Matalat sähkön hinnat ja alaskirjaukset painoivat jatkuvien toimintojen tulosta - osingonjakoehdotus 1,10 euroa osakkeelta

FORTUM OYJ TILINPÄÄTÖSTIEDOTE TAMMI-JOULUKUU 2015 3.2.2016 KLO 9.00 EET

Loka-joulukuu 2015, jatkuvat toiminnot

• Vertailukelpoinen liikevoitto oli 243 (370) miljoonaa euroa, -34 %
• Liikevoitto oli 38 (584) miljoonaa euroa, josta vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä oli -205 (214) miljoonaa euroa
• Osakekohtainen tulos oli 0,02 (0,59) euroa, -97 %, josta vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä ja myyntivoittoja oli -0,20 (0,25) euroa. Osakekohtainen tulos sisältäen lopetetut toiminnot oli 0,02 (0,64) euroa osakkeelta.
• Liiketoiminnan rahavirta oli yhteensä 332 (394) miljoonaa euroa, -16 %
• Liikevoittoon -119 miljoonan euron vaikutus alaskirjauksista ja varauksista liittyen pääosin hiilivoimalaitoksiin Suomessa sekä Oskarshamn 1- ja 2 -ydinvoimayksiköiden sulkemispäätökseen Ruotsissa

Tammi-joulukuu 2015, jatkuvat toiminnot

• Vertailukelpoinen liikevoitto oli 808 (1 085) miljoonaa euroa, -26 %
• Liikevoitto oli -150 (1 296) miljoonaa euroa, josta vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä oli -958 (211) miljoonaa euroa
• Osakekohtainen tulos oli -0,26 (1,22) euroa, -121 %, josta vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä ja myyntivoittoja oli -0,97 (0,26) euroa mukaan lukien vaikutus Oskarshamn 1- ja 2 -ydinvoimayksiköiden ennenaikaisesta sulkemisesta Ruotsissa. Osakekohtainen tulos sisältäen lopetetut toiminnot oli 4,66 (3,55) euroa osakkeelta.  
• Liiketoiminnan rahavirta oli yhteensä 1 228 (1 406) miljoonaa euroa, -13 %
• Distribution-segmentti esitetään lopetettuna toimintona vuoden 2015 alusta alkaen IFRS 5:n mukaisesti. Myynti saatiin päätökseen kesäkuussa 2015
• Fortumin hallituksen osingonjakoehdotus vuodelta 2015 on 1,10 euroa osakkeelta

Yhteenveto näkymistä

• Fortum arvioi edelleen, että sähkön kysyntä Pohjoismaissa kasvaa tulevina vuosina keskimäärin noin 0,5 % vuodessa
• Power and Technology -segmentin suojaukset pohjoismaiselle tuotannolle: vuoden 2016 tukkumyynnistä on suojattu noin 50 % hintaan noin 33 euroa/MWh ja vuodeksi 2017 on suojattu noin 20 % hintaan noin 30 euroa/MWh
• Russia-segmentin liikevoittotavoitetaso (EBIT), 18,2 miljardia ruplaa on tavoitteena saavuttaa vuosien 2017-2018 aikana. Euromääräinen tulostaso vaihtelee valuuttakurssimuutoksista johtuen.  

* Tunnusluvut koskevat koko Fortumia ja sisältävät lopetetut toiminnot.

Fortumin toimitusjohtaja Pekka Lundmark:

"Fortumin vuoden 2015 jatkuvien toimintojen tulos ei ollut tyydyttävä. Hyvin matalat sähkön hinnat heikensivät kannattavuuttamme koko vuoden ajan. Sähkön hintoja piti alhaalla lähinnä poikkeuksellinen vesitilanne ja matalat raaka-ainehinnat. Heikko markkinatilanne ja raskas kulutaakka, jota kasvatti erityisesti ydinvoimakapasiteetin veronkorotus Ruotsissa, pakottivat ennenaikaisiin ydinvoimayksiköiden sulkemispäätöksiin. Tästä aiheutui mittavia alaskirjauksia, jotka edelleen rasittivat tulostamme. Fortumin liikevoittoa kasvatti kuitenkin Ruotsin sähkönsiirtoliiketoiminnan myynti, joka päätti vuonna 2013 käynnistetyn Distribution-liiketoiminnan myyntiprosessin.

Vuosi 2015 osoitti jälleen, etteivät Suomi ja Eurooppa ole maailman taloussuhdanteilta eristyksessä olevia saarekkeita. Raaka-aineiden (hiili ja öljy) hinnan nopea lasku ja tuetun uusiutuvan energiatuotannon kasvu on ajanut energiateollisuuden uudistumaan ja kohentamaan kilpailukykyään.  

Fortumin tase on vahva. Vuoden 2015 lopussa nettovelan suhde käyttökatteeseen oli -0,5, sillä nettokassamme oli yli 2 miljardia euroa positiivinen. Vuoden aikana nettovelka pieneni noin 6,5 miljardia euroa Ruotsin sähkönsiirtoliiketoiminnan myynnin myötä. Vahva tase ja hyvä kannattavuus ovat tärkeitä Fortumille - ne varmistavat strategiamme joustavan toteutuksen, investointiemme läpiviemisen sekä valmiuden tarttua nopeasti uusiin tilaisuuksiin.

Monivuotinen investointiohjelmamme Venäjällä on tulossa päätökseen kahden viimeisen yksikön käyttöönoton myötä Chelyabinskissa. Ensimmäinen niistä valmistui tuotantoon joulukuussa 2015, ja jälkimmäinen yksikkö suunnitellaan otettavan käyttöön tämän vuoden ensimmäisellä neljänneksellä.

