Fortumin Anne Brunila Sähkömarkkinat 2009 -seminaarissa: Energia-ala tarvitsee pitkäjänteisen tiekartan
Lehdistötiedote 7.10.2009
Fortumin Anne Brunila Sähkömarkkinat 2009 -seminaarissa: Energia-ala tarvitsee pitkäjänteisen tiekartan "Syksyn aikana kiihtynyttä ydinvoima- ja energiakeskustelua on monesti leimannut tarkoitushakuisuus," sanoi Fortumin yhteiskuntasuhteiden ja kestävän kehityksen johtaja Anne Brunila tänään Energiakolmion Sähkömarkkinat 2009 -seminaarissa. Hän peräänkuulutti pitkäjänteisen tiekartan määrittelyä energia-alalle, jotta keskustelua voitaisiin käydä ja lopulta myös päätöksiä tehdä mahdollisimman realistisilla perusteilla. Parhaaseen tulokseen päästään, kun energiapolitiikka on ennakoivaa ja luo edellytykset markkinaehtoiselle kehitykselle. Erilaisiin kansallisiin tukimuotoihin nojaava energiamarkkinoiden kehittäminen ei ole kestävällä pohjalla. Päätökset tehdään tuleviksi vuosikymmeniksi - Suomi ei ole suljettu sähkömarkkina Energia-alalla tänään tehtävät päätökset vaikuttavat useiden vuosikymmenten ajan. Siksi katseet on suunnattava pidemmälle kuin vuoteen 2020, joka tämänhetkisessä keskustelussa on virstanpylväs. Seuraavan kymmenen vuoden sijaan energia-alan tiekartan tulisi ulottua 2030-luvulle, jolloin merkittävä osa kotimaista sähköntuotantokapasiteettia tulee käyttöikänsä päähän ja pohjoismaiset sähkömarkkinat ovat muuttuneet pohjoiseurooppalaisiksi. Markkinoilla sähkön hinta määräytyy kysynnän ja tarjonnan sekä sähkömarkkinoiden toimivuuden perusteella. Pohjoismaisilla ja eurooppalaisilla sähkömarkkinoilla tapahtuu seuraavilla vuosikymmenillä merkittäviä muutoksia, joilla on vaikutusta myös sähkön hintaan ja toimitusvarmuuteen. Tärkeimpiä näistä ovat eurooppalaisten sähkömarkkinoiden avautuminen kilpailulle, uusi kapasiteetti ja lisääntyvät siirtoyhteydet markkinoiden sisällä ja niiden välillä. Eri tuotantomuotojen kilpailukyky analysoitava realistisesti Julkisessa keskustelussa lupaa rakentaa uusi ydinvoimalaitosyksikkö on verrattu lupaan painaa rahaa. Vertaus perustuu oletukseen, että sähkön markkinahinta nousee oleellisesti vuoteen 2020 mennessä samalla kun arviot ydinvoiman tuotantokustannusten tasosta perustuvat vanhojen ydinvoimaloiden investointikustannuksiin. Käsitykset ovat nopeasti muuttumassa ja uusimmat arviot ydinvoimaloiden investointikustannuksista ovat tuntuvasti aiempaa korkeampia. Todellisiin kustannuksiin vaikuttaa merkittävästi myös infrastruktuurin rakentamistarpeet ja ydinjätteiden loppusijoitusratkaisu. Käsitykset uusiutuvien energiantuotantomuotojen kustannuksista ja niiden vaatimien tukijärjestelmien vaikutuksista kansantalouteen ja sähkön hintaan ovat myös joutuneet uudelleen arvioitaviksi useissa EU-maissa. Kustannustehokkaat ratkaisut, jotka eivät vääristä kilpailua markkinoilla, edellyttävät tukijärjestelmien harmonisointia EU:ssa. Voimayhtiöt eivät voi perustaa investointejaan toiveajatteluun tai epätäydelliseen tietoon - hyvä lähtökohta olisi, että kaikkien uusiutuvien energiantuotantomuotojen tukiratkaisut ovat tiedossa ja vertailukelpoisia. Suomeen mahdollisesti rakennettava uusi ydinvoimakapasiteetti valmistuu aikaisintaan 2020-luvun alkupuolella, ja sen tuotanto kilpailee yhdentyvillä pohjoiseurooppalaisilla sähkömarkkinoilla kaikkien muiden sähkön tuottajien ja tuotantomuotojen kanssa. Energia-ala tarvitsee pitkäjänteisen, vähintään 2030-luvulle ulottuvan tiekartan, joka huomioi Suomen osana eurooppalaista energiamarkkinoiden kehitystä, eri tuotantomuotojen markkinaehtoisen kehittämisen ja poliittisen toimintaympäristön, joka ohjaa investoinnit yhteiskunnan kokonaiskustannusten kannalta edullisimpiin tuotantomuotoihin. Fortum Oyj Konserniviestintä Lisätietoja: Yhteiskuntasuhteiden ja kestävän kehityksen johtaja Anne Brunila, puh. 010 45 20 973