluja ja Fortumin arvion mukaan Nyagan 1 otetaan käyttöön vuoden vaihteessa ja Nyagan 2 vuoden 2013 ensimmäisen puolen vuoden aikana rakentamisessa tapahtuneiden viivästysten vuoksi. Tämä ei vaikuta investointiohjelman kokonaisaikatauluun tai sen taloudellisiin tavoitteisiin. Fortum teki vuonna 2008 varauksen mahdollisista viivästymisistä aiheutuvia sakkoja varten. Urakoitsijan kanssa tehdyn sopimuksen mukaan Fortum saa asianmukaisen korvauksen vahingoista, jotka johtuvat urakoitsijan viivästymisistä.

Kesäkuussa Fortum ilmoitti rakentavansa Venäjän investointiohjelmansa kaksi viimeistä 250 megawatin (MW) yksikköä Tšeljabinskiin Uralille. Alun perin yksiköt oli tarkoitus rakentaa Tjumenin alueelle Länsi-Siperiaan. Yksiköt kuuluvat vuonna 2008 solmitun investointivelvoitesopimuksen piiriin. Uudet yksiköt rakennetaan Chelyabinsk GRES -laitokselle. Lisäksi voimalaitoksen nykyinen laitteisto uudistetaan ja tehoa korotetaan.

Fortum suunnittelee ottavansa käyttöön 2,5 miljardin euron investointiohjelmansa viimeiset uudet voimalaitosyksiköt vuoden 2014 loppuun mennessä. Investointiohjelman loppuosan arvo on heinäkuussa 2012 kesäkuun 2012 lopun valuuttakursseilla laskettuna noin 800 miljoonaa euroa.

Meneillään olevan investointiohjelman valmistumisen jälkeen Fortumin tavoitteena on saavuttaa noin 500 miljoonan euron liikevoittotaso ja tuottaa positiivista taloudellista lisäarvoa Russia-divisioonassa.   

Venäjän hallitus päätti nostaa kaasun hintoja 1.7.2012 alkaen. Korotus oli noin 15 %. Toisaalta säännellyn sähkön- ja lämmönmyynnin hinnat ja vanhan kapasiteetin kapasiteettimaksut indeksoidaan alle vuoden 2011 tason. 

Käyttöomaisuusinvestoinnit ja -myynnit

Tällä hetkellä Fortum arvioi vuoden 2012 käyttöomaisuusinvestointien olevan noin 1,6 - 1,8 miljardia euroa ja vuosina 2013–2014  noin 1,1 -1,4 miljardia euroa. Luvut eivät sisällä mahdollisia yritysostoja. Pääasiallinen syy korkeampiin käyttöomaisuusinvestointeihin vuonna 2012 on Venäjän investointiohjelman aikataulun nopeuttaminen. Vuosittaisten kunnossapitoinvestointien arvioidaan olevan vuonna 2012 noin 500-550 miljoonaa euroa eli lähellä poistojen tasoa.

Verotus

Fortumin vuoden 2012 veroasteeksi arvioidaan 19 - 21 %, kun osakkuus- ja yhteisyritysten tulosta, verovapaita myyntivoittoja ja kertaluonteisia eriä ei oteta huomioon. Suomen yritysverokantaa laskettiin 26 %:sta 24,5 %:iin 1.1.2012.

Suomen hallitus ilmoitti maaliskuussa 2012, että niin sanottu windfall-vero otetaan käyttöön vuonna 2014.

Ruotsissa on meneillään kiinteistöjen verotusarvojen päivitys vuodelle 2013. Päivitys tehdään kuuden vuoden välein.

Suojaukset

Kesäkuun 2012 lopussa noin 65 % Power-divisioonan arvioidusta sähkön tukkumyynnistä Pohjoismaissa oli suojattu noin 49 euroon/MWh loppuvuodeksi 2012. Vastaavat luvut kalenterivuodeksi 2013 ovat noin 55 % noin 45 euroon/MWh.

Fortumin Power-divisioonan pohjoismainen suojaushinta ei sisällä lämpövoimatuotannon marginaalin suojausta. Suojausasteeseen eivät myöskään sisälly Fortumin hiililauhdevoiman fyysiset volyymit tai suojaukset eikä divisioonan sähköntuonti Venäjältä.

Raportoidut suojausasteet voivat vaihdella huomattavasti Fortumin sähköjohdannaismarkkinoilla tekemien toimenpiteiden mukaan. Suojaukset tehdään pääasiassa johdannaissopimuksilla, suurimmaksi osaksi Nord Poolin termiineillä.

Osingonmaksu

Yhtiökokous päätti, että vuodelta 2011 maksetaan osinkoa 1,00 euroa osakkeelta. Osingonjaon täsmäytyspäivä oli 16.4.2012, ja osinko maksettiin 23.4.2012.

Espoo, 18.7.2012
Fortum Oyj
Hallitus

Lisätietoja:
Tapio Kuula, toimitusjohtaja, puh. +358 10 452 4112
Juha Laaksonen, talousjohtaja, puh. +358 10 452 4519

Fortumin sijoittajasuhteet, Sophie Jolly, +358 10 453 2552, Rauno Tiihonen, +358 10 453 6150 ja Janna Haahtela +358 10 453 2538 /  investors@fortum.com

Tiivistetty osavuosikatsaus on laadittu EU:ssa hyväksytyn IAS 34, Osavuosikatsaukset-standardin mukaisesti. Osavuosikatsaus ei ole tilintarkastettu.

Tulostiedotus vuonna 2012:               
- Osavuosikatsaus tammi–syyskuulta julkaistaan 19.10.2012 noin klo 9.00

Tulostiedotus vuonna 2013: 
- Tilinpäätöstiedote vuodelta 2012 julkaistaan 31.1.2013 noin klo 9.00
- Osavuosikatsaus tammi–maaliskuulta julkaistaan 25.4.2013 noin klo 9.00
- Osavuosikatsaus tammi–kesäkuulta julkaistaan 19.7.2013 noin klo 9.00
- Osavuosikatsaus tammi–syyskuulta julkaistaan 23.10.2013 noin klo 9.00

Fortumin vuoden 2012 tilinpäätös ja toimintakertomus julkaistaan viimeistään viikolla 12.

Fortumin varsinainen yhtiökokous pidetään 9.4.2013, ja mahdolliset vuodelle 2013 suunnitellut osingonjakoon liittyvät päivämäärät ovat:
- Osingon irtoamispäivä 10.4.2013
-  Osingonmaksun täsmäytyspäivä 12.4.2013
- Osingonmaksupäivä 19.4.2013

Jakelu:
NASDAQ OMX Helsinki
Keskeiset tiedotusvälineet
www.fortum.com/fi

Osavuosikatsaukseen liittyvää lisätietoa, mukaan lukien vuosineljännestaulukot, on Fortumin verkkosivuilla osoitteessa www.fortum.com/sijoittajat.