Heikossa markkinatilanteessa olen kuitenkin hyvin tyytyväinen, että Fortumin suoriutuminen sidosryhmiemme näkökulmasta on kehittynyt positiivisesti viime vuonna. Tutkimuksemme mukaan, Fortumin maine on parantunut ja investointimme vastuulliseen liiketoimintaan on saavuttanut tunnustusta. Meillä on nyt hyvä pohja jatkaa eteenpäin. Asiakkaamme ovat nyt ja jatkossa keskipisteessä. Tämän seurauksena sekä sähkön- että lämmönmyynnin asiakasmäärät ovat tasaisesti kasvaneet.

Vuonna 2016 oma painopisteeni toimitusjohtajana tulee olemaan uuden visiomme ja tänään yksityiskohtaisemmin esiteltävän strategiamme toteutuksessa. Vahvistaaksemme edelleen asemaamme energiateollisuudessa tulemme analysoimaan ja hyödyntämään vahvan taseemme suomia mahdollisuuksia. Teemme töitä mahdollisimman ketterän ja tehokkaan organisaation eteen, sillä haluamme olla entistä kilpailukykyisempi ja joustavampi toimialamme edelläkävijä.

Lopuksi haluaisin kiittää työntekijöitämme heidän sitoutumisestaan ja halukkuudestaan tehdä Fortumista tässä haasteellisessa toimintaympäristössä entistä parempi yhtiö".

Fortumin sähkönsiirtoliiketoiminnan myynti päätökseen

Fortum sai kesäkuussa 2015 päätökseen Ruotsin sähkönsiirtoliiketoiminnan myynnin.

Yritysjärjestelyn velaton kauppahinta oli noin 60,6 miljardia Ruotsin kruunua (noin 6,4 miljardia euroa). Fortum kirjasi yritysjärjestelystä noin 4,3 miljardin euron kertaluonteisen myyntivoiton eli 4,82 euroa osaketta kohden vuoden 2015 toisen neljänneksen tulokseen.

Yrityskauppa päätti vuonna 2013 aloitetun Fortumin sähkönsiirtoliiketoiminnan myyntiprosessin. Suomen, Ruotsin ja Norjan sähkönsiirtoliiketoimintojen myyntien velaton kokonaiskauppahinta oli yhteensä noin 9,3 miljardia euroa, josta kirjautui vuosien 2014 ja 2015 aikana verovapaita myyntivoittoja yhteensä noin 6,2 miljardia euroa.

IFRS-oikaisu liittyen lopetettuihin toimintoihin

Ruotsin sähkönsiirtoliiketoiminnan myynnin toteuduttua Fortumilla ei ole enää sähkönsiirtoliiketoimintaa. Distribution-segmentti on esitetty vuoden 2015 ensimmäisestä osavuosikatsauksesta alkaen lopetettuna toimintona IFRS 5 -standardin "Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut toiminnot" mukaisesti. Vuoden 2014 vertailutiedot on oikaistu tuloslaskelman (mukaan lukien muut laajan tuloksen erät), rahavirtalaskelman sekä eräiden tunnuslukujen osalta. Segmenttitiedoissa Distribution-segmentti esitetään lopetettuna toimintona.

Tämän tilinpäätöstiedotteen taloudelliset tiedot koskevat Fortumin jatkuvia toimintoja.

Taloudellinen tulos

Loka-joulukuu 2015

Konsernin liikevaihto oli vuoden viimeisellä neljänneksellä 964 (1 133) miljoonaa euroa. Liikevaihdon pieneneminen johtui lähinnä matalista sähkön hinnoista sekä heikentyneestä Ruplan kurssista. Vertailukelpoinen liikevoitto oli 243 (370) miljoonaa euroa, ja konsernin raportoitu liikevoitto oli yhteensä 38 (584) miljoonaa euroa. Fortumin liikevoittoon vaikuttivat -119 miljoonan euron alaskirjaukset ja varaukset sekä 1 (238) miljoonan euron kertaluonteiset erät. Lisäksi liikevoittoon vaikuttivat sähköntuotantoa suojaavien johdannaisten IFRS:n (IAS 39) mukainen kirjanpitokäytäntö ja ydinjätehuoltorahastoon liittyvä oikaisu, yhteensä -87 (-24) miljoonaa euroa (liite 4).

Liikevaihto segmenteittäin

Vertailukelpoinen liikevoitto segmenteittäin

Liikevoitto segmenteittäin

Tammi-joulukuu 2015

Konsernin liikevaihto vuonna 2015 oli 3 459 (4 088) miljoonaa euroa. Liikevaihdon pieneneminen johtui lähinnä matalista sähkön hinnoista sekä heikentyneestä Ruplan kurssista. Vertailukelpoinen liikevoitto oli 808 (1 085) miljoonaa euroa, ja konsernin raportoitu liikevoitto oli yhteensä -150 (1 296) miljoonaa euroa. Jatkuvien toimintojen raportoituun liikevoittoon vaikutti -794 miljoonan euron alaskirjaus päätöksestä sulkea Oskarshamn 1- ja 2 -ydinvoimalayksiköt Ruotsissa ennenaikaisesti (liite 6) ja 22 (305) miljoonan euron kertaluonteiset erät. Raportoituun liikevoittoon vaikuttivat myös -124 (0) miljoonan euron alaskirjaukset ja varaukset sekä sähköntuotantoa suojaavien johdannaisten IFRS:n (IAS 39) mukainen kirjanpitokäytäntö ja ydinjätehuoltorahastoon liittyvä oikaisu, jotka olivat yhteensä -62 (-94) miljoonaa euroa (liite 4). Fortumin 4 245 (3 428) miljoonan euron liikevoitto sisältää Ruotsin sähkönsiirtoliiketoiminnan myyntivoiton, joka oli noin 4,3 miljardia euroa (vertailuvuonna noin 1,9 miljardia euroa myyntivoittoja Suomen ja Norjan toimintojen myynnistä).

