Fortum Oyj:n osavuosikatsaus Q3 2012: Erittäin haastava toimintaympäristö - tehostamisohjelma käynnistetty

FORTUM OYJ OSAVUOSIKATSAUS 19.10.2012 klo 9.00 EEST

Heinä–syyskuu 2012

• Vertailukelpoinen liikevoitto oli 220 (297) miljoonaa euroa, -26 %
• Liikevoitto oli 223 (314) miljoonaa euroa, josta vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät olivat 3 (17) miljoonaa euroa
• Osakekohtainen tulos oli 0,14 (0,23) euroa, -39 %, josta vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät olivat 0,01 (0,02) euroa osaketta kohti
• Fortum on käynnistänyt tehostamisohjelman, jonka tavoitteena on parantaa kassavirtaa yli  miljardilla eurolla vuosina 2013–2014
• Käyttöomaisuusinvestointisuunnitelma (CAPEX) päivitetty: vuonna 2012 noin 1,5 (1,6–1,8) miljardia euroa, vuonna 2013 yhteensä 1,1-1,4 miljardia euroa ja vuonna 2014 yhteensä 0,9–1,1 (1,1–1,4) miljardia euroa.

Tammi–syyskuu 2012

• Vertailukelpoinen liikevoitto oli 1 152 (1 294) miljoonaa euroa, -11 %
• Liikevoitto oli 1 242 (1 823) miljoonaa euroa, josta vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät olivat 90 (529) miljoonaa euroa; ero edellisvuoden vastaavaan jaksoon verrattuna johtuu pääasiassa johdannaisista ja Fingrid Oyj:n osakkeiden myynnistä vuonna 2011
• Osakekohtainen tulos oli 0,91 (1,52) euroa, -40 %, josta vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät olivat 0,11 (0,49) euroa osaketta kohti; ero edellisvuoden vastaavaan jaksoon verrattuna johtuu pääasiassa johdannaisista ja Fingrid Oyj:n osakkeiden myynnistä vuonna 2011
• Pohjoismaiset sähkönhinnat selkeästi alemmalla tasolla kuin vuonna  2011

*) Viimeiset kaksitoista kuukautta

Näkymät
 

• Fortumin tämänhetkisen arvion mukaan vuosittainen sähkönkysyntä kasvaa Pohjoismaissa keskimäärin 0,5 % tulevina vuosina.
• Power-divisioonan suojaukset pohjoismaiselle tuotannolle: loppuvuodeksi 2012 tukkumyynnistä 70 % on suojattu 48 euroon megawattitunnilta (MWh). Kalenterivuodeksi 2013 60 % on suojattu 45 euroon/MWh ja vuodeksi 2014 30 % on suojattu 43 euroon/MWh.

Fortumin toimitusjohtaja Tapio Kuula vuoden 2012 kolmannesta neljänneksestä:

" Liiketoimintaympäristö on erittäin haastava, ja vesitilanne aiheuttaa yhä enemmän paineita pohjoismaisiin sähkönhintoihin, jotka ovat selvästi alemmalla tasolla kuin vuosi sitten. Samalla erityisesti Oskarshamnin pidentynyt seisokki Ruotsissa rasitti tulosta selvästi. Konsernin vertailukelpoinen liikevoitto kolmannella neljänneksellä oli yhteensä 220 miljoonaa euroa. Tulos oli odotustemme mukaisesti heikko, mutta hyvin epätyydyttävä.

Fortum on haastavasta liiketoimintaympäristöstä johtuen käynnistänyt tehostamisohjelman ylläpitääkseen ja vahvistaakseen strategista joustavuuttaan sekä kilpailukykyään. Ohjelmalla pyritään lisäksi varmistamaan yhtiön taloudellisten tavoitteiden saavuttaminen myös jatkossa.
Kohdennetut toimenpiteet tehostavat ydinprosessejamme ja vähentävät kuluja.

Euroopan- ja maailmanlaajuinen taloustilanne - sekä epävarmuus sen kestosta - on heijastunut Fortumin liiketoimintaan. Yhtiöömme vaikuttavien ulkoisten paineiden ja kustannusten kasvun johdosta joudumme edelleen tehostamaan toimintaamme. Eurooppalaisten energiayhtiöiden mukaan (Eurelectricin mielipidetutkimus) poliittiset riskit sekä markkinariskit ovat tällä hetkellä energiasektorin suurimpia riskitekijöitä. Tämän lisäksi EU:n päästökauppaa sekä hiilidioksidin päästöoikeuksia koskeva keskustelu ja päätöksenteko ovat kasvattaneet epävarmuutta tulevaisuuden päästömarkkinoista. Myös Pohjoismaissa poliittinen ilmapiiri on muuttunut kielteisemmäksi tukijärjestelmistä riippumattomatonta hiilidioksidivapaata tuotantoa, kuten vesi- tai ydinvoimaa kohtaan. Epävarmassa taloudellisessa tilanteessa poliittinen ennakoitavuus ja johdonmukaisuus olisi arvokkaampaa kuin koskaan.  
 
Tavoitteena on vahvistaa yhtiön kassavirtaa yli miljardilla eurolla vuosina 2013–2014 strategisen joustavuuden ja kilpailukyvyn turvaamiseksi. Tämä toteutetaan vähentämällä käyttöomaisuusinvestointeja, myymällä ydinliiketoimintaan kuulumatonta omaisuutta, vähentämällä toiminnan kiinteitä kuluja ja vapauttamalla käyttöpääomaa. Valitettavasti tehostamisohjelma voi vaikuttaa myös henkilöstöömme. Mikäli joudumme vähentämään henkilöstöä, vähennykset toteutetaan yksikkötasolla luonnollisen poistuman, henkilöstön liikkuvuuden myötä vapautuvien tehtävien uudelleenjärjestelyjen ja eläkkeelle siirtymisten kautta aina kun mahdollista.

