Fortumin osavuosikatsaus Q1 2013 - Hyvä ensimmäinen neljännes − Nyaganin 1-yksikkö aloittanut kaupallisen tuotannon

FORTUM OYJ OSAVUOSIKATSAUS 25.4.2013 klo 9.00 EEST

Tammi-maaliskuu 2013

• Vertailukelpoinen liikevoitto oli 650 (654) miljoonaa euroa, -1 %
• Liikevoitto oli 603 (739) miljoonaa euroa, josta vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät, kuten johdannaiset ja myyntivoitot, olivat -47 (85) miljoonaa euroa
• Osakekohtainen tulos oli 0,45 (0,56) euroa, -20 %, josta vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät, kuten johdannaiset ja myyntivoitot olivat -0,04 (0,10) euroa
• Vahva rahavirta, 646 (553) miljoonaa euroa
• Sähkönsiirtotoiminnan tulevaisuuden vaihtoehtojen selvittäminen aloitettu
• Nyaganin 2- ja 3 -yksiköiden aikataulut täsmentyneet - vuositasolla 500 miljoonan euron liikevoittotavoitetaso vuoden 2015 aikana
   

*Osavuosikatsauksessa esitetyt vertailuluvut vuodelle 2012 on päivitetty eläkkeisiin liittyvän kirjanpitoteknisen muutoksen johdosta.

Näkymät

• Fortumin tämänhetkisen arvion mukaan sähkönkysyntä Pohjoismaissa kasvaa tulevina vuosina keskimäärin 0,5 % vuodessa.
• Suunnitellut käyttöomaisuusinvestoinnit: 1,1−1,4 miljardia euroa vuonna 2013 ja 0,9–1,1 miljardia euroa vuonna 2014.
• Power-divisioonan suojaukset pohjoismaiselle tuotannolle: loppuvuodeksi 2013 tukkumyynistä 80 % on suojattu hintaan 45 euroa megawattitunnilta (MWh) ja 45 % vuodeksi 2014 on suojattu hintaan 42 euroa/MWh.

Fortumin talousjohtaja Markus Rauramo:

Fortumin ensimmäisen neljänneksen vertailukelpoinen tulos oli hyvä. Konsernin vertailukelpoinen tulos oli 650 miljoonaa euroa ja näin ollen edellisvuoden ensimmäisen neljänneksen tasolla. Liiketoiminnan rahavirta oli 646 miljoonaa euroa. Rahavirta vahvistui vertailukaudesta, vaikka Ruotsin kruunun (SEK) vahvistuminen vaikutti siihen negatiivisesti. Syksyllä 2012 käynnistetty tehostamisohjelma eteni suunnitelmien mukaan.

Power-divisioonan vertailukelpoista tulosta laskivat pienemmistä vesivarastoista johtuva vähäisempi vesivoimatuotanto yhdessä matalamman saavutetun sähkönhinnan kanssa, vaikka ydinvoiman ja lämpövoiman tuotantovolyymit kasvoivat. Ydinvoiman käytettävyys oli hyvä kaikissa laitoksissa lukuun ottamatta Oskarshamnin 1-yksikköä, joka oli poissa käytöstä koko vuosineljänneksen.

Heat-divisioonan vertailukelpoinen liikevoitto kasvoi ensimmäisellä neljänneksellä verrattuna vuoden 2012 vastaavaan jaksoon. Kasvu johtui suuremmista volyymeistä Ruotsissa, pienemmistä kiinteistä kuluista sekä vahvemmasta Ruotsin kruunusta. Suomessa julkaistiin vuoden 2013 ensimmäisen neljänneksen aikana uusi bioöljyyn perustuvan kaupallinen konsepti. Lämmön- ja sähköntuotannon lisäksi tulevaisuudessa voidaan tuottaa myös bioöljyä niin kutsutuissa CHP+-laitoksissa, joissa pyrolyysi on integroitu CHP-tuotantoon.

Maaliskuun lopulla Fortum sai päätökseen Nyaganin 1-yksikön viimeiset rakennusvaiheet. Kattavan analyysin perusteella arvioimme nyt, että Nyaganin 2-yksikkö otetaan käyttöön vuoden 2013 lopulla ja 3-yksikkö valmistuu viimeistään loppuvuoteen 2014 mennessä. Investointiohjelman kokonaisaikataulua tai sen taloudellisia tavoitteita - suunniteltu valmistuminen vuoden 2014 loppuun mennessä sekä 500 miljoonan euron vuotuisen liikevoittotason (EBIT) saavuttaminen vuoden 2015 aikana - ei ole muutettu. Russia-divisioonan vertailukelpoinen liikevoitto laski vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä verrattuna vastaavaan jaksoon vuonna 2012. Vuonna 2011 käyttöönotettujen uusien yksiköiden positiivinen vaikutus ei riittänyt kompensoimaan heikentyneitä lämmön myyntivolyymeja.