Osuus osakkuusyritysten tuloksesta oli 20 (146) miljoonaa euroa. Tuloksen heikkeneminen johtui lähinnä alaskirjauksista liittyen Oskarshamn 1- ja 2 -yksiköiden ennenaikaiseen sulkemispäätökseen Ruotsissa. Näiden laitosyksiköiden sulkemispäätöksen vaikutus osakekohtaiseen tulokseen oli -0,82 euroa osakkeelta. Fortum Värmen osuus osakkuusyritysten tuloksesta oli 47 (67) miljoonaa euroa. Vähennys johtui pääasiassa Fortumin saamasta korvauksesta liittyen korollisten lainojen uudelleenjärjestelyyn. Osuus Hafslundin ja TGC-1:n voitoista perustuu yhtiöiden julkaisemiin vuoden 2015 kolmannen neljänneksen osavuosikatsauksiin (liite 14).

Konsernin nettorahoituskulut olivat -175 (-210) miljoonaa euroa. Nettorahoituskulut sisältävät rahoitusinstrumenttien käyvän arvon muutoksen, joka oli -18 (-5) miljoonaa euroa.

Tulos ennen veroja oli -305 (1 232) miljoonaa euroa.

Kauden verot olivat yhteensä 78 (-143) miljoonaa euroa positiiviset, koska yhtiön tulos on tappiolla. Tämä johtuu lähinnä alaskirjauksista liittyen Oskarshamn 1- ja 2 -yksiköiden ennenaikaiseen sulkemiseen Ruotsissa. Tuloslaskelman mukainen veroprosentti oli 25,4 % (11,6 %). Jos osakkuus- ja yhteisyritysten tulosta ja verovapaita myyntivoittoja ei oteta huomioon, veroprosentti oli 23,5 % (18,0 %) (liite 10).

Kauden tulos jatkuvien toimintojen osalta oli -228 (1 089) miljoonaa euroa. Jatkuvien toimintojen osakekohtainen tulos oli -0,26 (1,22) euroa, josta -0,97 (0,26) euroa vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä sisältäen kokonaisuudessaan vaikutuksen Oskarshamn 1- ja 2-yksiköiden ennenaikaisesta sulkemisesta. Fortumin osakekohtainen tulos, lopetetut toiminnot mukaan lukien, oli 4,66 (3,55) euroa. Osakekohtaiseen tulokseen vaikuttivat erityisesti Ruotsin sähkönsiirtoliiketoiminnan myynnistä kirjattu myyntivoitto 4,82 euroa osakkeelta. Suomen sähkönsiirtoliiketoiminnan myynnin vaikutus koko Fortumin vuoden 2014 osakekohtaiseen tulokseen oli 2,08 euroa osaketta kohti (liite 7).

Taloudellinen asema ja rahavirta

Rahavirta

Vuonna 2015 Fortumin liiketoiminnan rahavirta pieneni 178 miljoonalla eurolla 1 228 (1 406) miljoonaan euroon. Rahavirran pieneneminen johtui pääosin vertailukautta heikommasta käyttökatteesta (EBITDA). Toteutuneet 292 (352) miljoonan euron kurssierot liittyivät Fortumin ruotsalaisten ja venäläisten tytäryhtiöiden lainoja suojaavien valuuttatermiinien jatkamiseen. Koko Fortumin liiketoiminnan rahavirta lopetetut toiminnot mukaan lukien oli 1 381 (1 762) miljoonaa euroa.

Jatkuvien toimintojen käyttöomaisuusinvestoinnit pienenivät 95 miljoonalla eurolla 527 (622) miljoonaan euroon. Koko Fortumin investointien rahavirta oli 6 268 (2 816) miljoonaa euroa, missä lopetettujen toimintojen vaikutus oli 6 303 (2 574) miljoonaa euroa. Rahavirta ennen rahoitusta kasvoi 3 072 miljoonalla eurolla 7 650 (4 578) miljoonaan euroon, missä lopetettujen toimintojen vaikutus oli 6 457 (2 930) miljoonaa euroa.

Fortum maksoi 1 155 miljoonaa euroa osinkoja huhtikuussa 2015. Likvidit varat ilman niihin sisältyvää valuuttakurssimuutosta kasvoivat vuoden aikana 5 490 miljoonaa euroa.

Yhtiön varat ja sijoitettu pääoma

Taseen loppusumma kasvoi 1 392 miljoonalla eurolla 22 767 (21 375) miljoonaan euroon.

Likvidit varat kasvoivat 5 436 miljoonalla eurolla 8 202 (2 766) miljoonaan euroon ja aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet vähenivät 2 485 miljoonalla eurolla. Molempiin vaikutti pääasiassa Ruotsin sähkösiirtoliiketoiminnan myynti. Pitkäaikaiset korolliset saamiset vähenivät 1 268 miljoonalla eurolla 773 (2 041) miljoonaan euroon johtuen lähinnä Oskarshamn 1- ja 2 -ydinvoimayksiköiden ennenaikaisesta sulkemispäätöksestä ja Fortum Värmen takaisinmaksamista lainoista. Vuoden 2015 lopussa Fortumilla ei ollut lainasaatavia Fortum Värmeltä.

Koko Fortumin sijoitettu pääoma kasvoi 1 952 miljoonalla eurolla ja oli 19 870 (17 918) miljoonaa euroa.

Oma pääoma

Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma oli 13 794 (10 864) miljoonaa euroa.

Emoyhtiön omistajille kuuluva osuus omasta pääomasta kasvoi 2 930 miljoonalla eurolla. Muutos johtui lähinnä Ruotsin sähkönsiirtoliiketoiminnan noin 4,3 miljardin euron myyntivoitosta ja maksetuista -1 155 miljoonan euron osingoista vuodelta 2014.

Rahoitus

Fortumin nettokassa vuoden 2015 lopussa oli 2 195 miljoonaa euroa, sillä nettovelka pieneni vuoden aikana 6 412 miljoonalla eurolla (nettovelka vuoden 2014 lopussa 4 217 milj. euroa).