Fortumin toiminnan tarkoitus on tuottaa energiaa, joka edesauttaa nykyisten ja tulevien sukupolvien elämää. Tavoitteenamme on vahvistaa ydinliiketoiminnaamme Pohjoismaissa, luoda vakaata tuloskasvua Venäjällä sekä rakentaa perustaa tulevaisuuden kasvulle. "


Tehostamisohjelma 2013–2014

Fortum on käynnistänyt tehostamisohjelman ylläpitääkseen ja vahvistaakseen strategista joustavuuttaan sekä kilpailukykyään yhä haastavammassa liiketoimintaympäristössä. Ohjelmalla pyritään lisäksi varmistamaan yhtiön taloudellisten tavoitteiden saavuttaminen myös jatkossa.

Tavoitteena on vahvistaa yhtiön kassavirtaa yli miljardilla eurolla vuosina 2013–2014. Tämä toteutetaan vähentämällä käyttöomaisuusinvestointeja 250-350 miljoonalla eurolla, myymällä ydinliiketoimintaan kuulumatonta omaisuutta noin 500 miljoonalla eurolla, vähentämällä toiminnan kiinteitä kuluja ja vapauttamalla käyttöpääomaa.

Käyttöomaisuusinvestointien arvioidaan vuonna 2013 olevan 1,1–1,4 miljardia euroa ja vuonna 2014 0,9–1,1 miljardia euroa. Vuoden 2014 lopussa yhtiön kulutason, sisältäen kasvuprojektit, arvioidaan olevan noin 150 miljoonaa euroa pienempi kuin vuonna 2012.

Mikäli henkilöstövähennyksiä tarvitaan, Fortum pyrkii minimoimaan ne luonnollisen poistuman ja eläkkeelle siirtymisten kautta aina kun mahdollista. Tämän vuoksi tilannetta arvioidaan yksikkökohtaisesti.


Taloudelliset tulokset

Heinä–syyskuu

Konsernin liikevaihto oli vuoden kolmannella neljänneksellä 1 140 (1144) miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen liikevoitto oli yhteensä 220 (297) miljoonaa euroa. Konsernin liikevoitto oli yhteensä 223 (314) miljoonaa euroa. Fortumin vuoden 2012 kolmannen neljänneksen raportoituun liikevoittoon vaikuttivat yhteensä 3 (17) miljoonalla eurolla kertaluonteiset erät, pääasiassa sähköntuotantoa suojaavien johdannaisten IFRS:n (IAS 39) mukainen kirjanpitokäytäntö sekä ydinjätehuoltorahastoon liittyvä oikaisu. (Liite 4)

Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta oli kolmannella neljänneksellä 7 (-2) miljoonaa euroa. Osuus Hafslundin ja TGC-1:n voitoista perustuu yhtiöiden toisen neljänneksen osavuosikatsaukseen.
 

Liikevaihto divisioonittain

* Osa Electricity Solutions and Distribution -divisioonaa

Vertailukelpoinen liikevoitto divisioonittain

* Osa Electricity Solutions and Distribution -divisioonaa

Liikevoitto divisioonittain

* Osa Electricity Solutions and Distribution -divisioonaa

Tammi–syyskuu

Konsernin liikevaihto oli tammi-kesäkuussa 4 325 (4 494) miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen liikevoitto oli yhteensä 1 152 (1 294) miljoonaa euroa. Konsernin liikevoitto oli yhteensä 1 242
(1 823) miljoonaa euroa. Fortumin kauden raportoituun liikevoittoon vaikuttivat yhteensä 90 (529) miljoonalla eurolla kertaluonteiset erät, pääasiassa sähköntuotantoa suojaavien johdannaisten IFRS:n (IAS 39) mukainen kirjanpitokäytäntö sekä ydinjätehuoltorahastoon liittyvä oikaisu.

Kertaluonteiset erät, käypään arvoon arvostamisen vaikutukset ja ydinjätehuoltorahastoon liittyvä oikaisu olivat vuoden 2012 tammi-syyskuussa 90 (529) miljoonaa euroa. Tulevien kassavirtojen suojauksessa käytettyjen johdannaisten käyvän arvon muutokset olivat tästä summasta -8 (272) miljoonaa euroa. Kertaluonteiset erät olivat yhteensä 122 (275) miljoonaa euroa, ja ne liittyvät pääosin eräiden sähkö- ja lämpöliiketoimintojen myyntiin.

Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta oli 26 (72) miljoonaa euroa. Osuuden lasku viime vuoteen verrattuna johtui ennen kaikkea Hafslund ASA:n ja TGC-1:n laskeneesta tuloksesta sekä Fingrid Oyj:n osakkeiden myynnistä vuoden 2011 toisella neljänneksellä.

Konsernin nettorahoituskulut kasvoivat 231 (199) miljoonaan euroon. Kustannuksia kasvatti korkokulujen nousu, joka johtui lähinnä Ruotsin korkeammasta korkotasosta sekä korkeammasta keskimääräisestä nettovelasta vuonna 2012 edellisvuoden vastaavaan jaksoon verrattuna. Nettorahoituskuluihin vaikutti myös negatiivisesti rahoitusinstrumenttien käyvän arvon muutos, joka oli 16 (2) miljoonaa euroa.

Tulos ennen veroja oli 1 037 (1 696) miljoonaa euroa.

