Kokonaisuudessaan hyvä alku vuodelle

• Vertailukelpoinen liikevoitto 649 (651) miljoonaa euroa, 0 %
• Osakekohtainen tulos 0,76 (0,63) euroa, +21 %
• Selkeästi alhaisempia vesivoimantuotantovolyymeja kompensoi ydinvoiman parempi käytettävyys
• Pohjoismaisen sähkön tukkumyyntihinnan ja suojausasteen määritykset päivitetty, 70 % suojattu 44 euroon megawattitunnilta (MWh) loppuvuodelle 2011 ja 45 % suojattu 45 euroon/MWh vuodelle 2012 (aiemman määrittelyn mukaan: 65 % 44 euroon/MWh vuodelle 2011 ja 45 % 45 euroon/MWh vuodelle 2012)

Fortumin toimitusjohtaja Tapio Kuula vuoden 2011 ensimmäisestä neljänneksestä:

"Vuoden ensimmäisen neljänneksen tulos luo hyvän perustan loppuvuodelle. Heat- ja Russia-divisioonien sekä Distribution and Electricity Sales -liiketoiminta-alueiden tulokset olivat selvästi parempia kuin edellisvuoden vastaavana ajankohtana. Power-divisioonan tuloksiin vaikuttivat alhaisempi sähkönmyyntihinta ja selvästi alhaisemmat vesivoimantuotantovolyymit, joita osittain kompensoi ydinvoiman parempi käytettävyys. Fortumin liiketoiminta on tyypillisesti hyvin kausiluonteista ja uskomme, että vuonna 2011 Power-divisioonan tulos painottuu enemmän loppuvuoteen vuoden 2010 tulokseen verrattuna. Tähän vaikuttaa pääasiassa ydinvoiman parempi käytettävyys ja sähkön tämänhetkiset termiinihinnat.

Sähkönkulutus Pohjoismaissa laski jonkun verran ja Venäjällä sähkönkysyntä pysyi muuttumattomana vuoden 2011 ensimmäisellä neljänneksellä. Teollisuustuotanto Fortumin tärkeimmillä markkina-alueilla on kasvanut selvästi, ja Venäjän talouden elpyminen on jatkunut vakaana. Lisäksi sähkömarkkinauudistus jatkui Venäjällä hallituksen päätösten mukaisesti; sähkön tukkumarkkinat vapautettiin vuoden 2011 alussa.

Maaliskuussa maailman voimakkain maanjäristys 40 vuoteen ja sitä seurannut hyökyaalto aiheuttivat mittaamattomia vahinkoja ja inhimillistä kärsimystä Japanissa. Maanjäristystä seurannut Fukushiman ydinvoimalaonnettomuus on osoittautunut erittäin vakavaksi.

Pian tapahtuman jälkeen maaliskuussa pidettiin EU:n energiakomissaarin koolle kutsuma energiaministereiden ja ydinvoimayhtiöiden hätäkokous. Ehdotetut EU-alueen ydinvoimaloiden turvallisuustarkastelut ovat tärkeä askel kohti yhtenäisempiä kansainvälisiä standardeja ydinvoiman turvallisuustestauksessa. Avoin keskustelu ydinvoiman riskeistä ja turvallisuudesta hyödyttää sekä ydinvoiman tuottajia että kuluttajia. Japanin onnettomuus ei ole muuttanut perusteita Loviisan ydinvoimalaitoksen korvausinvestoinneille.

Alaamme koskevat tärkeät päätökset tulee tehdä tarkkaan harkiten ja pitkällä tähtäimellä, koska ne vaikuttavat myös tulevien sukupolvien elämään. Energiateollisuudesta ja varsinkin sähkösektorista on tullut maailmanlaajuisesti yksi mielenkiintoisimmista toimialoista, jonka painoarvo tulee edelleen kasvamaan tulevaisuudessa. Tulevaisuudessa kasvumahdollisuuksia Fortumille tarjoaakin hiilidioksidipäästöttömien ja energiatehokkaiden ratkaisujen kysynnän kasvu ja sähkön lisääntyvä kulutus."