Joulukuun lopussa konsernin likvidit varat olivat 8 202 miljoonaa euroa (vuoden 2014 lopussa 2 766 milj. euroa) mukaan lukien OAO Fortumin rahat ja pankkisaamiset, joiden yhteenlaskettu arvo oli noin 76 miljoonaa euroa (vuoden 2014 lopussa 134 milj. euroa). Likvidien varojen lisäksi Fortumilla oli käytettävissään noin 2,2 miljardia euroa nostamattomia valmiusluottoja (liite 16).

Vuonna 2015 konsernin nettorahoituskulut olivat -175 (-210) miljoonaa euroa. Nettokorkokulut olivat -152 (-165) miljoonaa euroa. Nettorahoituskulut sisältävät 37 miljoonaa euroa hyvitystä Fortum Värmeltä lainan ennenaikaisesta maksusta ja -18 (-5) miljoonaa euroa rahoitusinstrumenttien käyvän arvon muutoksesta.

Standard & Poor's laski 5.6.2015 Fortumin pitkänajan luokituksen tasolta A- tasolle BBB+ ja vahvisti lyhyen ajan A-2-luokituksen. Näkymät ovat vakaat. Yhtiön pitkänajan luottoluokitus poistettiin tarkkailusta, jonne se asetettiin 18.3.2015. 17.11.2015 Fitch Ratings laski Fortumin pitkänajan luottoluokituksen (IDR) tasolle BBB+ tasolta A- ja vahvisti lyhyen aikavälin luokituksen tasolla F2, näkymät vakaat.

Tunnuslukuja

Vuoden 2015 lopussa nettovelan ja käyttökatteen (EBITDA) suhde oli -0,5 (1,1), ja vertailukelpoisen nettovelan ja käyttökatteen suhde oli -1.7 (2,3). Vuoden lopussa Fortum ei enää rahoittanut Fortum Värmeä.

Velkaantumisaste oli -16 % (39 %) ja omavaraisuusaste 61 % (51 %). Osakekohtainen oma pääoma oli 15,53 euroa (12,23). Sijoitetun pääoman tuotto vuodelta 2015 oli 22,7 % (19,5 %).

Markkinatilanne

Pohjoismaat

Alustavien tilastotietojen mukaan vuoden 2015 viimeisellä neljänneksellä Pohjoismaissa kulutettiin sähköä 103 (104) terawattituntia (TWh). Koko vuonna 2015 sähköä kulutettiin Pohjoismaissa 381 (378) TWh. Vuotuinen kasvu tuli lähinnä teollisuuden lisääntyneestä sähkönkulutuksesta Ruotsissa ja Norjassa.

Vuoden 2015 alussa Pohjoismaiden vesivarastot olivat 80 TWh eli 3 TWh pitkän aikavälin keskiarvoa alemmat ja 2 TWh alemmat kuin vuoden 2014 alussa. Vuoden 2015 lopussa vesivarastot olivat 98 TWh, eli 15 TWh yli pitkän aikavälin keskiarvon ja 18 TWh korkeammalla kuin vuoden 2014 lopussa. Vesivarantojen määrä verrattuna pitkän aikavälin keskiarvoon kasvoi edelleen loka-joulukuussa korkeasta sadannasta ja leudosta säästä johtuen, mikä puolestaan viivästytti lumen kertymistä. Lumikertymät olivat suunnilleen normaalilla tasolla vuoden lopussa.

Loka-joulukuussa sähkön keskimääräinen systeemihinta Nord Poolissa oli 21,9 (30,7) euroa/MWh. Leuto sää laski kulutusta ja runsaat vesivarannot hintaa. Keskimääräinen aluehinta Suomessa oli 30,6 (36,4) euroa/MWh ja Ruotsissa SE3-alueella (Tukholma) 23,0 (31,3) euroa/MWh.

Vuonna 2015 sähkön keskimääräinen systeemihinta oli 21,0 (29,6) euroa. Hinnanlasku johtui raportointihistorian korkeimmasta vuotuisesta tulovirtaamasta ja vastaavasti hyvin korkeasta vesivoiman tuotantomäärästä sekä leudosta säästä ja matalista raaka-ainehinnoista. Myös tuulivoiman tuotanto kasvoi vuoden aikana ja osaltaan laski spot-hintoja. Aluehinta Suomessa oli 29,7 (36,0) euroa ja Ruotsissa SE3-alueella (Tukholma) 22,0 (31,6) euroa.

Saksassa keskimääräinen spot-hinta vuoden viimeisellä neljänneksellä oli 33,2 (34,8) euroa/MWh ja tammi-joulukuussa 31,6 (32,8) euroa/MWh.

CO2-päästöoikeuksien (EUA = EU Emission Allowance) markkinahinta oli noin 7,1 euroa/tonni vuoden alussa ja noin 8,3 euroa/tonni vuoden lopussa.

Venäjä

Fortum toimii Länsi-Siperiassa Tjumenin ja Hanti-Mansian alueilla, joissa teollinen tuotanto on keskittynyt öljyyn ja kaasuun, sekä Uralilla Tšeljabinskin alueella, joka on painottunut metalliteollisuuteen.

Alustavien tilastotietojen mukaan Venäjällä kulutettiin sähköä loka-joulukuussa 275 (282) TWh. Vastaava luku Fortumin toiminta-alueella, hintavyöhykkeellä 1 (Venäjän Euroopan puoleinen alue ja Uralin alue) oli 211 (214) TWh. Vuonna 2015 Venäjällä kulutettiin sähköä 1 007 (1 021) TWh, ja vastaava luku Fortumin toiminta-alueella, hintavyöhykkeellä 1 oli 772 (777) TWh.