Tammikuussa Fortum ilmoitti selvittävänsä sähkönsiirtoliiketoimintansa tulevaisuuden vaihtoehdot. Tarkastelu saataneen päätökseen vuoden 2013 kuluessa. Ensimmäisen neljänneksen aikana Distribution-liiketoiminta-alueen vertailukelpoinen tulos vahvistui. Tulosparannus selittyy pääasiassa suuremmilla volyymeilla, jotka olivat edellisvuoden vertailujaksoa kylmemmän sään ansiota, vahvemmalla Ruotsin kruunulla sekä vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä tulosta rasittaneilla kuluilla, jotka liittyivät mittavaan Tapani-myrskyyn vuonna 2011. Electricity Sales -liiketoiminta-alueen vertailukelpoinen liikevoitto vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä oli erittäin hyvä. Kasvu selittyy pääosin asiakaskunnan laajenemisella sekä suotuisilla markkinaolosuhteilla ensimmäisellä neljänneksellä.

Neljänneksen aikana Suomen hallitus ilmoitti suunnitelmista alentaa yritysverokantaa 24,5 %:sta 20 %:iin 1.1.2014 alkaen. Verokannan laskulla olisi kertaluontoinen positiivinen vaikutus Fortumille. Kehysriihen yhteydessä hallitus ilmoitti myös leikkaavansa vuodesta 2014 käyttöön otettavaksi suunniteltua nk. windfall-veroa 170 miljoonasta eurosta 50 miljoonaan euroon. Samaan aikaan Ruotsissa on käynnissä kiinteistöjen vuoden 2013 verotusarvojen päivittäminen ja korottaminen, jonka odotetaan valmistuvan heinäkuun 2013 loppuun mennessä.

Huhtikuussa Euroopan parlamentti hylkäsi CO2-päästöoikeuksien lykkäysesityksen. Päätös oli pettymys Fortumille ja takaisku yhteiselle eurooppalaiselle ilmastopolitiikalle. EU-tasoisen päästökauppajärjestelmän tilalle uhkaa syntyä jopa 27 erilaista kansallista ratkaisua, jotka sisältävät kansallisia hiiliveroja ja muita ilmastopoliittisia välineitä. Tällaisessa tilanteessa energiatuotannon investointipäätökset ovat erittäin haastavia ja energian kokonaiskustannukset nousisivat väistämättä. Parlamentin kielteisestä äänestystuloksesta huolimatta komissio ei kuitenkaan vetänyt esitystään pois, ja asia palautuu nyt takaisin parlamentin ympäristöasioista vastaavaan ENVI-valiokuntaan.

Asiakkaat, kestävä kehitys ja turvallisuus ovat jokapäiväisen työmme kulmakiviä. Oman henkilökuntamme työturvallisuus oli erittäin korkealla tasolla ensimmäisen neljänneksen aikana, mutta aliurakoitsijoidemme turvallisuustasoa on parannettava. Siksi olemme tehostaneet turvallisuustyötä alihankkijoidemme kanssa kaikilla tasoilla. Saavutimme asettamamme hiilidioksidipäästöjen ympäristötavoitteet, mutta polttoaineiden käytön tehokkuudessa ja laitosten käytettävyydessä tavoitteista jäätiin hieman. Saavutimme selvästi tavoitellun jakeluvarmuuden sähkönsiirtoasiakkaillemme. Asiakaskannan kasvu jatkui sekä kaukolämmön että sähkönmyynnin osalta.

Jatkamme päivittäistä työskentelyämme saavuttaaksemme pitkän aikavälin strategiamme tavoitteet.

Tehostamisohjelma 2013–2014

Fortum käynnisti vuonna 2012 tehostamisohjelman ylläpitääkseen ja vahvistaakseen strategista joustavuuttaan sekä kilpailukykyään ja varmistaakseen yhtiön taloudellisten tavoitteiden saavuttamisen myös jatkossa.