Kauden verot olivat yhteensä 195 (278) miljoonaa euroa. Tuloslaskelman mukainen veroprosentti oli 18,8 % (16,4 %). Veroprosentti oli 21,2 % (20,8 %), kun osakkuus- ja yhteisyritysten tulosta ja verovapaita myyntivoittoja ei oteta huomioon.

Kauden tulos oli 842 (1 418) miljoonaa euroa. Fortumin osakekohtainen tulos oli 0,91 (1,52) euroa, josta vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät olivat 0,11 (0,49) euroa osaketta kohti; Fingridin osakkeiden myynnin vaikutus vuonna 2011 oli 192 miljoonaa euroa.

Vähemmistöosuus oli 36 (70) miljoonaa euroa. Tämä liittyy pääosin Fortum Värme Holding AB:hen,
jonka taloudellisesta tuloksesta Tukholman kaupunki on oikeutettu saamaan 50 %. Osuuden lasku edellisvuoteen verrattuna johtuu lähinnä Fortum Värmen Tukholman ulkopuolisten lämpöliiketoimintojen myynnistä vuoden 2011 ensimmäisellä neljänneksellä realisoituneesta voitosta, josta vähemmistöosuus oli 32 miljoonaa euroa.


Taloudellinen asema ja kassavirta

Kassavirta

Tammi–syyskuussa vuonna 2012 liiketoiminnan kassavirta laski 158 miljoonalla eurolla 983 (1 141) miljoonaan euroon. Käyttöomaisuusinvestoinnit kasvoivat 55 miljoonalla eurolla 919 (864) miljoonaan euroon. Liiketoimintojen myynnistä saadut tulot olivat yhteensä 315 (574) miljoonaa euroa. Kassavirta ennen rahoituseriä, ts. osingonjakoa ja rahoitusta, laski 448 miljoonalla eurolla 345 (793) miljoonaan euroon. Vahva Ruotsin kruunu vaikutti kolmen ensimmäisen neljänneksen aikana negatiivisesti kassavirtaan; toteutuneet kurssierot olivat -233 (-215) miljoonaa euroa. Valuuttakurssieroista syntyneet tappiot liittyvät Fortumin ruotsalaisten tytäryhtiöiden lainoja suojaavien valuutanvaihtosopimusten jatkamiseen.

Katsauskauden aikana (23.4.2012) maksettiin yhteensä 888 miljoonaa euroa osinkoina. Osingonmaksuun käytettiin rahoja ja pankkisaamisia.  

Yhtiön varat ja sijoitettu pääoma

Taseen loppusumma kasvoi 1 147 miljoonalla eurolla 24 145 miljoonaan euroon (vuoden 2011 lopussa 22 998). Pitkäaikaiset varat kasvoivat 1 266 miljoonalla eurolla 20 210 miljoonasta eurosta 21 476 miljoonaan euroon. Pääosa kasvusta, 1 057 miljoonaa euroa, liittyi käyttöomaisuus-hyödykkeiden arvon kasvuun, mikä johtui investoinneista sekä Ruotsin kruunun ja muiden valuuttojen vahvistumisesta. Lyhytaikaiset varat laskivat 119 miljoonalla eurolla 2 669 miljoonaan euroon. Lasku liittyy pääosin myynti- ja muiden saamisten vähenemiseen 281 miljoonalla eurolla sekä myynnissä olleiden omaisuuserien vähenemisestä 183 miljoonaa euroa, mikä johtui tammi-syyskuun aikana loppuun saatetuista myynneistä. Laskua lyhytaikaisissa saamisissa tasoitti hieman rahojen ja pankkisaamisten kasvu, joka oli 386 miljoonaa euroa.

Sijoitettu pääoma kasvoi 1 189 miljoonalla eurolla ja oli 19 120 miljoonaa euroa (vuoden 2011 lopussa 17 931). Tämä johtui taseen loppusumman kasvusta 1 147 miljoonalla eurolla.

Oma pääoma

Oma pääoma oli 10 239 miljoonaa euroa (vuoden 2011 lopussa 10 161), josta emoyhtiön omistajien osuus oli 9 675 miljoonaa euroa (vuoden 2011 lopussa 9 632) ja määräysvallattomien omistajien osuus 564 miljoonaa euroa (vuoden 2011 lopussa 529).

Rahoitus

Nettovelka kasvoi vuoden 2012 kolmannella neljänneksellä yhteensä 344 miljoonalla eurolla 7 764 miljoonaan euroon (vuoden 2011 lopussa 7 023).

Elokuussa Fortum laski liikkeelle miljardin euron kymmenen vuoden joukkovelkakirjalainan yhtiön EMTN (Euro Median Term Note) -lainaohjelman puitteissa. Velkakirjan nimelliskorko oli 2,25 %.
 
Syyskuun 2012 lopussa konsernin likvidit varat olivat 1 117 miljoonaa euroa (vuoden 2011 lopussa 747). Likvideihin varoihin kuuluvat OAO Fortumin käteisvarat ja pankkitalletukset, noin 202 miljoonaa euroa (vuoden 2011 lopussa 211). Likvidien varojen lisäksi Fortumilla oli käytettävissään noin 2,7 miljardia euroa nostamattomia valmiusluottoja.

Konsernin nettorahoituskulut olivat  vuoden 2012 tammi-syyskuun aikana 231 (199) miljoonaa euroa. Rahoituskulut nousivat pääasiassa konsernin kruunumääräisen (SEK) ja ruplamääräisen (RUB) velan korkeamman korkotason ja kasvaneen keskimääräisen nettovelan vuoksi. Nettorahoituskulut sisältävät myös rahoitusinstrumenttien käyvän arvon muutoksen, joka oli -16 (-2) miljoonaa euroa.