Keskimääräinen sähkön spot-hinta, kapasiteettihinta pois lukien, nousi noin 5 % vuoden viimeisellä neljänneksellä 1 178 (1 120) ruplaan/MWh hintavyöhykkeellä 1. Vuoden 2015 keskimääräinen sähkön spot-hinta, kapasiteettihinta pois lukien, laski 0,8 % 1 154 (1 163) ruplaan/MWh hintavyöhykkeellä 1.

Tarkemmat markkinatiedot on esitetty taulukoissa katsauksen lopussa (sivu 59-61).

Liiketoimintaympäristö Euroopassa ja päästömarkkinat

Pariisin sopimus
Maailmanlaajuinen ilmastosopimus vuoden 2020 jälkeiselle ajalle hyväksyttiin joulukuussa 2015. Kaikki maat sitoutuvat laatimaan kansalliset, viiden vuoden välein tarkasteltavat suunnitelmat, joihin sisältyy ilmastonmuutoksen hillintä-, sopeutumis- ja rahoitustoimia. Pitkän aikavälin tavoitteena on pitää lämpötilan nousu selvästi alle kahdessa asteessa esiteolliseen aikaan verrattuna ja pyrkiä rajoittamaan se 1,5 asteeseen.

Sopimus lisää vakautta ja ennustettavuutta pitkällä aikavälillä, kannustaa markkinaehtoisiin toimiin sekä vähentää hiilivuodon riskiä. Sopimus voi nopeuttaa siirtymää vähäpäästöiseen energiajärjestelmään ja luoda uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Sillä ei kuitenkaan ole suoraa vaikutusta hiilidioksidipäästöjen hintaan, ellei EU päätä kiristää päästötavoitettaan vuodelle 2030. EU-valtioiden päämiehet keskustelevat maaliskuussa 2016 Pariisin sopimuksen tuloksista ja sen mahdollisista seurauksista EU:n päämäärille ja säätelylle.

EU:n päästökauppajärjestelmän uudistus  
Vuonna 2015 Eurooppa-neuvosto hyväksyi virallisesti Euroopan komission ehdotuksen luoda jakamattomille päästöoikeuksille varanto EU:n päästökauppajärjestelmän alaisuuteen. Sopimuksen mukaisesti ehdotettu päästökaupan markkinavakausmekanismi astuu voimaan tammikuussa 2019 ja vähentää vuosittain ylimääräisiä päästöoikeuksia 12 %:ia niin kauan kun oikeuksia on reservissä yli 833 miljoonaa tonnia. EU:n ympäristöneuvosto hyväksyi lain Eurooppa-neuvoston puolesta.  

EU:n sähkömarkkinamallin kehitys
EU:n tulevaa sähkömarkkinamallia koskeva julkinen konsultaatio päättyi vuonna 2015. Vaikka konsultaation tarkoitus on koota eri osapuolten näkemyksiä, Euroopan komission on jo linjannut varsin selvästi, että sen toiveena on jatkaa nykyisen energiapohjaisen markkinamallin kehittämistä ennemmin kuin siirtyä kapasiteettimarkkinoiden suuntaan. Komission näkemyksen mukaan etenkään kiinteät kapasiteettimaksut eivät voi tulla kysymykseen, koska ne vääristävät kilpailua. Komissio käynnistää perusteellisen energiamarkkinalainsäädäntöä koskevan uudistuksen julkaisemalla ehdotuksensa syksyllä 2016.

Raportti Energiaunionin tilasta
Euroopan komissio julkaisi marraskuussa 2015 ensimmäisen energiaunionin tilaa kuvaavan vuosittaisen raporttinsa. Siihen sisältyvät katsaus jäsenmaiden edistymisestä EU:n energia- ja ilmastotavoitteiden toteuttamisessa sekä hallintomallin keskeiset periaatteet, joilla varmistetaan energiaunionin toteutuminen läpinäkyvästi ja ennustettavasti. Raportti korostaa myös EU:n kunnianhimoa jatkaa edelläkävijyyttä vähäpäästöiseen yhteiskuntaan siirtymisessä COP21-kokouksen jälkeen sekä varmistaa että siirtymä on sosiaalisesti oikeudenmukainen ja kuluttajalähtöinen. Raportissa on myös todettu geopoliittisten haasteiden jatkuminen.

Kiertotalouspaketti
Joulukuussa EU-komissio antoi ehdotuksensa kiertotalouspaketista, joka tähtää resurssitehokkuuden parantamiseen sekä materiaalien ja tuotteiden korkealaatuiseen uudelleenkäyttöön ja kierrätykseen. Ehdotus sisältää muutoksia useisiin jätedirektiiveihin ja kunnianhimoiset EU-tavoitteet kaikkien jätevirtojen uudelleenkäyttöön ja kierrätykseen. Komissio ehdottaa lajitellun jätteen kaatopaikkasijoituksen kieltämistä sekä kaatopaikkasijoitettavan yhdyskuntajätteen osuuden rajoittamista enintään 10 %:iin jätteen kokonaismäärästä vuoteen 2030 mennessä.

Mikäli jätteen syntyä ei voida estää tai jätettä ei voida kierrättää, jätteen energiakäyttö asetetaan etusijalle kaatopaikkasijoitukseen nähden. Energiahyötykäyttö voi näin ollen nousta EU:n energia- ja ilmastopolitiikassa entistä tärkeämmäksi. Komissio aikoo selvittää, miten jätteen energiapotentiaali voidaan parhaiten hyödyntää ja komissio tulee tekemään "jätteestä energiaa" -aloitteen energiaunionin puitteissa vuoden 2016 aikana.

Näkymät

Avaintekijät ja riskit

Fortumin taloudellinen tulos on altis useille taloudellisille, strategisille, poliittisille, yritystaloudellisille sekä operatiivisille riskeille. Fortumin liiketoiminnan tuloksen kannalta yksi tärkeimmistä tekijöistä on sähkön tukkuhinta Pohjoismaissa. Tukkuhinnan kehityksen avaintekijöitä Pohjoismaissa ovat kysynnän ja tarjonnan tasapaino, polttoaineiden ja CO2-päästöoikeuksien hinnat sekä vesitilanne. Fortumin investointiohjelman valmistuminen Venäjällä on myös yksi yhtiön tuloskasvun avaintekijöistä, sillä se kasvattaa tuotantokapasiteettia ja CSA-kapasiteettimaksuja.