Tavoitteena on vahvistaa yhtiön rahavirtaa yli miljardilla eurolla vuosina 2013–2014. Tämä toteutetaan vähentämällä käyttöomaisuusinvestointeja 250−350 miljoonalla eurolla, myymällä ydinliiketoimintaan kuulumatonta omaisuutta noin 500 miljoonalla eurolla, vähentämällä toiminnan kiinteitä kuluja ja vapauttamalla käyttöpääomaa.

Käyttöomaisuusinvestointien arvioidaan vuonna 2013 olevan 1,1–1,4 miljardia euroa ja vuonna 2014 0,9–1,1 miljardia euroa. Vuoden 2014 lopussa yhtiön vuosittaisen kulutason sisältäen kasvuprojektit arvioidaan olevan noin 150 miljoonaa euroa pienempi kuin vuonna 2012.

Mikäli henkilöstövähennyksiä tarvitaan, Fortum pyrkii minimoimaan ne luonnollisen poistuman ja eläkkeelle siirtymisten kautta aina kun mahdollista. Tämän vuoksi tilannetta arvioidaan yksikkökohtaisesti.

Tehostamisohjelma on edennyt suunnitelmien mukaan.

Raportointimuutos eläkkeitä koskevan IFRS- standardin päivityksen johdosta

Fortum otti käyttöön päivitetyn eläkkeitä koskevan IFRS-standardin 1.1.2013. Muutos tehdään takautuvasti, ja näin ollen vertailuvuotta 2012 koskevat tiedot on oikaistu vastaavasti (lisätietoja liitteestä 2). Muutoksella ei ole olennaista vaikutusta Fortumin tulokseen tai taloudelliseen asemaan, mutta sillä oli 124 miljoonan euron negatiivinen vaikutus omaan pääomaan 1.1.2012. Päivitetyn standardin mukaiset vertailuluvut vuodelle 2012 on esitetty tämän osavuosikatsauksen liitteessä.

Taloudelliset tulokset

Tammi–maaliskuu

Konsernin liikevaihto oli vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä 1 991 (1 901) miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen liikevoitto oli yhteensä 650 (654) miljoonaa euroa, ja konsernin raportoitu liikevoitto oli yhteensä 603 (739) miljoonaa euroa. Fortumin raportoituun liikevoittoon vaikuttivat yhteensä -47 (85) miljoonalla eurolla kertaluonteiset erät, pääasiassa sähköntuotantoa suojaavien johdannaisten IFRS:n (IAS 39) mukainen kirjanpitokäytäntö sekä ydinjätehuoltorahastoon liittyvä oikaisu.

Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta oli viimeisellä neljänneksellä 29 (-7) miljoonaa euroa. Osuus Hafslundin ja TGC-1:n voitoista perustuu yhtiöiden julkaistuun vuoden 2012 neljännen neljänneksen osavuosikatsaukseen. Osuus TGC-1:n vuoden 2011 viimeisen vuosineljänneksen voitoista ei sisältynyt vuoden 2012 ensimmäisen vuosineljänneksen tulokseen.
 

Liikevaihto divisioonittain

* Osa Electricity Solutions and Distribution -divisioonaa

Vertailukelpoinen liikevoitto divisioonittain

* Osa Electricity Solutions and Distribution -divisioonaa

Liikevoitto divisioonittain

* Osa Electricity Solutions and Distribution -divisioonaa

Konsernin nettorahoituskulut laskivat 73 (77) miljoonaan euroon. Nettorahoituskuluihin vaikutti negatiivisesti rahoitusinstrumenttien käyvän arvon muutos, joka oli -2 (-7) miljoonaa euroa.

Tulos ennen veroja oli 559 (655) miljoonaa euroa.

Kauden verot olivat yhteensä 107 (119) miljoonaa euroa. Tuloslaskelman mukainen veroprosentti oli 19,2 % (18,3 %). Veroprosentti ilman osakkuus- ja yhteisyritysten tulosta ja verovapaita myyntivoittoja oli 20,6 % (21,0 %).

Kauden tulos oli 452 (536) miljoonaa euroa. Fortumin osakekohtainen tulos oli 0,45 (0,56) euroa, josta vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät olivat -0,04 (0,10) euroa osaketta kohti.

Vähemmistöosuus oli 51 (39) miljoonaa euroa. Tämä liittyy pääosin Fortum Värme Holding AB:hen, josta Tukholman kaupunki omistaa 50 %.