Taloudelliset tulokset

Tammi–maaliskuu

Konsernin liikevaihto oli 2 034 (1 947) miljoonaa euroa. Konsernin liikevoitto oli yhteensä 900 (724) miljoonaa euroa. Fortumin vuoden 2011 ensimmäisen neljänneksen raportoitua liikevoittoa paransi 173 (36) miljoonalla eurolla pääasiassa sähköntuotantoa suojaavien johdannaisten IFRS:n (IAS 39) mukainen kirjanpitokäytäntö. Kirjanpitokäytäntö ei kuitenkaan vaikuttanut vertailukelpoiseen liikevoittoon, joka oli yhteensä 649 (651) miljoonaa euroa.

Kertaluonteiset erät, käypään arvoon arvostamisen vaikutukset ja ydinjätehuoltorahastoon liittyvä oikaisu olivat vuoden 2011 ensimmäisellä neljänneksellä 251 (73) miljoonaa euroa. Tästä summasta kertaluonteiset erät olivat 82 (46) miljoonaa euroa, ja ne liittyvät pääosin Tukholman ulkopuolisten kaukolämpötoimintojen ja lämmöntuotantolaitosten myyntiin.

Liikevaihto divisioonittain

* Osa Electricity Solutions and Distribution -divisioonaa

Vertailukelpoinen liikevoitto divisioonittain

* Osa Electricity Solutions and Distribution -divisioonaa

Liikevoitto divisioonittain

* Osa Electricity Solutions and Distribution -divisioonaa

Ruotsin kruunun keskikurssi oli vuoden 2011 ensimmäisellä neljänneksellä keskimäärin 11 % vahvempi euroon nähden kuin vuonna 2010. Ruotsin kruunulla oli positiivinen vaikutus Heatin ja Distributionin liiketoimintaan. Kruunun ja euron vaihtokurssi ja sähkön euromääräinen myynti vaikuttivat negatiivisesti Power-divisioonaan. Vahva Ruotsin kruunu vaikutti negatiivisesti myös kassavirtaan.

Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten voitoista oli 59 (16) miljoonaa euroa. Nousu johtui ennen kaikkea Hafslund ASA:n osuuden myönteisestä kehityksestä. Hafslund ASA kirjasi myyntivoittoa Hafslund Fibernett AS:n myynnistä.

Konsernin nettorahoituskulut kasvoivat 55 (27) miljoonaan euroon. Suuremmat kulut johtuivat kasvaneista korkokustannuksista ja rahoitusinstrumenttien käyvän arvon muutoksesta, joka oli -1 (11) miljoonaa euroa.

Tulos ennen veroja oli 904 (713) miljoonaa euroa.

Kauden verot olivat yhteensä 158 (130) miljoonaa euroa. Tuloslaskelman mukainen veroprosentti oli 17,5 (18,2).

Kauden tulos oli 746 (583) miljoonaa euroa. Fortumin osakekohtainen tulos oli 0,76 euroa (0,63). Sähköjohdannaisten kirjanpitokäytännöstä aiheutunut vaikutus osakekohtaiseen tulokseen oli 0,14 euroa (0,03).

Vähemmistöosuus oli 68 (24) miljoonaa euroa. Se liittyy pääosin Fortum Värme Holding AB:hen, josta Tukholman kaupunki omistaa 50 %. Osuuden kasvu vuoden 2011 ensimmäisellä neljänneksellä vuoden 2010 vastaavaan jaksoon verrattuna johtuu lähinnä Fortum Värmen Tukholman ulkopuolisten lämpöliiketoimintojen myynnistä realisoituneesta voitosta, josta´vähemmistöosuus oli 30 miljoonaa euroa.