Fortumin pitkäaikaiset luottoluokitukset pysyivät ennallaan. Standard & Poor's:n pitkäaikainen luokitus on A (negatiivinen näkymä) ja Moody’s:n vastaava pitkäaikainen luokitus on A2 (vakaat näkymät).

Tunnuslukuja

Nettovelan ja käyttökatteen (EBITDA) suhde viimeisen 12 kuukauden aikana oli 3,1 (vuoden 2011 lopussa 2,3) ja vertailukelpoinen nettovelan ja käyttökatteen suhde oli 3,4 (vuoden 2011 lopussa 3,0). Lukuihin vaikutti 888 miljoonan euron osingonmaksu. Velkaantumisaste oli 76 % (vuoden 2011 lopussa 69 %) ja omavaraisuusaste 42 % (vuoden 2011 lopussa 44 %). Viimeisen 12 kuukauden aikana sijoitetun pääoman tuotto oli 10,4 % (vuoden 2011 lopussa 14,8 %) ja oman pääoman tuotto 13,1 % (vuoden 2011 lopussa 19,7 %). Osakekohtainen oma pääoma oli 10,89 euroa (vuoden 2011 lopussa 10,84).


Markkinatilanne

Pohjoismaat

Harvinaisen korkeat sademäärät kasvattivat pohjoismaisia vesivarastoja ja alensivat sähkön hintoja vuoden 2012 kolmannella neljänneksellä. Keskimääräiset aluehinnat Fortumin ydinalueilla Suomessa ja Ruotsissa (SE3) olivat systeemihintaa korkeammalla tasolla elokuusta syyskuuhun.

Alustavien tietojen mukaan Pohjoismaissa kulutettiin sähköä kolmannen neljänneksen aikana 80 (81) terawattituntia (TWh) eli noin 1 % vuoden 2011 vastaavaa jaksoa vähemmän. Kulutuksen väheneminen johtui teollisuuden kysynnän heikkenemisestä, kun taas muu kulutus pysyi ennallaan. Tammi-syyskuussa sähkönkulutus Pohjoismaissa oli 280 (282) TWh, eli noin 0,5 % edellisvuotta vähemmän.

Vuoden 2012 alussa Pohjoismaiden vesivarastot olivat 95 TWh eli 12 TWh pitkän aikavälin keskiarvoa suuremmat. Kolmannen neljänneksen alussa Pohjoismaiden vesivarastot olivat 86 TWh eli 2 TWh pitkän aikavälin keskiarvoa suuremmat ja 3 TWh suuremmat kuin vastaavana ajankohtana vuonna 2011. Keskimääräistä hitaampi lumen sulaminen vaikutti vesivarastojen kasvuun kolmannella neljänneksellä. Neljänneksen lopussa Pohjoismaiden vesivarastotasot olivat 109 TWh eli 8 TWh pitkän aikavälin keskiarvoa korkeammat ja 5 TWh korkeammat kuin vastaavana ajankohtana vuonna 2011.

Kolmannen neljänneksen aikana sähkön keskimääräinen systeemihinta Nord Poolissa oli 20,8 (36,0) euroa megawattitunnilta (MWh). Keskimääräinen aluehinta Suomessa oli 30,9 (43,4) euroa/MWh ja Ruotsissa (SE3) 23,2 (38,1) euroa/MWh. Sekä vesiylijäämä vesivoimapainotteisilla alueilla että suunnittelemattomat huoltoseisokit ja rajoitukset siirtokapasiteetissa aiheuttivat eroja aluehinnoissa ja painoivat hintoja etenkin vesivoimapainoitteisilla alueilla. Tämän lisäksi Suomen aluehintaan vaikutti sähköntuonnin väheneminen Venäjältä.  

Vuoden 2012 tammi–syyskuun aikana keskimääräinen systeemihinta Nord Poolissa oli 29,2 (51,5) euroa/MWh. Keskimääräinen aluehinta Suomessa oli 35,3 (53,4) euroa/MWh ja Ruotsissa (SE3) 30,6 (52,1) euroa/MWh. Fenno-Skan 2 -siirtoyhteys oli poikki 17.2.–25.4.2012 välisenä aikana, mikä vaikutti Suomen aluehintaan kyseisenä ajanjaksona ja kasvatti aluehintaeroja.

Saksassa keskimääräinen spot-hinta kolmannen vuosineljänneksen aikana oli 43,5 (49,2) euroa/MWh ja vuoden 2012 tammi–syyskuun aikana 43,0 (51,6) euroa/MWh.

Vuoden alussa CO2-päästöoikeuksien (EUA) markkinahinta oli noin 6,6 euroa/tonni. Kolmannen vuosineljänneksen lopulla CO2-päästöoikeuksien päätöskurssi oli noin 8,0 euroa/tonni. Korkein noteerattu hinta tammi–syyskuun aikana oli noin 9,5 euroa/tonni ja matalin hinta 6,2 euroa/tonni.

Venäjä

OAO Fortum toimii Tjumenin ja Tšeljabinskin alueilla. Sekä öljy- ja kaasuteollisuuteen keskittyneellä Tjumenin että metalliteollisuuteen painottuneella Tšeljabinskin alueella sähkönkysyntä kasvoi marginaalisesti vuoden 2012 kolmannella neljänneksellä 2011 vastaavaan jaksoon verrattuna.

Alustavien tilastotietojen mukaan Venäjällä kulutettiin sähköä vuoden 2012 kolmannella neljänneksellä 229 (226) TWh. Vastaava luku Fortumin toiminta-alueella, hintavyöhykkeellä 1 (Venäjän Euroopan puoleinen alue ja Uralin alue), oli 172 (170) TWh.

