Fortum tukee valtiovarainministeriön ydinvoimalausunnon johtopäätöksiä tietyin varauksin
Fortum Oyj Lehdistötiedote 29.3.2010
Fortum tukee valtiovarainministeriön ydinvoimalausunnon johtopäätöksiä tietyin varauksin Fortum on tänään jättänyt työ- ja elinkeinoministeriölle vastineensa valtiovarainministeriön (VM) ydinvoimalausuntoon. VM:n lausunto koskee Fortumin ja Fennovoiman periaatepäätöshakemuksia uusien ydinvoimalaitosyksiköiden rakentamiseksi sekä Posiva Oy:n periaatepäätöshakemusta ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen laajentamiseksi Loviisa 3 -yksikköä varten. Fortum yhtyy VM:n johtopäätökseen, jonka mukaan kullekin kolmelle hakijalle voitaisiin myöntää periaatepäätös uuden ydinvoimatuotannon rakentamiseksi. Fortumin näkemyksen mukaan VM:n lausunto erityisesti sähkön hintaa, ydinvoimatuottajan valintaa ja ydinjätteen loppusijoitusta koskien on kuitenkin yksipuolinen. Sähkön hinta muodostuu pörssissä - tuottajan yhtiömuodolla ei vaikutusta tuotantokustannuksiin VM:n lausunnossa todetaan, että Pohjoismaissa sähkön hinta muodostuu Nord Pool -sähköpörssissä, ja tämä hinta toimii referenssinä käytännössä kaikelle käytävälle sähkökaupalle tuotantotavasta riippumatta. Pohjoismaissa kulutetusta sähköstä myytiin Nord Poolin kautta yhteensä 72 % vuonna 2009, mikä osoittaa, että markkina toimii. Lausunnossa esitetään, että ns. mankala-toimintaperiaate, jossa yhtiö tuottaa sähköä omistajilleen omakustannushintaan, saattaisi pienentää sähköntuotannon kustannuksia. Väitteelle ei ole osoitettavissa perusteita. Toimintaperiaatteesta riippumatta yhtiöt hankkivat laitoksensa samoilta toimittajilta ja polttoaineensa samoilta markkinoilta. Tämän lisäksi niitä sitovat samat lakisääteiset velvoitteet mm. ydinturvallisuudesta ja käytetystä ydinpolttoaineesta. Fortumin markkinaosuus tänään 13 % - uusien laitosten valmistuessa noin 4 % VM:n lausunnossa on otettu lähtökohdaksi Pohjoismaiden laajuiset sähkömarkkinat. On kuitenkin ristiriitaista, että lausunnossa spekuloidaan Fortumin ydinvoima- ja vesivoimatuotannon markkinavoimalla ja sen vaikutuksella sähkönhintaan. Fortum ei toimi missään olosuhteissa vapaan hinnanmuodostuksen vastaisesti, eikä ydinvoimalle tai vesivoimalle ole olemassa erillisiä markkinoita. Fortumin markkinaosuus pohjoismaisilla sähkön tukkumarkkinoilla on noin 13 % ja vastaavat osuudet muilla suurilla ydinvoimatuottajilla Vattenfallilla ja E.ONilla ovat 19 % ja 8 % (vuonna 2008). Kun nyt lupaa hakeneet ydinvoimalaitokset käynnistyvät 2020-luvulla, Suomi on osa Pohjois-Euroopan kattavaa sähkömarkkinaa, jossa Fortumin markkinaosuus on arviolta vain noin 4 % ja esimerkiksi E.ONin markkinaosuus noin 10 %. On myös otettava huomioon, että Fortum käyttää ainoastaan Loviisan ydinvoimalaitosta, muissa se on vähemmistöomistaja. Olkiluodon voimalaitosta käyttää TVO ja Ruotsin ydinvoimalaitoksia E.ONin ja Vattenfallin konserniyhtiöt. Loviisan nykyisten ydinvoimalaitosyksiköiden käyttöluvat