Liiketoiminnan kassavirta oli yhteensä 454 (521) miljoonaa euroa. Siihen vaikuttivat realisoituneet valuuttatappiot, jotka olivat 254 (137) miljoonaa euroa vuoden 2011 ensimmäisen neljänneksen aikana. Valuuttakurssieroista syntyneet voitot ja tappiot liittyvät Fortumin ruotsalaisten tytäryhtiöiden lainoja suojaavien valuutanvaihtosopimusten jatkamiseen.

Fortumin taloudelliset tunnusluvut viimeisten 12 kuukauden osalta olivat: sijoitetun pääoman tuotto 12,6 % (12,3), oman pääoman tuotto 17,5 % (17,6) ja nettovelan ja käyttökatteen suhde (EBITDA) 2,6 (3,0 vuoden 2010 lopussa). Vertailukelpoinen EBITDA edellisiltä 12 kuukaudelta oli 2,6.

Taloudelliset näkymät

Avaintekijät ja riskit

Fortumin tuloksen kannalta tärkein tekijä on sähkön tukkuhinta. Tukkuhinnan kehityksen avaintekijöitä ovat tarjonnan ja kysynnän tasapaino, polttoaineiden ja päästöoikeuksien hinnat sekä vesitilanne. Lisäksi Ruotsin kruunun ja Venäjän ruplan vaihtokurssit vaikuttavat Fortumin tulokseen. Valuuttakurssien vaihtelusta aiheutuvat muuntovaikutukset taseessa kirjataan Fortumin omaan pääomaan.

Fortumin taloudellinen tulos on alttiina useille strategisille, taloudellisille ja operatiivisille riskeille. Lisätietoja Fortumin riskeistä ja riskienhallinnasta on esitetty Fortumin toimintakertomuksessa sekä konsernin tilinpäätöksessä vuodelta 2010.

Pohjoismaiset markkinat

Fortum odottaa tällä hetkellä pohjoismaisen sähkönkysynnän palautuvan vuoden 2008 tasolle 2012–2014 mennessä. Sähkön osuus energian kokonaiskulutuksesta jatkaa kasvuaan. Lämpötilakorjattu sähkönkulutus on vuositasolla Pohjoismaissa edelleen noin 4 % (16 TWh) alhaisempi kuin vuonna 2008.

Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan poliittisten levottomuuksien myötä öljyn hinta nousi koko vuoden 2011 ensimmäisen neljänneksen ajan. Japanin maanjäristys ja sitä seuranneet ongelmat ydinvoimalaitoksissa kasvattivat äkillisesti ydinvoimatuotantoa korvaavan nestemäisen maakaasun kysyntää, mikä helpotti maakaasun ylituotantotilannetta Euroopassa. Tämän seurauksena maakaasun spot-hinnat ovat nousseet Euroopassa. Kohonneet maakaasun hinnat sekä Saksan epävarma ydinvoimapolitiikka ovat nostaneet hiilen hintaa 3 %:lla ja hiilidioksidin hintaa 22 %:lla.

Saksassa termiinihinnat nousivat neljänneksen lopussa 10 % kasvaneiden polttoaine- ja hiilidioksidikustannusten sekä Saksan ilmoittamien ydinvoimapäätösten seurauksena. Termiinihinnat nousivat myös Pohjoismaissa, mutta vähemmän, mikä johtuu osittain parantuneista vesivarannoista.

Huhtikuun lopussa 2011 sähkön termiinihinta Nord Poolissa loppuvuodelle 2011 oli noin 57 euroa/MWh. Sähkön termiinihinta vuodelle 2012 oli noin 51 euroa/MWh ja vuodelle 2013 noin 48 euroa/MWh. Saksassa sähkön termiinihinta loppuvuodelle oli noin 60 euroa/MWh ja vuodelle 2012 59 euroa/MWh. Samaan aikaan hiilen (ICE Rotterdam) termiinihinta loppuvuodelle 2011 puolestaan oli noin 127 Yhdysvaltain dollaria tonnilta ja hiilidioksidipäästöoikeuksien markkinahinta vuodelle 2011 noin 17 euroa hiilidioksiditonnia kohti.