Tammi-syyskuussa Venäjällä kulutettiin sähköä 753 (741) TWh. Vastaava luku Fortumin toiminta–alueella, hintavyöhykkeellä 1 (Venäjän Euroopan puoleinen alue ja Uralin alue), oli 560 (553) TWh.

Keskimääräinen sähkön spot-hinta, kapasiteettihinta pois lukien, kasvoi 15 % vuoden 2012 kolmannella neljänneksellä 1 143 (993) ruplaan/MWh hintavyöhykkeellä 1.

Keskimääräinen sähkön spot-hinta, kapasiteettihinta pois lukien, laski vuoden 2012 tammi-syyskuussa 3 % 988 (1 014) ruplaan/MWh hintavyöhykkeellä 1.


Tapahtumia katsauskauden jälkeen

Euroopan komissio

Euroopan komissio julkisti ydinvoimalaitosten stressitestejä koskevan loppuraporttinsa 4.10.2012. Johtopäätös oli, että Loviisan voimalaitos on perusratkaisuiltaan riittävä ulkoisille häiriötekijöille. Lisäksi Fortum on parantanut Loviisan voimalaitoksen turvallisuutta kattavin toimenpitein jo useiden vuosikymmenien ajan. Loviisan voimalaitokselle vaaditut toimenpiteet voidaan toteuttaa vuotuisten investointiohjelmien puitteissa, eikä niillä ole vaikutusta voimalaitoksen käytettävyyteen.

Fortumin osittain omistamat ydinvoimalaitokset Ruotsissa, OKG AB Oskarshamnissa ja FKA Forsmarkissa, ovat toimittaneet suunnitelmat turvallisuuden parantamisesta 15.9. mennessä  Ruotsin säteilyturvallisuusviranomaisen (SSM) pyynnön mukaisesti. Viranomainen arvioi kansallisen suunnitelman olevan valmis vuoden 2012 loppuun mennessä. Suunnitelmassa linjataan, kuinka SSM ja ruotsalaiset ydinvoimaluvanhaltijat noudattavat Eurooppa-neuvoston Fukushiman onnetomuuden jälkeen vaatimia turvallisuusselvityksiä.     

Fortumin mielestä ydinvoimalaitosten turvallisuusvaatimusten harmonisointi on välttämätöntä. Yhtiö pitää tärkeänä, että ydinvoimalaitosten valvontavastuu on kansallisilla viranomaisilla. Ydinvoiman lainsäädäntö pitäisi implementoida Pariisin yleissopimuksen raamien mukaisesti ja harmonisoida koko Europaan tasolla.

Hafslund

Fortumin osakkuusyhtiö Hafslund (Fortumin omistusosuus 34,1 %) ilmoitti 16.10, että sen kolmannen neljänneksen tulosta verojen jälkeen rasittaa -551 miljoonan Norjan kruunun  kertaluonteinen alaskirjaus ja varaus. Yhtiön mukaan tämä johtuu haastavasta markkinatilanteesta ja BioWood Norway AS:n ja Bio-El Fredrikstadin negatiivisesta tuloskehityksestä sekä meneillään olevaan verokiistaan liittyvästä varauksesta. Fortum kirjaa osuutensa alaskirjauksesta ja varauksesta, noin -25 miljoonaa euroa, viimeisen vuosineljänneksen tulokseensa.

Muutoksia Fortumin johtoryhmässä

KTM Helena Aatinen on nimitetty Fortumin viestintäjohtajaksi ja yhtiön johtoryhmän jäseneksi. Hän raportoi toimitusjohtaja Tapio Kuulalle.

Konsernin johtoryhmän jäsen ja konsernin viestinnästä, yhteiskuntasuhteista ja kestävästä kehityksestä vastannut Anne Brunila aloitti Fortumissa syyskuussa 2009. Hän jättää tehtävänsä omasta pyynnöstään. Anne Brunila jatkaa sovituissa kehitystehtävissä kevääseen 2013 ja raportoi toimitusjohtaja Tapio Kuulalle.

Muutokset astuvat voimaan 1.11.2012.


Näkymät

Avaintekijät ja riskit

Fortumin taloudellinen tulos on altis useille strategisille, poliittisille, taloudellisille ja operatiivisille riskeille. Fortumin tuloksen kannalta tärkein tekijä on sähkön tukkuhinta Pohjoismaissa. Tukkuhinnan kehityksen avaintekijöitä Pohjoismaissa ovat tarjonnan ja kysynnän tasapaino, polttoaineiden ja CO2-päästöoikeuksien hinnat sekä vesitilanne. Fortumin investointiohjelman valmistuminen Venäjällä on myös yksi yhtiön tuloskasvun avaintekijöistä.

Maailmantalouden epävarmuuden jatkuminen ja epävakaa taloustilanne Euroopassa heikentävät erityisesti euroalueella talouskasvun ja elpymisen näkymiä keskipitkällä aikavälillä. Yleinen talouden epävarmuus vaikuttaa raaka-aineiden ja CO2-päästöoikeuksien hintoihin. Tämä ja Pohjoismaiden runsas vesitilanne saattavat ylläpitää sähkön tukkuhinnan laskupainetta Pohjoismaissa lyhyellä aikavälillä. Venäjän liiketoiminnan osalta avaintekijöitä ovat sähkön tukku- ja kapasiteettimarkkinoiden sääntelyn kehitys sekä investointiohjelmaan sisältyviin hankkeisiin liittyvät operatiiviset riskit. Kaikilla alueilla polttoaineiden hinnat ja voimalaitosten käytettävyys vaikuttavat myös kannattavuuteen. Lisäksi  talouden turbulenssin seurauksena suuremmilla valuuttakurssivaihteluilla voi erityisesti Ruotsin kruunun ja Venäjän ruplan osalta olla sekä muunto- että transaktiovaikutuksia Fortumin tulokseen.