Taloudellinen asema ja rahavirta

Rahavirta

Vuoden 2013 ensimmäisen neljänneksen aikana liiketoiminnan rahavirta kasvoi 93 miljoonalla eurolla 646 (553) miljoonaan euroon. Käyttöomaisuusinvestoinnit kasvoivat 15 miljoonalla eurolla 287 (272) miljoonaan euroon. Liiketoimintojen myynnistä saadut tulot olivat yhteensä 37 (276) miljoonaa euroa. Rahavirta ennen rahoituseriä, ts. osingonjakoa ja rahoitusta, laski 135 miljoonalla eurolla 401 (536) miljoonaan euroon. Vahva Ruotsin kruunu vaikutti rahavirtaan negatiivisesti; valuuttakurssieroista syntyi tappioita, jotka liittyvät Fortumin ruotsalaisten tytäryhtiöiden lainoja suojaavien valuutanvaihtosopimusten jatkamiseen. Kurssierojen yhteisvaikutus oli -108 (-84) miljoonaa euroa.

Yhtiön varat ja sijoitettu pääoma

Taseen loppusumma kasvoi 974 miljoonalla eurolla 25 535 miljoonaan euroon (vuoden 2012 lopussa 24 561). Pitkäaikaiset varat kasvoivat 299 miljoonalla eurolla 21 677 miljoonasta eurosta 21 976 miljoonaan euroon. Pääosa kasvusta, 319 miljoonaa euroa, liittyi käyttöomaisuus-hyödykkeiden arvon kasvuun, mikä johtui investoinneista sekä Ruotsin kruunun ja muiden valuuttojen vahvistumisesta. Lyhytaikaiset varat nousivat 675 miljoonalla eurolla 3 559 miljoonaan euroon. Nousu liittyy pääosin likvidien varojen kasvuun 756 miljoonalla eurolla sekä myynti- ja muiden saamisten kasvuun 39 miljoonalla eurolla. Lyhytaikaisten varojen nousua tasoitti vaihto-omaisuuden väheneminen 99 miljoonalla eurolla.
 
Sijoitettu pääoma kasvoi 902 miljoonalla eurolla ja oli 20 322 miljoonaa euroa (vuoden 2012 lopussa 19 420). Tämä johtui taseen loppusumman kasvusta. Taseen loppusumma oli 25 535 miljoonaa euroa.

Oma pääoma

Oma pääoma oli 11 170 miljoonaa euroa (vuoden 2012 lopussa 10 643), josta emoyhtiön omistajien osuus oli 10 503 miljoonaa euroa (vuoden 2012 lopussa 10 040) ja määräysvallattomien omistajien osuus 667 miljoonaa euroa (vuoden 2012 lopussa 603).

Rahoitus

Nettovelka laski vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä yhteensä 371 miljoonalla eurolla 7 443 miljoonaan euroon (vuoden 2012 lopussa 7 814).

Maaliskussa 2013 Fortum laski liikkeelle kaksi viiden vuoden joukkovelkakirjalainaa EMTN (Euro Medium Term Note) -lainaohjelmansa puitteissa. Lainojen yhteenlaskettu nimellisarvo oli 3 150 miljoonaa Ruotsin kruunua (noin 376 miljoonaa euroa), joista ensimmäinen laina oli 2 000 miljoonaa Ruotsin kruunua vaihtuvalla korolla, ja toinen laina 1 150 miljoonaa Ruotsin kruunua kiinteällä 2,75 % korolla.

Kauden lopussa konsernin likvidit varat olivat 1 719 (vuoden 2012 lopussa 963) miljoonaa euroa, mukaan lukien OAO Fortumin käteisvarat ja pankkitalletukset, joiden yhteenlaskettu arvo on noin 169 (vuoden 2012 lopussa 128) miljoonaa euroa. Likvidien varojen lisäksi Fortumilla oli käytettävissään noin 2,7 miljardia euroa nostamattomia valmiusluottoja.

Vuoden 2013 ensimmäisen neljänneksen aikana konsernin nettorahoituskulut olivat 73 (77) miljoonaa euroa. Nettorahoituskulut sisältävät myös rahoitusinstrumenttien käyvän arvon muutoksen, joka oli -2 (-7) miljoonaa euroa.

Fortumin pitkäaikainen luottoluokitus Standard & Poor'silta oli A- (negatiivinen näkymä).

