Fortumin kommentti hallitusohjelmaan: Edelläkävijyys ilmastoasioissa sopii hyvin Suomelle

FORTUM OYJ VERKKOUUTINEN 4.6.2019

Suomen uusi hallitusohjelma julkistettiin 3.6 2019. Olemme Fortumissa tarkastelleet erityisesti hallitusohjelman ilmasto- ja energiapoliittisia linjauksia, joiden tavoitetasoa ja toimia pidämme kokonaisuutena erittäin hyvänä. 

"On ilo huomata, että uuden hallituksen tavoitteet ilmastoasioissa ovat korkealla, ja Suomi on sitoutunut uudistamaan Euroopan unionin ja Suomen ilmastopolitiikkaa siten, että teemme osamme 1,5 asteen tavoitteen saavuttamiseksi. Suomen oma tavoite päästä hiilineutraaliksi vuonna 2035 on vaativa, mutta kuten Energiateollisuus jo aiemmin kommentoi, me energia-alalla olemme valmiita haasteeseen. Teemme joka päivä töitä uusien vähäpäästöisten ratkaisujen eteen, oli kyse sitten sähkön- tai lämmöntuotannosta, kiertotaloudesta tai kotitalouksien energiatehokkuuspalveluista ", toteaa Fortumin yhteiskuntasuhteista ja viestinnästä vastaava johtaja Arto Räty.

Pidämme Fortumissa tärkeänä, että Suomi näyttää sitoutumisensa Pariisin ilmastosopimukseen ja vauhdittaa omalla toiminnallaan EU:n pitkän aikavälin ilmastotoimien rakentamista kohti vuotta 2050. Keskeistä on saada mahdollisimman nopeasti kiinnitettyä EU:n 2050 hiilineutraalisuustavoite. Sen jälkeen tulee laatia kustannustehokas päästövähennyspolku, jossa on asetettu välitavoitteet vuosille 2030 ja 2040.

Olemme tyytyväisiä siihen, kuinka hyvin hallitusohjelma tunnistaa sähkön keskeisen merkityksen tulevaisuudessa. Yhteiskunnan, esimerkiksi lämmityksen, liikenteen ja teollisuuden laajalla sähköistymisellä on suuri merkitys ilmastotavoitteiden saavuttamisen kannalta. Eurooppalaisten sähköntuottajien järjestön Eurelectricin arvion mukaan yhteiskunnan 60 prosentin sähköistymisasteella voidaan saavuttaa 95 prosentin päästövähenemä. Sähköistymiskehitystä tukevat veropäätökset ovatkin erittäin tervetulleita.

Yksityiskohtaisempia huomioita:

  • Kun kansallista ilmastolakia päivitetään, on tärkeää varmistaa, että toimenpiteet ovat linjassa EU:n päästökaupan kanssa. Kansalliset toimet tulee suunnata ensisijaisesti  päästökaupan ulkopuolisille sektoreille. Mikäli päästökauppasektorilla kuitenkin päätetään toteuttaa kansallisia toimia, on niiden vaikutus päästökauppaan eliminoitava päästöoikeuksia mitätöimällä. EU:n päästökaupan laajentaminen ja tehostaminen  on hyvä asia, sillä toimiva päästökauppa ja vahva CO2-hintaohjaus on tehokkain tapa irtautua fossiilista polttoaineista ilman kieltolakeja. Lämmityssektori tulisi liittää päästökauppaan kokonaisuudessaan.
  • EU:n päästökaupan merkitys on hyvin huomioitu hallitusohjelman energiaverotuksen kokonaisuudistusta koskevissa kirjauksissa. Tavoitteena tuleekin olla  päästökaupan kanssa linjattu verotus, joka ei sisällä päällekkäisyyksiä eikä porsaanreikiä. Kaikki päästöt pitäisi saada  joko päästökaupan tai CO2-vero-ohjauksen piiriin, mutta ei molempien. Kaukolämpö on esimerkki päällekkäisyydestä: kaukolämpö on sekä päästökaupassa että CO2-veron piirissä. Kaukolämpöasiakkaat maksavat siis CO2-päästöistään kahdesti, kun muulla tavalla lämmittävät maksavat vain jommankumman.
  • Hallitusohjelmassa mainitut energiaverotuksen ensimmäisen vaiheen muutokset ovat tervetulleita. Pidämme tärkeänä etenkin II veroluokan sähköveron alentamista EU:n sallimalle minimitasolle sekä kaukolämpöverkkoon lämpöä tuottavien lämpöpumppujen ja konesalien siirtämistä tähän veroluokkaan. Energiatehokkaalla kaukolämmöllä on Suomen olosuhteissa suuri merkitys ja siksi ratkaisut, jotka vauhdittavat lisää siirtymistä polttamiseen perustuvasta lämmöntuotannosta muun muassa hukkalämpöjen hyödyntämiseen, ovat hyviä.