Huhtikuun lopussa 2011 Pohjoismaiden vesivarannot olivat noin 11 TWh keskimääräistä pienemmät sekä 2 TWh yli vuoden 2010 vastaavan tason.

Venäjä

Venäjällä sähkön tukkumarkkinoiden uudistus eteni. Sähkön tukkumarkkinat vapautuivat vuoden 2011 alussa. Kaikki sähköntuotantoyhtiöt myyvät edelleen kotitalouksien kulutusta vastaavan osan sähköntuotannostaan ja kapasiteetistaan säännellyillä hinnoilla.

Venäjän hallitus hyväksyi vuoden 2011 alusta uudet, pitkän aikavälin kapasiteettimarkkinoita koskevat säännöt. Vuoden 2007 jälkeen investointivelvoitesopimusten (CSA – ”uusi kapasiteetti”) perusteella rakennetulle tuotantokapasiteetille maksetaan takuuhintaa 10 vuoden ajan. Takuuhinnat on määritelty riittävän investointituoton varmistamiseksi. Kapasiteettimaksut hallituksen investointivelvoitesopimuksiin kuulumattomalle kapasiteetille määräytyvät huutokaupalla (CCS – ”vanha kapasiteetti”). Joulukuussa 2010 pidettiin ensimmäinen uusien sääntöjen mukainen pitkän aikavälin kapasiteettimarkkinoiden huutokauppa vanhalle kapasiteetille. Alkuperäinen suunnitelma järjestää vuoden 2011 viimeisellä neljänneksellä huutokauppa vuosille 2012–2015 on muuttunut; huutokauppa koskee nyt vain vuotta 2012. Pitkän aikavälin huutokauppa vanhalle kapasiteetille arvioidaan järjestettävän vuonna 2012.

OAO Fortumin uusi kapasiteetti (CSA) tulee valmistuttuaan olemaan tärkeä tekijä vakaalle tuloskasvulle Venäjällä, sillä tuotantovolyymien kasvu tuo lisää myyntituloja ja uudelle tuotantokapasiteetille maksetaan huomattavasti korkeampia kapasiteettimaksuja kuin vanhalle kapasiteetille. Investointivelvoitesopimukseen kuulumattoman vanhan kapasiteetin (CCS) painotetun keskihinnan OAO Fortumille odotetaan olevan vuonna 2011 keskimäärin noin 160 000 ruplaa/MW/kuukausi; hieman vähemmän kuin aikaisemmin arvioitiin vuoden 2011 inflaatiokorjauksen poistamisen vuoksi. Hinta saattaa kuitenkin vaihdella voimalaitosten sijainnista ja ajankohdasta riippuen. Ensimmäisellä ja viimeisellä neljänneksellä kapasiteettitulot ovat korkeammat kuin toisella ja kolmannella neljänneksellä liiketoiminnan kausiluontoisuuden vuoksi. Uuden kapasiteetin kapasiteettimaksut ovat noin 3-4 kertaa korkeammat kuin vanhan kapasiteetin keskimäärin. Uuden kapasiteetin tuotto on taattu, mutta saattaa vaihdella jonkin verran, sillä se on sidottu Venäjän valtion pitkän aikavälin obligaatioihin 8-10 vuoden maturiteetilla.

Fortum on nopeuttanut OAO Fortumin investointiohjelmaa talouskriisin jälkeisen kysynnän elpymisen ja Venäjän kapasiteettimarkkinoiden kehittymisen johdosta ja suunnittelee ottavansa viimeiset uudet yksiköt käyttöön vuoden 2014 loppuun mennessä. Investointiohjelman loppuosan arvo maaliskuun lopun 2011 valuuttakursseilla laskettuna on arviolta 1,4 miljardia euroa huhtikuusta 2011 eteenpäin. Ensimmäisen uuden yksikön kapasiteettimyynti alkoi helmikuun 2011 alussa. Kahden seuraavan yksikön kapasiteettimyynnin arvioidaan alkavan vuoden 2011 keskivaiheilla.