Pohjoismaiset markkinat

Makrotalouden epävarmuudesta huolimatta sähkön osuus kokonaisenergiankulutuksesta jatkaa kasvuaan. Fortum arvioi vuosittaisen sähkönkulutuksen kasvavan lähivuosina Pohjoismaissa keskimäärin 0,5 %, mutta lähimpien vuosien kasvuvauhti riippuu paljolti Euroopan ja etenkin Pohjoismaiden makrotalouden kehityksestä.

Kolmannella neljänneksellä öljyn hinta laski tasaisesti, kun taas hiilen hinnanlasku tasaantui neljänneksen loppua kohti. CO2-päästöoikeuksien (EUA) hinnat heikentyivät hieman neljänneksen aikana. Sähkön termiinihinnat seuraaville 12 kuukaudelle laskivat sekä Pohjoismaissa että Saksassa.

Lokakuun 2012 puolivälissä hiilen termiinihinta (ICE Rotterdam) loppuvuodelle 2012 oli noin 88 Yhdysvaltain dollaria tonnilta ja hiilidioksidipäästöoikeuksien markkinahinta vuodelle 2012 noin 8 euroa hiilidioksiditonnia kohti.

Lokakuun 2012 puolivälissä sähkön termiinihinta Nord Poolissa loppuvuodelle 2012 oli noin 39 euroa/MWh. Sähkön termiinihinta vuodelle 2013 oli noin 38 euroa/MWh ja vuodelle 2014 noin 39 euroa/MWh. Saksassa sähkön termiinihinta loppuvuodelle 2012 oli noin 47 euroa/MWh ja vuodelle 2013 noin 47 euroa/MWh.

Lokakuun puolivälissä 2012 Pohjoismaiden vesivarannot olivat noin 8 TWh keskimääräistä suuremmat ja 4 TWh yli vuoden 2011 vastaavan tason.

Power

Fortumin Power-divisioonan pohjoismaiseen sähkönhintaan vaikuttavat muun muassa suojausasteet, suojaushinta, spot-hinnat, Fortumin joustavan tuotantorakenteen käytettävyys ja käyttö sekä valuuttakurssivaihtelut. Mikäli sähköntuotantolähteiden suhteellisten osuuksien muutoksista mahdollisesti johtuvia vaikutuksia ei oteta huomioon, Power-divisioonan pohjoismaisen sähkön tukkumyyntihinnan 1 euron muutos megawattituntia kohti johtaa noin 45 miljoonan euron muutokseen Fortumin vuotuisessa vertailukelpoisessa liikevoitossa. Lisäksi Power-divisioonan vertailukelpoiseen liikevoittoon vaikuttaa mahdollinen lämpövoimatuotannon määrä ja siitä saatava tuotto.

Ruotsin ydinvoimalaitoksissa meneillään olevat monivuotiset investointiohjelmat parantavat turvallisuutta ja käytettävyyttä sekä lisäävät nykyisten laitosten kapasiteettia. Investointiohjelmien toteuttaminen saattaa vaikuttaa käytettävyyteen. Investointiohjelmat vaikuttavat Fortumin ydinvoimaosakkuusyhtiöiltään ostaman sähkön hankintakustannuksiin lisäämällä poistoja ja rahoituskuluja.

Fukushiman onnettomuuden jälkeen koko Euroopassa on suoritettu turvallisuusselvityksiä. Maaliskuussa 2012 useissa Euroopan ydinvoimalaitoksissa, mukaan lukien Loviisan ydinvoimalaitos, on suoritettu niin sanottuja vertaisarviointeja osana turvallisuusselvitystä. Euroopan komissio jätti Eurooppa-neuvostolle kansallisten raporttien pohjalta laaditun kokonaisraportin lokakuussa 2012. Joitakin uusia turvallisuusvaatimuksia esitettiin jo keväällä suoritetun ydinvoimalaitosten katselmuksen pohjalta. Vaadittavat parannukset voidaan toteuttaa ydinvoimalaitosten suunniteltujen, vuotuisten investointiohjelmien puitteissa.

Ydinjätemaksut ja -vakuudet päivitetään Ruotsin lainsäädännön mukaisesti säännöllisin väliajoin. Hallitus päätti joulukuun 2011 lopussa maksuista ja takuista jaksolle 2012–2014. Kyseisellä jaksolla niiden negatiivisen vaikutuksen Fortumin vertailukelpoiseen liikevoittoon arvioidaan olevan 15 miljoonaa euroa vuodessa.

Ydinvoiman polttoainekustannusten arvioidaan nousevan noin 15 miljoonaa euroa kaikissa Fortumin voimalaitoksissa vuonna 2012, mikä johtuu sekä uraanin että sen rikastamisen markkinahinnan noususta.

Venäjä

Venäjän sähkön tukkumarkkinat vapautettiin vuoden 2011 alussa. Kaikki sähköntuotantoyhtiöt kuitenkin myyvät edelleen kotitalouksien ja eräiden kuluttajaryhmien (Pohjois-Kaukasia, Tuvan tasavalta, Burjatian tasavalta) kulutusta vastaavan osan sähköntuotannostaan ja kapasiteetistaan säännellyillä hinnoilla.