    Hallitusohjelman tavoin haluamme vahvistaa Suomen roolia kiertotalouden edelläkävijänä. Mielestämme kiertotaloutta voidaan tukea parhaiten tuotteiden ja pakkausten kierrätettävyysvaatimuksilla, kunnianhimoisilla kierrätystavoitteilla ja sujuvilla lupa- ja kaavoitusprosesseilla. Hallitusohjelma sisältää monia tervetulleita avauksia tähän liittyen. Muun muassa tavoite EU:n EcoDesign-direktiivin laajentamisesta koskemaan myös tuotteiden kierrätettävyysvaatimuksia olisi tervetullut askel.

    Kiertotaloudesta puhuttaessa on kuitenkin hyvä muistaa, että kaikkia jätteitä ei voida hyödyntää jajätteiden energiakäytöllä on edelleen paikkansa. Emme pidä suunniteltua veroa jätteenpoltolle kannatettavana, koska veron ohjausvaikutus laadukkaan kierrätyksen ja uudelleenkäytön lisäämiseksi on kyseenalainen. Jätteenpolton verotus voi vähentää kierrätysinvestointien mielekkyyttä, kun kierrätyksen rejektien käsittelyyn ei ole kustannustehokasta ratkaisua. Osaa jätteistä ei voi tai pidä kierrättää, ja näiden osalta energiahyödyntäminen on ympäristön kannalta paras ratkaisu. Verotus myös heikentäisi kaukolämmön kilpailukykyä ja nostaisi samalla tuotetun sähkön kustannuksia.
     
  • Olemme tyytyväisiä vesilakia koskevaan kirjaukseen, jonka mukaan vesilakia päivitetään ulottamalla kalatalousvelvoitteet niin sanottuihin nollavelvoitelaitoksiin. Pidämme myös hyvänä linjausta, joka kannustaa jatkamaan vaelluskalahankkeita laajalla yhteistyöllä. Olemme käytännössä todenneet tämän olevan toimivin ja kustannustehokkain tapa edistää kansallisen kalatiestrategian toteutusta.
     

Fortum Oyj
Viestintä

Lisätietoja:
Merja Paavola, johtaja, yhteiskuntasuhteet, puh. 050 396 1161, merja.paavola@fortum.com 

Yrityksestä

FortumFortum on johtava puhtaan energian yhtiö, joka toimittaa asiakkailleen sähköä, lämpöä ja jäähdytystä sekä älykkäitä ratkaisuja resurssitehokkuuden parantamiseen. Haluamme edistää asiakkaidemme ja yhteiskunnan kanssa muutosta kohti puhtaampaa maailmaa. Palveluksessamme on noin 8 000 ammattilaista Pohjoismaissa, Baltian maissa, Venäjällä, Puolassa ja Intiassa. Vuonna 2018 liikevaihtomme oli 5,2 miljardia euroa ja 57 % sähköntuotannostamme oli CO2-päästötöntä. Fortumin osake noteerataan Nasdaq Helsingissä. www.fortum.fi

Tilaa

Multimedia

Multimedia