Maailman sekä Euroopan talouden epävarmuuden jatkuminen ovat pitäneet talouden kasvunäkymät arvaamattomina. Yleinen talouden epävarmuus vaikuttaa raaka-aineiden ja CO2-päästöoikeuksien hintoihin, ja tämä saattaa ylläpitää sähkön tukkuhinnan laskupainetta Pohjoismaissa. Fortumin Venäjän liiketoiminnan osalta keskeisiä tekijöitä ovat talouden kasvu, ruplan kurssi, lämmöntuotannon säätely sekä sähkön tukku- ja kapasiteettimarkkinoiden kehitys. Investointiohjelmaan liittyy edelleen operatiivisia riskejä. Polttoaineiden hinnat ja voimalaitosten käytettävyys vaikuttavat kannattavuuteen kaikilla alueilla. Lisäksi talouden turbulenssin seurauksena suuremmilla valuuttakurssivaihteluilla, erityisesti Venäjän ruplan ja Ruotsin kruunun osalta, on sekä muunto- että transaktiovaikutuksia Fortumin tulokseen. Pohjoismaissa energiatoimialan lainsäädännöllinen ja verotuksellinen ympäristö on lisännyt sähköyhtiöiden riskejä.

Pohjoismaiset markkinat

Makrotalouden epävarmuudesta huolimatta sähkön osuuden energian kokonaiskulutuksesta odotetaan jatkavan kasvuaan. Tulevina vuosina sähkönkulutuksen odotetaan kasvavan Pohjoismaissa keskimäärin noin 0,5 % vuodessa.

Vuonna 2015 Euroopan Unionin päästöoikeuksien (EUA) hinta nousi, mutta öljyn ja hiilen hinnat laskivat. Sähkön termiinihinnat seuraavalle 12 kuukaudelle laskivat sekä Pohjoismaissa että Saksassa.

Tammikuun 2016 lopussa hiilen termiinihinta (ICE Rotterdam) loppuvuodelle 2016 oli noin 42 Yhdysvaltain dollaria tonnilta ja CO2-päästöoikeuksien markkinahinta vuodelle 2016 noin 6 euroa hiilidioksiditonnia kohti. Pohjoismaiden sähkön termiinihinta Nasdaq Commodities -markkinapaikalla oli loppuvuodelle 2016 noin 19 euroa/MWh ja vuodelle 2017 noin 18 euroa/MWh. Saksassa sähkön termiinihinta loppuvuodelle 2016 oli noin 25 euroa/MWh ja vuodelle 2017 noin 24 euroa/MWh. Pohjoismaiden vesivarannot olivat 9 TWh pitkänajan keskiarvotason yläpuolella ja 8 TWh yli vuoden 2015 vastaavan ajanjakson.

Power and Technology

Power and Technology -segmentin saavutettuun sähkönhintaan Pohjoismaissa vaikuttavat tyypillisesti suojausasteet, suojaushinta, spot-hinnat, Fortumin joustavan tuotantorakenteen käytettävyys ja käyttö sekä valuuttakurssivaihtelut. Mikäli sähköntuotantolähteiden suhteellisten osuuksien muutoksista mahdollisesti johtuvia vaikutuksia ei oteta huomioon, yhden euron muutos megawattituntia kohti segmentin saavuttamassa sähkön tukkumyyntihinnassa Pohjoismaissa tarkoittaisi noin 45 miljoonan euron muutosta Fortumin vuotuisessa vertailukelpoisessa liikevoitossa. Lisäksi segmentin vertailukelpoiseen liikevoittoon vaikuttaa mahdollinen lämpövoimatuotannon määrä ja siitä saatava tuotto.

EU:ssa tehtävien stressitestien perusteella Ruotsin ydinvoimaviranomainen, SSM on päättänyt esittää uutta sääntelyä ruotsalaisiin ydinreaktoreihin. Asian käsittely on kesken. Fortum pitää korkeatasoista ydinvoimaturvallisuutta ensiarvoisen tärkeänä, mutta painottaa EU-tasoisten ydinturvallisuusvaatimusten yhtenäistämisen tärkeyttä.

Vuonna 2015 Ruotsin hallitus on nostanut ydinjätemaksua noin 0,022 SEK/kWh:sta 0,04 SEK/kWh:iin kolmivuotiskaudelle 2015-2017. Arvioitu kustannusvaikutus Fortumille on vuositasolla noin 25 miljoonaa euroa. Ydinjätemaksuja tarkistetaan kolmen vuoden välein. Ruotsin ydinvoimaviranomainen, SSM on laskenut uudelleen Oskarshamnin ja Ringhalsin voimalaitosten ydinjätemaksut reaktoreiden ennenaikaisesta sulkemispäätöksestä johtuen. Ehdotus odottaa maan hallituksen hyväksyntää.

Lisäksi Ruotsin parlamentti hyväksyi hallituksen uudelleen esittämän ydinvoimakapasiteetin 17 %:n veronkorotuksen, joka astui voimaan 1.8.2015. Muutoksen vaikutuksen arvioidaan olevan Fortumille vuositasolla noin 15 miljoonaa euroa, joka on vähennyskelpoinen yhtiöverotuksessa. Ydinvoimaveron tulevaisuus Ruotsissa on vireän poliittisen keskustelun kohteena.