Helmikuussa Fortum päätti lopettaa luottoluokitusyhteistyönsä Moody'sin kanssa. Moody'sin luottoluokitus Fortumille oli A2 negatiivisella näkymällä. Huhtikuun alusta alkaen Fortum ilmoitti solmineensa yhteistyösopimuksen luottoluokittaja Fitch Ratingsin kanssa. Sopimuksen mukaisesti Fitch Ratings antaa luottoluokituksen Fortum Oyj:lle sekä Fortumin EMTN-lainaohjelmansa puitteissa liikkeelle laskemille uusille lainoille. Tällä hetkellä Fitch Ratingsin pitkän aikavälin luottoluokitus Fortumille on A- (negatiivisilla näkymillä).

Tunnuslukuja

Viimeisen kahdentoista kuukauden ajalta nettovelan ja käyttökatteen (EBITDA) suhde oli 3,1 (vuoden 2012 lopussa 3,1) ja vertailukelpoisen nettovelan ja käyttökatteen suhde oli 3,1 (3,2). Velkaantumisaste oli 67 % (73 %) ja omavaraisuusaste 44 % (43 %). Oma pääoma oli 11,82 euroa (11,30) osaketta kohti. Viimeisen kahdentoista kuukauden ajalta sijoitetun pääoman tuotto oli 9,1% (10,2 %) ja oman pääoman tuotto 13 % (14,6 %).

Näkymät

Avaintekijät ja riskit

Fortumin taloudellinen tulos on altis useille strategisille, poliittisille, taloudellisille ja operatiivisille riskeille. Fortumin tuloksen kannalta tärkein tekijä on sähkön tukkuhinta Pohjoismaissa. Tukkuhinnan kehityksen avaintekijöitä Pohjoismaissa ovat kysynnän ja tarjonnan tasapaino, polttoaineiden ja CO2-päästöoikeuksien hinnat sekä vesitilanne. Fortumin investointiohjelman valmistuminen Venäjällä on myös yksi yhtiön tuloskasvun avaintekijöistä johtuen kasvavasta tuotantokapasiteetista.

Maailmantalouden epävarmuuden jatkuminen ja epävakaa taloustilanne Euroopassa pitävät talouden kasvunäkymiä arvaamattomina. Yleinen talouden epävarmuus vaikuttaa raaka-aineiden ja CO2-päästöoikeuksien hintoihin ja tämä saattaa ylläpitää sähkön tukkuhinnan laskupainetta Pohjoismaissa lyhyellä aikavälillä. Venäjän liiketoiminnan osalta avaintekijöitä ovat kaukolämpömarkkinoiden sääntelyyn liittyvä kehitys sekä sähkön tukku- ja kapasiteettimarkkinoiden kehitys. Investointiohjelmaan liittyvät operatiiviset riskit ovat edelleen olemassa. Polttoaineiden hinnat ja voimalaitosten käytettävyys vaikuttavat myös kannattavuuteen kaikilla alueilla. Lisäksi talouden turbulenssin seurauksena suuremmilla valuuttakurssivaihteluilla voi erityisesti Ruotsin kruunun ja Venäjän ruplan osalta olla sekä muunto- että transaktiovaikutuksia Fortumin tulokseen. Pohjoismaissa energiatoimialan lainsäädännöllinen ja verotuksellinen ympäristö on lisännyt sähköyhtiöiden riskejä.

Pohjoismaiset markkinat

Makrotalouden epävarmuudesta huolimatta sähkön osuus kokonaisenergiankulutuksesta jatkaa kasvuaan. Fortum arvioi vuosittaisen sähkönkulutuksen kasvavan Pohjoismaissa keskimäärin 0,5 %, mutta lähivuosien kasvuvauhti riippuu paljolti Euroopan ja etenkin Pohjoismaiden makrotalouden kehityksestä.

Ensimmäisellä neljänneksellä 2013 öljyn ja CO2-päästöoikeuksien (EUA) hinnat heikentyivät selvästi. Sähkön termiinihinnat seuraavalle 12 kuukaudelle nousivat Pohjoismaissa, mutta laskivat Saksassa. Pohjoismaiset hinnat loppuvuodelle 2013 ovat selvästi hiililauhteen tuotantokustannuksia korkeammalla johtuen Pohjoismaiden alhaisista vesivarastotasoista. Vesivarastoihin on vaikuttanut harvinaisen vähäsateinen talvi.

Huhtikuun 2013 loppupuolella hiilen termiinihinta (ICE Rotterdam) loppuvuodelle 2013 oli noin 80 Yhdysvaltain dollaria tonnilta ja hiilidioksidipäästöoikeuksien markkinahinta (EUA) vuodelle 2013 noin 3 euroa hiilidioksiditonnia kohti.