Kaasun keskimääräinen säännelty hinta nousi 15 % vuoden alusta vuoden 2010 keskimääräiseen hintaan verrattuna. Kaasun säännellyn hinnan odotetaan pysyvän muuttumattomana vuoden 2011 loppuun. Säännelty sähkön hinta on sidottu säänneltyyn kaasun hintaan ja inflaatioon vuositasolla.

OAO Fortumin tehokkuuden parannusohjelma etenee suunnitelmien mukaan. Tehostamisvaikutusten odotetaan olevan noin 100 miljoonaa euroa vuonna 2011 verrattuna vuoteen 2008, jolloin yhtiö hankittiin.

Käyttöomaisuusinvestoinnit ja -myynnit

Tällä hetkellä Fortum arvioi käyttöomaisuusinvestoinneikseen vuosina 2011 ja 2012 noin 1,6–1,8 miljardia euroa, mikä ei sisällä mahdollisia yritysostoja. Fortumin käyttöomaisuusinvestointien vuositasoksi 2013–2014 on arvioitu yhteensä 1,1–1,4 miljardia euroa. Pääasiallinen syy korkeampiin käyttöomaisuusinvestointeihin vuosina 2011–2012 on Venäjän investointiohjelman aikataulun nopeuttaminen. Vuosittaisten kunnossapito- ja tuottavuusinvestointien arvioidaan olevan vuonna 2011 noin 500–550 miljoonaa euroa; lähellä poistojen tasoa.

Maaliskuussa Fortum myi Tukholman ulkopuolella sijaitsevat kaukolämpöliiketoimintonsa. Kauppahinta oli noin 220 miljoonaa euroa.

Lisäksi Fortum saattoi huhtikuussa päätökseen kaupan, jonka mukaan yhtiö myi 25 %:n omistusosuutensa Suomen kantaverkkoyhtiö Fingrid Oyj:stä. Kauppahinta on 325 miljoonaa euroa.

Verotus

Ruotsin hallitus korotti vesivoiman kiinteistöveroja vuoden 2011 alusta. Veronkorotuksesta aiheutuvat lisäkulut ovat arviolta noin 15 miljoonaa euroa vuonna 2011.

Suomessa lämmöntuotannossa käytettävien polttoaineiden sekä sähkön verotusta kiristettiin huomattavasti 1.1.2011 alkaen. Veronkorotukset heijastuvat vastaavasti lämmön ja sähkön vähittäishintoihin.

Fortumin vuoden 2011 veroasteeksi arvioidaan tällä hetkellä 19–21 %, kun osakkuus- ja yhteisyritysten tulosta, verovapaita myyntivoittoja sekä muita kertaluonteisia eriä ei huomioida.

Suojaus

Fortum on muuttanut sähkönhinnan, suojausasteen ja suojaushinnan määritystapaa nykyisiä olosuhteita ja Fortumin liiketoimintaa sekä suojaustapaa paremmin vastaaviksi. Uuden määrittelyn mukaan Fortumin Power-divisioonan pohjoismainen suojaushinta ei sisällä lämpövoimatuotannon marginaalin suojausta eli Meri-Porin ja Inkoon lauhdetuotantolaitoksia. Suojausasteeseen eivät enää myöskään sisälly Fortumin hiililauhdevoiman fyysiset volyymit ja suojaukset eikä tuonnit Venäjältä.