OKG AB:n ylimääräinen yhtiökokous päätti 14.10.2015 Ruotsissa sijaitsevan Oskarshamnin ydinvoimalaitoksen 1- ja 2 -yksiköiden sulkemisesta. Päätös tarkoittaa, että 1-yksikkö suljetaan ja siirretään alasajovalmiuteen sen jälkeen, kun haettu ympäristölupa on saatu eli arviolta vuonna 2017-2019. Laajojen turvallisuusparannusten johdosta kesäkuusta 2013 alkaen suljettuna ollut 2-yksikkö ei palaa toimintaan. Yksiköiden sulkemisprosessin arvioidaan kestävän useita vuosia.

Elokuussa 2015 Fortum päätti osallistua Suomessa 6,6 %:n osuudella Fennovoiman ydinvoimahankkeeseen samoilla ehdoilla kuin muutkin suomalaiset tällä hetkellä hankkeeseen sitoutuneet yritykset. Fortumin osallistuminen hankkeeseen toteutetaan Voimaosakeyhtiö SF:n kautta.

Venäjä

Fortumin Russia-segmentin vuoden 2007 jälkeen rakennettu uusi kapasiteetti (CSA) on keskeinen yhtiön tuloskasvuun vaikuttava tekijä Venäjällä. Uusien laitosyksiköiden valmistumisen myötä tuotannon ja myyntitulojen odotetaan kasvavan, ja uudelle tuotantokapasiteetille maksetaan myös huomattavasti korkeampia kapasiteettimaksuja kuin vanhalle kapasiteetille. Uudelle tuotantokapasiteetille maksetaan takuuhintaa 10 vuoden ajan, ja takuuhinta on määritelty investointien riittävän tuoton varmistamiseksi. Venäjän hallitukselle on toimitettu alustava ehdotus CSA-maksujen 10 vuoden ajanjakson pidentämisestä 15 vuoteen, ja päätöstä odotetaan tämän vuoden ensimmäisen vuosipuoliskon aikana. Kapasiteettimaksut vaihtelevat voimalaitosten iän, sijainnin, tyypin ja koon mukaan. Myös sesonkivaihtelut ja käytettävyys vaikuttavat kapasiteettimaksuihin. Uuden kapasiteetin tulos on taattu CSA:n säädösten mukaisesti. Kapasiteettimaksut (CSA) voivat vaihdella hieman vuosittain johtuen siitä, että tuotto on sidottu Venäjän pitkän aikavälin valtionobligaatioihin, joiden maturiteetti on 8-10 vuotta. Lisäksi viranomainen tarkastelee investointivelvoitesopimuksen takaamia kapasiteettimaksuja kolmen ja kuuden vuoden kuluttua laitoksen käyttöönotosta.

Sähkön tukkukaupan viranomainen on julkistamassa helmikuussa 2016 painotetun pääoman keskimääräisen kustannuksen (WACC) ja kuluttajahintaindeksin (CPI) vuodelle 2015. Näitä käytetään CSA-kapasiteettimaksujen määrittämiseen vuonna 2016.

Joulukuun lopun valuuttakursseilla laskettuna Fortumin investointiohjelman loppuosan arvon arvioitiin joulukuun 2015 lopussa olevan noin 100 miljoonaa euroa.

Vuonna 2015 Venäjän hallitus hyväksyi muutoksia CCS-kapasiteettihuutokaupan sääntöihin, jotka koskevat ennen vuotta 2008 rakennettua kapasiteettia (ilman kapasiteettisopimusta). Uusien sääntöjen mukaan CCS-huutokauppa suoritetaan vuosittain. Huutokauppa vuodelle 2016 pidettiin vuoden 2015 lopussa samoin kuin pitkän aikavälin CCS-huutokauppa vuosille 2017-2019. Suurin osa Fortumin huutokaupassa tarjoamista voimalaitoksista tuli myös valituiksi. 195 MW Fortumin kapasiteetista ei tullut valituksi ja sille Fortum hankki nk. forced mode -statuksen ja tulee saamaan maksun myös tästä kapasiteetista. Kapasiteettihuutokauppa vuodelle 2020 pidetään vuonna 2016.

Fortumin tavoitteena on saavuttaa Russia-segmentin liikevoittotavoitetaso (EBIT), 18,2 miljardia ruplaa, vuosien 2017-2018 aikana. Segmentin tulokseen vaikuttaa sähkön kysyntä Venäjällä, kaasun hintakehitys ja muun sääntelyn kehittyminen. Taloudelliset pakotteet, valuuttakriisi, öljyn hinta ja inflaation äkillinen voimistuminen ovat vaikuttaneet yleiseen kysyntätilanteeseen. Tästä johtuen kaasun ja sähkön hinnat eivät ole kehittyneet suotuisasti ja odotetusti. Aiemmin tavoitteena oli saavuttaa vuotuinen liikevoittotaso (EBIT) jo vuoden 2015 aikana investointiohjelman valmistuttua.

Fortum pitää ruplamääräisen tavoitteensa muuttumattomana, mutta pääosin valuuttakurssimuutoksista johtuen euromääräinen tulostaso vaihtelee. Muiden kuin euroissa raportoivien tytäryhtiöiden tuloslaskelmat muunnetaan euromääräisiksi käyttämällä keskimääräisiä valuuttakursseja. Segmentin tulos vaihtelee kausittain myös lämpöliiketoiminnan luonteesta johtuen; ensimmäinen ja viimeinen neljännes ovat selvästi vahvimmat.

Vuonna 2014 Venäjän hallitus hyväksyi Venäjän energiaministeriön lämpöreformisuunnitelman, joka toteutuessaan vapauttaa lämpömarkkinat vuoteen 2020 mennessä ja eräillä alueilla vuoteen 2023 mennessä.

Venäjän talouskehitysministeriö arvioi kaasun hinnan nousevan 4,9 % vuonna 2016.

Strategian mukainen TGC-1:n rakennejärjestely Venäjällä

Joulukuussa 2014 Fortum, Gazprom Energoholding LLC ja Rosatom State Corporation allekirjoittivat pöytäkirjan aloittaakseen TGC-1:n omistusrakenteen uudelleenjärjestelyn Venäjällä. Keskusteluissa ei vielä ole päästy tuloksiin. Aikataulua ei ole mahdollista arvioida.