Huhtikuun 2013 loppupuolella sähkön termiinihinta Nord Poolissa loppuvuodelle 2013 oli noin 37 euroa/MWh. Sähkön termiinihinta vuodelle 2014 oli noin 36 euroa/MWh ja vuodelle 2015 noin 35 euroa/MWh. Saksassa sähkön termiinihinta loppuvuodelle 2013 oli noin 37 euroa/MWh ja vuodelle 2014 noin 39 euroa/MWh.

Huhtikuun 2013 loppupuolella Pohjoismaiden vesivarannot olivat noin 7 TWh alle keskimääräisen tason ja noin 21 TWh alle vuoden 2012 tason.

Power

Fortumin Power-divisioonan pohjoismaiseen sähkönhintaan vaikuttavat muun muassa suojausasteet, suojaushinta, spot-hinnat, Fortumin joustavan tuotantorakenteen käytettävyys ja käyttö sekä valuuttakurssivaihtelut. Mikäli sähköntuotantolähteiden suhteellisten osuuksien muutoksista mahdollisesti johtuvia vaikutuksia ei oteta huomioon, Power-divisioonan pohjoismaisen sähkön tukkumyyntihinnan 1 euron muutos megawattituntia kohti johtaa noin 45 miljoonan euron muutokseen Fortumin vuotuisessa vertailukelpoisessa liikevoitossa. Lisäksi Power-divisioonan vertailukelpoiseen liikevoittoon vaikuttaa mahdollinen lämpövoimatuotannon määrä ja siitä saatava tuotto.

Ruotsin ydinvoimalaitoksissa meneillään olevat monivuotiset investointiohjelmat parantavat turvallisuutta ja käytettävyyttä sekä lisäävät nykyisten laitosten kapasiteettia. Investointiohjelmien toteuttaminen saattaa vaikuttaa käytettävyyteen. Investointiohjelmat vaikuttavat Fortumin ydinvoimaosakkuusyhtiöiltään ostaman sähkön hankintakustannuksiin lisäämällä poistoja ja rahoituskuluja osakkuusyhtiöissä.

Venäjä

Venäjän sähkön tukkumarkkinat vapautettiin vuoden 2011 alussa. Kaikki sähköntuotantoyhtiöt kuitenkin myyvät edelleen kotitalouksien ja eräiden kuluttajaryhmien (Pohjois-Kaukasia, Tuvan tasavalta, Burjatian tasavalta) kulutusta vastaavan osan sähköntuotannostaan ja kapasiteetistaan säännellyillä hinnoilla.

Vuoden 2007 jälkeen investointivelvoitesopimusten (CSA – ”uusi kapasiteetti”) perusteella rakennetulle tuotantokapasiteetille maksetaan takuuhintaa 10 vuoden ajan. Takuuhinnat on määritelty riittävän investointituoton varmistamiseksi.

Kapasiteettimaksut hallituksen investointivelvoitesopimuksiin kuulumattomalle kapasiteetille määräytyvät huutokaupalla (CCS – ”vanha kapasiteetti”). Vuotta 2013 koskeva kapasiteettihuutokauppa pidettiin vuoden 2012 lopussa. Suurin osa Fortumin voimalaitoksista tuli valituksi huutokaupassa, ja hinnat olivat lähellä vuoden 2012 hintatasoa. Noin 10 % (265 MW) vanhasta kapasiteetista jäi huutokaupan ulkopuolelle tiukentuneiden teknisten vähimmäisvaatimusten vuoksi. Tämä kapasiteetti saa kuitenkin markkinoiden keskimääräisen kapasiteettihinnan mukaisia kapasiteettimaksuja vuonna 2013.

Fortumin Russia-divisioonan uusi kapasiteetti (CSA) on tärkeä tuloskasvuun vaikuttava tekijä Venäjällä. Uusien laitosyksiköiden myötä tuotanto ja myyntitulot kasvavat, ja uudelle tuotantokapasiteetille maksetaan myös huomattavasti korkeampia kapasiteettimaksuja kuin vanhalle kapasiteetille. Kapasiteettimaksut vaihtelevat kuitenkin voimalaitosten iän, sijainnin, tyypin ja koon mukaan. Myös sesonkivaihtelut ja käytettävyys vaikuttavat kapasiteettimaksuihin. Uuden kapasiteetin tuotto on taattu kapasiteettimarkkinoita koskevien sääntöjen mukaisesti. Viranomainen tarkastelee kapasiteettimaksuja kolmen ja kuuden vuoden kuluttua laitoksen käyttöönotosta. Tarkastelussa huomioidaan sähkönmyyntituotot, ja on mahdollista, että sen seurauksena myös uuden kapasiteetin kapasiteettimaksuja muutetaan. Kapasiteettimaksut voivat myös vaihdella hieman vuosittain, sillä tuotto on sidottu Venäjän pitkän aikavälin valtionobligaatioihin, joiden maturiteetti on 8–10 vuotta.