päättyvät vuosina 2027 ja 2030, ja niiden korvaaminen on yksi keskeinen peruste Loviisa 3 -hankkeelle. Markkinavoimaa analysoidessaan VM ei myöskään huomioi, että Fortumin vesivoima on pääosin ns. jokivesivoimaa, jossa sähköä syntyy pääsääntöisesti joen virtaaman mukaisesti. Jokivesivoiman säädettävyys on hyvin vähäistä erityisesti verrattuna ns. allasvesituotantoon, jota esimerkiksi Norjassa on runsaasti. Kun lisäksi huomioidaan, että Fortumin vesivoiman osuus koko pohjoismaisesta sähköntuotannosta on alle 5 %, ei Fortumilla teoriassakaan olisi mahdollisuuksia vaikuttaa Nord Poolissa muodostuvaan sähkön tukkuhintaan. Markkinaosuudesta riippumatta vesivoimaa on taloudellisinta käyttää maksimaalisesti korkeiden hintojen aikana - muutoinhan vastaava vesimäärä pitäisi käyttää alhaisten hintojen aikana. Jokaisella ydinvoimatuottajalla vastuu omista ydinjätteistään - Posiva hoitaa omistajiensa velvollisuuksia VM:n lausunnossa todetaan, että ydinpolttoaineen loppusijoittamista koskevassa päätöksenteossa tulisi ottaa huomioon kaikki markkinavaikutukset ja varmistaa Fennovoiman käytetyn polttoaineen loppusijoitus, mikäli periaatepäätös myönnetään sille. Ydinjätteen loppusijoituksella ei ole markkinoita, vaan ydinenergialain mukaan jokainen ydinenergian tuottaja vastaa omista ydinjätevelvoitteistaan. Fortum ja TVO ovat perustaneet Posiva Oy:n hoitamaan niiden ydinenergialaissa säädettyjä ydinjätehuollon tehtäviä. Posiva ei siis toimi, eikä sen ole tarkoituskaan toimia, markkinaehtoisesti, vaan sen ainoa tehtävä on hoitaa omistajiensa lakiin perustuvia velvoitteita. Posiva ei myöskään millään tavalla heikennä muiden mahdollisten ydinvoimayhtiöiden mahdollisuuksia hoitaa omia lakisääteisiä velvoitteitaan käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksen osalta. Periaatepäätökset kaikille tällä lupakierroksella Fortumin näkemyksen mukaan lupien myöntämisessä tulisi edetä nopeasti, jotta hankkeet saataisiin konkreettisesti liikkeelle ennen kuin ydinvoimarakentaminen kiihtyy maailmalla merkittävästi. Kuten VM:n lausunnossa todetaan, hankkeet on myös järkevää jaksottaa siten, että ne eivät etene samassa vaiheessa. Fortum on valmis aikatauluttamaan omista lähtökohdistaan hankkeensa siten, että se valmistuu myös markkinoiden sähköntarpeen ja resurssitarpeen kannalta tarkoituksenmukaisesti. Tämä tarkoittaa, että Loviisa 3 otettaisiin käyttöön vuosina 2022-23. Tämä pienentää rakennustoimintaan ja rahoitukseen liittyviä riskejä ja varmistaa myös nykyisten Loviisan ydinvoimalaitosten hallitun korvaamisen. On kuitenkin huomattava, että myös tämä ajoitus edellyttää myönteistä periaatepäätöstä nyt, sillä kielteinen periaatepäätös tarkoittaisi koko vuosia kestävän lupaprosessin aloittamista alusta. Fortumin vastine kokonaisuudessaan sekä tietoa pohjoismaisista sähkömarkkinoista on verkossa osoitteessa www.loviisa3.fi. Fortum Oyj Konserniviestintä Lisätietoja: Sasu Valkamo, johtaja, Loviisa 3 -hanke, Fortum, puh. 050 453 2232