Käyttöomaisuusinvestoinnit ja divestoinnit

Fortum arvioi jatkuvien toimintojen investointien ilman yritysostoja olevan noin 650 miljoonaa euroa vuonna 2016. Vuosittaisten kunnossapitoinvestointien arvioidaan vuonna 2016 olevan noin 300-350 miljoonaa euroa eli alle poistojen tason.

Verotus

Fortumin vuoden 2016 veroasteeksi arvioidaan 19–21 %, kun osakkuus- ja yhteisyritysten tulosta, verovapaita myyntivoittoja ja kertaluonteisia eriä ei oteta huomioon.

Elokuussa 2014 konserniverokeskuksen oikaisulautakunta hyväksyi yksimielisesti Fortumin oikaisupyynnön, joka koski verottajan joulukuussa 2013 vuodelta 2007 määräämiä jälkiveroja.
Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö (VOVA) valitti asiasta (liite 23). Joulukuussa 2014 Fortum sai Suomen veroviranomaisilta rahoitusyhtiöitään koskeneen verottamattajättämispäätöksen vuosille 2008-2011 perustuen samaan tarkastukseen. Päätös on linjassa KHO:n ennakkopäätöksen kanssa. Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö valitti helmikuussa 2015 päätöksestä, ja verottamattajättämispäätökset vuosille 2008-2011 riippuvat nyt konserniverokeskuksen oikaisulautakunnan päätöksestä. Kuten vuoden 2007 käsittelyssä, Fortum pitää vaadetta perusteettomana.

Kesäkuussa 2015 Ruotsin parlamentti hyväksyi hallituksen uudelleen esittämän ydinvoimakapasiteetin 17 %:n veronkorotuksen, joka astui voimaan 1.8.2015. Verotuksen muutoksen vaikutus on Fortumille vuositasolla noin 15 miljoonaa euroa, joka on vähennyskelpoinen yhtiöverotuksessa.

Suojaukset

Joulukuun 2015 lopussa noin 50 % Power and Technology -segmentin arvioidusta sähkön tukkumyynnistä Pohjoismaissa oli suojattu noin 33 euroon/MWh vuodelle 2016. Vastaavat luvut vuodelle 2017 olivat noin 20 % noin 30 euroon/MWh.

Raportoidut suojausasteet voivat vaihdella huomattavasti Fortumin sähköjohdannaismarkkinoilla tekemien toimenpiteiden mukaan. Suojaukset tehdään pääasiassa johdannaissopimuksilla, joista suurin osa on Nasdaq Commodities'in termiinejä.

Osingonjakoehdotus

Emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat 31.12.2015 olivat 5 417 422 951,23 euroa sisältäen tilikauden voiton 1 133 611 072,83 euroa. Tilikauden päättymisen jälkeen yhtiön taloudellisessa asemassa ei ole tapahtunut olennaisia muutoksia.

Hallitus esittää yhtiökokoukselle, että Fortum Oyj jakaa vuodelta 2015 osinkoa 1.10  euroa osaketta kohti.

2.2.2016 rekisteriin merkittyjen osakkeiden lukumäärän perusteella kokonaisosinkona ehdotetaan jaettavaksi yhteensä 977 203 749,50 euroa. Hallitus esittää, että jäljellä oleva osuus voitosta jätetään omaan pääomaan.

Yhtiökokous 2016

Fortumin varsinainen yhtiökokous pidetään 5.4.2016 kello 14.00 Finlandia-talossa osoitteessa Mannerheimintie 13, Helsinki.



Espoo, 2.2.2016
Fortum Oyj
Hallitus

Lisätietoja:
Pekka Lundmark, toimitusjohtaja, puh. 010 452 4112
Timo Karttinen, talousjohtaja, puh. 010 453 6555

Fortumin sijoittajasuhteet, Sophie Jolly, puh. 010 453 2552, Rauno Tiihonen, puh. 010 453 6150 ja Marja Mäkinen 010 452 3338 sekä investors@fortum.com

Hallitus on hyväksynyt Fortumin tilinpäätöksen vuodelta 2015 ja tilintarkastajat ovat 2.2.2016 antaneet vakiomuotoisen tilintarkastuskertomuksen vuodelta 2015. Tilinpäätös on laadittu EU:ssa hyväksytyn IAS (International Accounting Standards) 34 Osavuosikatsaukset-standardin mukaisesti.

Tulostiedotus, yhtiökokous ja pääomamarkkinapäivä vuonna 2016

Fortumin vuoden 2015 tilinpäätös ja toimintakertomus julkaistaan viimeistään viikolla 10.

Fortum julkaisee kolme osavuosikatsausta vuodelta 2016:
- Tammi-maaliskuun osavuosikatsaus 28.4.2016 noin klo 9 Suomen aikaa
- Tammi-kesäkuun osavuosikatsaus 20.7.2016 noin klo 9 Suomen aikaa
- Tammi-syyskuun osavuosikatsaus 25.10.2016 noin klo 9 Suomen aikaa

Fortumin varsinainen yhtiökokous on suunniteltu pidettäväksi 5.4.2016 ja mahdolliseen osingonjakoon liittyvät päivämäärät ovat:
- osingon irtoamispäivä 6.4.2016
- osingon täsmäytyspäivä 7.4.2016
- osingon maksupäivä 14.4.2016.

Fortumin Pääomamarkkinapäivä on suunniteltu pidettäväksi 16.11.2016 Helsingissä.

Jakelu:
Nasdaq Helsinki
Keskeiset tiedotusvälineet
www.fortum.com/fi

Osavuosikatsaukseen liittyvää lisätietoa vuosineljännestaulukot mukaan lukien löytyvät Fortumin verkkosivuilta www.fortum.com/sijoittajat.