Fortum on panostanut vahvasti rakennustöiden viivästymisen syiden selvittämiseen ja arvioi nyt kattavan analyysin jälkeen, että Nyaganin 2-yksikkö otetaan käyttöön vuoden 2013 lopulla. Nyaganin 3-yksikkö valmistuu viimeistään vuoden 2014 lopussa. Näin investointi optimoidaan suhteessa operatiivisiin kuluihin ja käyttöomaisuusinvestointeihin sekä sähkön myyntiin että saataviin kapasiteettimaksuihin. Kapasiteettimaksut Nyaganin 3-yksiköstä alkavat 1.1.2015. CSA-sopimuksen mukaisesti viivästymissakkoja ei voida periä Nyagan 3-yksikön osalta ennen tammikuun alkua 2016.

Vuonna 2012 Fortum ilmoitti rakentavansa Venäjän investointiohjelmansa kaksi viimeistä 250 MW:n yksikköä Tšeljabinskiin Uralille. Alun perin yksiköt oli tarkoitus rakentaa Tjumenin alueelle Länsi-Siperiaan. Yksiköt kuuluvat vuonna 2008 solmitun investointivelvoitesopimuksen piiriin. Uudet yksiköt rakennetaan Chelyabinsk GRES -laitokselle. Lisäksi voimalaitoksen nykyinen laitteisto uudistetaan ja tehoa korotetaan.

Investointiohjelman loppuosan arvo huhtikuussa 2013 on maaliskuun 2013 lopun valuuttakursseilla laskettuna noin 490 miljoonaa euroa.

Meneillään olevan investointiohjelman valmistumisen jälkeen Fortumin tavoitteena on saavuttaa noin 500 miljoonan euron vuosittainen liikevoittotaso (EBIT) vuoden 2015 aikana Russia-divisioonassa  ja tuottaa positiivista taloudellista lisäarvoa Venäjällä.

Venäjällä on perustettu komissio kehittämään maan lämpömarkkinaa. Tärkeimmät asiat liittyvät lämpömarkkinan sääntelyyn, keskitettyyn kaukolämpöön ja yhteistuotannon tehokkuuteen.

Helmikuussa 2013 Venäjän tariffilautakunta (FST) hyväksyi päätöksen, että vuoden 2013 toisesta neljänneksestä lähtien kaasun tukkumyyntihintoja lasketaan 3 prosentilla teollisille kuluttajille ensimmäiseen neljännekseen verrattuna. FST:n arvion mukaan tämä pudotus hinnassa vastaa Venäjän maakaasun hinnan laskua Euroopassa. Kaasunhinnan laskua on ohjannut lämmitysöljyn, ja erityisesti polttoöljyn, hinnan lasku Euroopassa. Vuodesta 2013 lähtien kaasun tukkuhintaa (ei koske kotitalouksia ja teollisia asiakkaita) on arvioitu Euroopassa vuosineljänneksittäin polttoöljyn ja kaasuöljyn perusteella. Kaasun hintaa korotetaan soveltavan lainsäädännön mukaan noin 15 % vuositasolla.

Tehostamisohjelma 2013−2014

Fortum käynnisti tehostamisohjelman ylläpitääkseen ja vahvistaakseen strategista joustavuuttaan sekä kilpailukykyään yhä haastavammassa liiketoimintaympäristössä. Ohjelmalla pyritään lisäksi varmistamaan yhtiön taloudellisten tavoitteiden saavuttaminen myös jatkossa.

Tavoitteena on vahvistaa yhtiön rahavirtaa yli miljardilla eurolla vuosina 2013–2014. Tämä toteutetaan vähentämällä käyttöomaisuusinvestointeja 250−350 miljoonalla eurolla, myymällä ydinliiketoimintaan kuulumatonta omaisuutta noin 500 miljoonalla eurolla, vähentämällä toiminnan kiinteitä kuluja ja vapauttamalla käyttöpääomaa. Vuoden 2014 lopussa yhtiön kulutason sisältäen kasvuprojektit arvioidaan olevan noin 150 miljoonaa euroa pienempi kuin vuonna 2012.