Kapasiteettimaksut hallituksen investointivelvoitesopimuksiin kuulumattomalle kapasiteetille määräytyvät huutokaupalla (CCS – ”vanha kapasiteetti”). Vuotta 2012 koskeva kapasiteettihuutokauppa pidettiin syyskuussa 2011. Suurin osa Fortumin voimalaitoksista tuli valituksi huutokaupassa, ja hinnat olivat lähellä vuoden 2011 hintatasoa. Noin 4 % (120 MW) vanhasta kapasiteetista jäi huutokaupan ulkopuolelle tiukentuneiden teknisten vähimmäisvaatimusten vuoksi. Tämä kapasiteetti saa kuitenkin markkinoiden keskimääräisen kapasiteettihinnan mukaisia kapasiteettimaksuja vielä kahden vuoden ajan. Vuoden 2013 kapasiteettimarkkinoiden huutokauppaan sallittiin sama määrä Fortumin vanhaa kapasiteettia kuin vuonna 2011 pidettyyn, vuotta  2012 koskevaan huutokauppaan.   
 
Vuoden 2007 jälkeen investointivelvoitesopimusten (CSA – ”uusi kapasiteetti”) perusteella rakennetulle tuotantokapasiteetille maksetaan takuuhintaa 10 vuoden ajan. Takuuhinnat on määritelty riittävän investointituoton varmistamiseksi.

OAO Fortumin uusi kapasiteetti (CSA) on tärkeä tuloskasvuun vaikuttava tekijä Venäjällä. Tuotantovolyymien kasvu tuo lisää myyntituloja ja uudelle tuotantokapasiteetille maksetaan myös huomattavasti korkeampia kapasiteettimaksuja kuin vanhalle kapasiteetille. Saatavat maksut kuitenkin vaihtelevat ajankohdan sekä voimalaitosten iän, koon, sijainnin, tyypin ja käytettävyyden mukaan. Uuden kapasiteetin tuotto on taattu kapasiteettimarkkinoita koskevien sääntöjen (Capacity Supply Agreement) mukaisesti. Viranomainen tarkastelee tuottoja sähkömarkkinoilla kolmen ja kuuden vuoden kuluttua ja on mahdollista, että myös uuden kapasiteetin kapasiteettimaksuja arvioidaan uudelleen. Uuden kapasiteetin kapasiteettimaksut voivat vaihdella hieman vuosittain, sillä tuotto on sidottu Venäjän pitkän aikavälin valtionobligaatioihin, joiden maturiteetti on 8–10 vuotta.

Fortumin investointiohjelman suurimpien uusien yksiköiden käyttöönottoa Nyaganissa lykättiin toistamiseen hieman vuoden 2012 toisella neljänneksellä. Pääurakoitsijan kanssa käydään keskusteluja ja Fortumin arvion mukaan Nyagan 1 otetaan käyttöön vuoden 2013 ensimmäisen neljänneksen aikana ja Nyagan 2 vuoden 2013 ensimmäisen puolen vuoden aikana rakentamisessa tapahtuneiden viivästysten vuoksi. Tämä ei vaikuta investointiohjelman kokonaisaikatauluun tai sen taloudellisiin tavoitteisiin. Fortum teki vuonna 2008 varauksen mahdollisista viivästymisistä aiheutuvia sakkoja varten. Urakoitsijan kanssa tehdyn sopimuksen mukaan Fortum saa asianmukaisen korvauksen vahingoista, jotka johtuvat urakoitsijan viivästymisistä.

Kesäkuussa Fortum ilmoitti rakentavansa Venäjän investointiohjelmansa kaksi viimeistä 250 megawatin (MW) yksikköä Tšeljabinskiin Uralille. Alun perin yksiköt oli tarkoitus rakentaa Tjumenin alueelle Länsi-Siperiaan. Yksiköt kuuluvat vuonna 2008 solmitun investointivelvoitesopimuksen piiriin. Uudet yksiköt rakennetaan Chelyabinsk GRES -laitokselle. Lisäksi voimalaitoksen nykyinen laitteisto uudistetaan ja tehoa korotetaan. Fortum suunnittelee ottavansa käyttöön 2,5 miljardin euron investointiohjelmansa viimeiset uudet voimalaitosyksiköt vuoden 2014 loppuun mennessä. Investointiohjelman loppuosan arvo on lokakuussa 2012 syyskuun 2012 lopun valuuttakursseilla laskettuna noin 750 miljoonaa euroa.

Meneillään olevan investointiohjelman valmistumisen jälkeen Fortumin tavoitteena on saavuttaa noin 500 miljoonan euron liikevoittotaso ja tuottaa positiivista taloudellista lisäarvoa Russia-divisioonassa.

Venäjällä on perustettu komissio kehittämään maan lämpömarkkinaa. Tärkeimmät asiat liittyvät lämpömarkkinan sääntelyyn, keskitettyyn kaukolämpöön ja yhteistuotannon tehokkuuteen.

Venäjän hallitus nostaa todennäköisesti kaasun hintoja 1.7.2013 alkaen; korotuksen arvioidaan olevan 15 %.

Tehostamisohjelma 2013-2014

Fortum on käynnistänyt tehostamisohjelman ylläpitääkseen ja vahvistaakseen strategista joustavuuttaan sekä kilpailukykyään yhä haastavammassa liiketoimintaympäristössä. Ohjelmalla pyritään lisäksi varmistamaan yhtiön taloudellisten tavoitteiden saavuttaminen myös jatkossa.

Tavoitteena on vahvistaa yhtiön kassavirtaa yli miljardilla eurolla vuosina 2013–2014. Tämä toteutetaan vähentämällä käyttöomaisuusinvestointeja 250-350 miljoonalla eurolla, myymällä ydinliiketoimintaan kuulumatonta omaisuutta noin 500 miljoonalla eurolla, vähentämällä toiminnan kiinteitä kuluja ja vapauttamalla käyttöpääomaa. Vuoden 2014 lopussa yhtiön kulutason, sisältäen kasvuprojektit, arvioidaan olevan noin 150 miljoonaa euroa pienempi kuin vuonna 2012.