Maaliskuun 2011 lopussa Power-divisioonan arvioidusta sähkön tukkumyynnistä Pohjoismaissa noin 70 % oli suojattu noin 44 euroon/MWh loppuvuodeksi 2011. Kalenterivuodeksi 2012 divisioonan arvioidusta sähkön tukkumyynnistä Pohjoismaissa oli suojattu noin 45 % noin 45 euroon/MWh. (Entisen määrittelyn mukaan: noin 65 % 44 euroon/MWh loppuvuodeksi 2011 ja noin 45 % 45 euroon/MWh kalenterivuodeksi 2012.)

Raportoidut suojausasteet voivat vaihdella huomattavasti Fortumin sähköjohdannaismarkkinoilla tekemien toimenpiteiden mukaan. Suojaukset tehdään pääasiassa johdannaissopimuksilla, suurimmaksi osaksi Nord Poolin termiineillä.

Kannattavuus

Fortumin Power-divisioonan sähkön tukkumyyntihintaan Pohjoismaissa vaikuttavat muun muassa suojausasteet, suojaushinta, spot-hinnat, Fortumin joustavan tuotantorakenteen käytettävyys ja käyttö sekä valuuttojen kurssivaihtelut. Jos sähköntuotantolähteiden suhteellisissa osuuksissa tapahtuvien muutosten potentiaalisia vaikutuksia ei oteta huomioon, 1 euron muutos megawattituntia kohti Power-divisioonan sähkön tukkumyyntihinnassa Pohjoismaissa johtaa noin 45 miljoonan euron muutokseen Fortumin vuotuisessa vertailukelpoisessa liikevoitossa. Lisäksi Power-divisioonan vertailukelpoiseen liikevoittoon vaikuttavat mahdollinen lämpövoimatuotannon määrä ja siitä saatava tuotto. Fortum uskoo, että sekä uusille että vanhoille ydinvoimaloille saatetaan esittää uusia turvallisuusvaatimuksia lähitulevaisuudessa. Vuonna 2011 divisioonien kustannusten arvioidaan pysyvän suunnilleen samalla tasolla kuin vuonna 2010, lukuun ottamatta Ruotsin kruunun kurssivaihteluita ja Ruotsin vesivoiman kiinteistöveron vaikutuksia. Venäjän sähköntuontisopimuksen päättymisen vaikutuksen arvioidaan olevan noin -40 miljoonaa euroa koko vuoden 2011 osalta.

Power-divisioonan tuloksen odotetaan painottuvan enemmän loppuvuoteen vuoden 2010 tulokseen verrattuna. Tähän vaikuttaa pääasiassa ydinvoiman parantuva käytettävyys ja sähkön tämänhetkiset termiinihinnat.

Fortumin tuloskehitys on ollut vakaata. Yhtiö on toiminut aktiivisesti tuloksellisuuden varmistamiseksi ja pitänyt taloudellisen asemansa vahvana haastavassa toimintaympäristössä. Fortumin vahva tase sekä joustava, kustannustehokas ja ilmastomyönteinen tuotantorakenne luovat vankan perustan tulevaisuudelle.

Espoo, 28.4.2011
Fortum Oyj
Hallitus 

Lisätietoja:

Tapio Kuula, toimitusjohtaja, puh. +358 10 452 4112
Juha Laaksonen, talousjohtaja, puh. +358 10 452 4519

Fortumin sijoittajasuhteet, Sophie Jolly, +358 10 453 2552 ja Rauno Tiihonen, +358 10 453 6150 / investors@fortum.com

Julkistamismenettely

Fortum Oyj noudattaa Finanssivalvonnan Standardin 5.2b mahdollistamaa menettelyä julkistaa osavuosikatsauksensa pörssitiedotteella tästä tammi-maaliskuun 2011 osavuosikatsauksestaan lähtien. Osavuosikatsaus on kokonaisuudessaan tämän tiedotteen liitteenä. Lisätietoja, mukaan lukien vuosineljännestaulukot, on Fortumin verkkosivuilla osoitteessa www.fortum.com/sijoittajat.

Jakelu:
NASDAQ OMX Helsinki
Keskeiset tiedotusvälineet
www.fortum.com