Fortumin hallituksen päätös tarkastella sähkönsiirtoliiketoiminnan tulevaisuuden vaihtoehtoja ei vaikuta tehostamisohjelman perusteisiin, joka jatkuu suunnitelmien mukaan.  

Käyttöomaisuusinvestoinnit

Fortum odottaa investointien olevan noin 1,1–1,4 miljardia euroa vuonna 2013 ja 0,9–1,1 miljardia euroa vuonna 2014. Luvut eivät sisällä mahdollisia yritysostoja. Vuosittaisten kunnossapito-investointien arvioidaan olevan vuonna 2013 noin 500–550 miljoonaa euroa eli hieman alle poistojen tason.

Verotus

Fortumin vuoden 2013 veroasteeksi arvioidaan 19–21 %, kun osakkuus- ja yhteisyritysten tulosta, verovapaita myyntivoittoja ja kertaluonteisia eriä ei oteta huomioon. Suomen yritysverokantaa esitettiin laskettavan 24,5 %:sta 20 %:iin 1.1.2014 alkaen. Mahdollinen muutos toisi kertaluonteisen positiivisen vaikutuksen, joka kirjattaisiin vuoden 2013 neljännen neljänneksen tulokseen. Ruotsissa yritysverokantaa laskettiin 26,3 %:sta 22 %:iin 1.1.2013 alkaen.

Ruotsissa on meneillään kiinteistöjen verotusarvojen päivitys vuodelle 2013. Tämän odotetaan valmistuvan kesäkuuhun 2013 mennessä. Ruotsin hallituksen budjettiesityksen perusteella on arvioitu, että Fortumin kulut nousisivat noin 40 miljoonaa euroa vuonna 2013 verrattuna vuoteen 2012. Päivitys tehdään kuuden vuoden välein.

Suomen hallitus ilmoitti maaliskuussa 2013, että niin sanottua windfall-veroa leikataan 50 miljoonaan euroon ehdotetusta 170 miljoonasta eurosta ja se otetaan käyttöön vuonna 2014.

Suojaukset

Maaliskuun 2013 lopussa noin 80 % Power-divisioonan arvioidusta sähkön tukkumyynnistä Pohjoismaissa oli suojattu noin 45 euroon/MWh vuodeksi 2013. Vastaava luku kalenterivuodeksi 2014 oli noin 45 % noin 42 euroon/MWh.

Fortumin Power-divisioonan pohjoismainen suojaushinta ei sisällä lämpövoimatuotannon marginaalin suojausta. Suojausasteeseen eivät myöskään sisälly Fortumin hiililauhdevoiman fyysiset volyymit tai suojaukset, eikä divisioonan sähköntuonti Venäjältä.

Raportoidut suojausasteet voivat vaihdella huomattavasti Fortumin sähköjohdannaismarkkinoilla tekemien toimenpiteiden mukaan. Suojaukset tehdään pääasiassa johdannaissopimuksilla, suurimmaksi osaksi Nord Poolin termiineillä.

Osingonjakoehdotus

Yhtiökokous päätti, että Fortum Oyj jakaa vuodelta 2012 osinkoa 1,00 euroa osaketta kohti. Osingon täsmäytyspäivä oli 12.4.2013 ja maksupäivä 19.4.2013.



Espoo, 24.4.2013
Fortum Oyj
Hallitus

Lisätietoja:
Markus Rauramo, talousjohtaja, puh. +358 10 452 1909

Fortumin sijoittajasuhteet, Sophie Jolly, +358 10 453 2552, Rauno Tiihonen, +358 10 453 6150 ja Janna Haahtela +358 10 453 2538 /  investors@fortum.com

Tiivistetty osavuosikatsaus on laadittu EU:ssa hyväksytyn IAS 34, Osavuosikatsaukset-standardin mukaisesti. Osavuosikatsaus ei ole tilintarkastettu.

Tulostiedotus vuonna 2013:  

- Osavuosikatsaus tammi–kesäkuulta julkaistaan 19.7.2013 noin klo 9.00
- Osavuosikatsaus tammi–syyskuulta julkaistaan 23.10.2013 noin klo 9.00


Jakelu:
NASDAQ OMX Helsinki
Keskeiset tiedotusvälineet
www.fortum.fi

Osavuosikatsaukseen liittyvää lisätietoa vuosineljännestaulukot mukaan lukien löytyvät Fortumin verkkosivuilta www.fortum.com/sijoittajat.