Käyttöomaisuusinvestoinnit ja -myynnit

Fortum on päivittänyt käyttöomaisuusinvestointien ennustettaan. Fortum odottaa investointien olevan noin 1,5 miljardia euroa vuonna 2012, noin 1,1–1,4 miljardia euroa vuonna 2013 ja 0,9–1,1 miljardia euroa vuonna 2014. Luvut eivät sisällä mahdollisia yritysostoja. Pääasiallinen syy korkeampiin käyttöomaisuusinvestointeihin vuonna 2012 on Venäjän investointiohjelman aikataulun nopeuttaminen. Vuosittaisten kunnossapitoinvestointien arvioidaan olevan vuonna 2012 noin 500–550 miljoonaa euroa eli hieman alle poistojen tason.

Aikaisempi ohjeistus: Tällä hetkellä Fortum arvioi vuoden 2012 käyttöomaisuusinvestointien olevan noin 1,6–1,8 miljardia euroa ja vuosina 2013–2014  noin 1,1–1,4 miljardia euroa. Luvut eivät sisällä mahdollisia yritysostoja.

Verotus

Fortumin vuoden 2012 veroasteeksi arvioidaan 19–21 %, kun osakkuus- ja yhteisyritysten tulosta, verovapaita myyntivoittoja ja kertaluonteisia eriä ei oteta huomioon. Suomen yritysverokantaa laskettiin 26 %:sta 24,5 %:iin 1.1.2012. Ruotsissa, budjettiesityksen mukaan yritysten veroastetta lasketaan 26,3 %:sta 22 %:iin 1.1.2013 alkaen.

Ruotsissa on meneillään kiinteistöjen verotusarvojen päivitys vuodelle 2013. Tämän odotetaan valmistuvan vuoden 2012 lopulla. Päivitys tehdään kuuden vuoden välein.

Suomen hallitus ilmoitti maaliskuussa 2012, että niin sanottu windfall-vero otetaan käyttöön vuonna 2014.

Suojaukset

Syyskuun 2012 lopussa noin 70 % Power-divisioonan arvioidusta sähkön tukkumyynnistä Pohjoismaissa oli suojattu noin 48 euroon/MWh loppuvuodeksi 2012. Vastaavat luvut kalenterivuodeksi 2013 olivat noin 60 % noin 45 euroon/MWh ja kalenterivuodeksi 2014 noin 30 % noin 43 euroon/MWh.

Fortumin Power-divisioonan pohjoismainen suojaushinta ei sisällä lämpövoimatuotannon marginaalin suojausta. Suojausasteeseen eivät myöskään sisälly Fortumin hiililauhdevoiman fyysiset volyymit tai suojaukset eikä divisioonan sähköntuonti Venäjältä.

Raportoidut suojausasteet voivat vaihdella huomattavasti Fortumin sähköjohdannaismarkkinoilla tekemien toimenpiteiden mukaan. Suojaukset tehdään pääasiassa johdannaissopimuksilla, suurimmaksi osaksi Nord Poolin termiineillä.

Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta

Hafslundin julkistamien alaskirjausten ja varausten arvioidaan vaikuttavan Fortumin tulokseen -25 miljoonalla eurolla tai noin -0,03 eurolla per osake. Vaikutus kirjataan neljännen vuosineljänneksen tulokseen konsernin kirjauskäytännön mukaisesti.

Osingonmaksu

Yhtiökokous päätti, että vuodelta 2011 maksetaan osinkoa 1,00 euroa osakkeelta. Osingonjaon täsmäytyspäivä oli 16.4.2012, ja osinko maksettiin 23.4.2012.

Espoo, 18.10.2012
Fortum Oyj
Hallitus

Lisätietoja:
Tapio Kuula, toimitusjohtaja, puh. +358 10 452 4112
Markus Rauramo, talousjohtaja, puh. +358 10 452 1909

Fortumin sijoittajasuhteet, Sophie Jolly, +358 10 453 2552, Rauno Tiihonen, +358 10 453 6150 ja Janna Haahtela +358 10 453 2538 /  investors@fortum.com

Tiivistetty osavuosikatsaus on laadittu EU:ssa hyväksytyn IAS 34, Osavuosikatsaukset-standardin mukaisesti. Osavuosikatsaus ei ole tilintarkastettu.

Tulostiedotus vuonna 2013:  

    - Tilinpäätöstiedote vuodelta 2012 julkaistaan 31.1.2013 noin klo 9.00
    - Osavuosikatsaus tammi–maaliskuulta julkaistaan 25.4.2013 noin klo 9.00
    - Osavuosikatsaus tammi–kesäkuulta julkaistaan 19.7.2013 noin klo 9.00
    - Osavuosikatsaus tammi–syyskuulta julkaistaan 23.10.2013 noin klo 9.00

Fortumin vuoden 2012 tilinpäätös ja toimintakertomus julkaistaan viimeistään viikolla 12.

Fortumin varsinainen yhtiökokous pidetään 9.4.2013, ja mahdolliset vuodelle 2013 suunnitellut osingonjakoon liittyvät päivämäärät ovat:

- Osingon irtoamispäivä 10.4.2013
- Osingonmaksun täsmäytyspäivä 12.4.2013
- Osingonmaksupäivä 19.4.2013

Jakelu:
NASDAQ OMX Helsinki
Keskeiset tiedotusvälineet
www.fortum.fi

Osavuosikatsaukseen liittyvää lisätietoa, mukaan lukien vuosineljännestaulukot, on Fortumin verkkosivuilla osoitteessa www.fortum.com/sijoittajat.