Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2015: Ruotsin sähkönsiirtoliiketoiminnan onnistunut myynti

FORTUM OYJ OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-MAALISKUU 2015 29.4.2015 KLO 9.00 EET

Tammi-maaliskuu 2015, jatkuvat toiminnot
• Vertailukelpoinen liikevoitto oli 343 (358) miljoonaa euroa, -4 %
• Liikevoitto oli 350 (366) miljoonaa euroa, josta vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät ja myyntivoitot olivat 7 (8) miljoonaa euroa
• Osakekohtainen tulos oli 0,33 (0,35) euroa, -6 %, josta vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät ja myyntivoitot olivat 0,01 (0,01) euroa. Osakekohtainen tulos sisältäen lopetetut toiminnot oli 0,40 (2,53) euroa, -84 %.
• Liiketoiminnan rahavirta oli yhteensä 516 (405) miljoonaa euroa, +27 %
• Ruotsin sähkönsiirtoliiketoiminnan myynti saattaa päätökseen Fortumin koko sähkönsiirtoliiketoiminnan myynnin
• Distribution-segmentti esitetään lopetettuna toimintona IFRS 5:n mukaisesti
• Pekka Lundmark nimitettiin Fortumin uudeksi toimitusjohtajaksi. Hän aloittaa tehtävässään syyskuun alussa

* Tunnusluvut koskien koko Fortumia, sisältää lopetetut toiminnot.

Yhteenveto näkymistä
• Fortum arvioi edelleen, että sähkön kysyntä Pohjoismaissa kasvaa tulevina vuosina keskimäärin noin 0,5 % vuodessa
• Power and Technology -segmentin suojaukset pohjoismaiselle tuotannolle: loppuvuodelle 2015 tukkumyynnistä on suojattu noin 50 % hintaan 41 euroa/MWh ja vuodeksi 2016 on suojattu noin 20 % hintaan 37 euroa/MWh
• Russia-segmentin vuotuinen liikevoittotaso (EBIT), 18,2 miljardia ruplaa on tavoitteena saavuttaa vuoden 2015 aikana. Euromääräinen tulostaso vaihtelee valuuttakurssien vaihtelusta johtuen.

Fortumin väliaikainen toimitusjohtaja Timo Karttinen:

"Fortumin markkinaympäristö pysyi heikkona vuoden 2015 ensimmäisellä neljänneksellä. Tulosta heikensivät lähinnä sähkön matalampi hinta ja lämmin sää.

Vertailukelpoinen liikevoitto oli 343 miljoonaa euroa. Liiketoimintojen rahavirta oli vahva, 516 miljoonaa euroa, mikä oli lähinnä valuuttakurssien ja käyttöpääoman muutoksen ansiota.

Tarkastellessa segmenttien vertailukelpoista liikevoittoa, Power and Technology -segmentin tulosta rasittivat matalat sähkön spot-hinnat ja jonkin verran vertailukautta matalammat sähkön tuotantomäärät. Heat, Electricity Sales and Solutions -segmentin tulosta paransivat pääosin matalammat polttoainekustannukset. Russia-segmentin vertailukelpoinen tulos parani uuden kapasiteetin käyttöönoton ansiosta, vaikka erityisesti alkuvuoden heikko ruplan kurssi heikensi selvästi euromääräistä tulosta.

Vuoden 2015 ensimmäisellä neljänneksellä allekirjoitettu sitova kauppasopimus Ruotsin sähkönsiirtoliiketoiminnan myynnistä oli tärkeä askel Fortumin muutoksessa, sillä kauppa saattaa päätökseen koko Distribution-segmentin myynnin. Ruotsissa toteutettava yritysjärjestely, joka on Fortumin historian suurin, arvioidaan saatavan päätökseen tämän vuoden toisen neljänneksen aikana.

Sähkönsiirtoliiketoiminnasta luopumisen jälkeen Fortumin strateginen fokus on puhtaan energian tuotannossa ja myynnissä. Fortumilla on erittäin vahva kilpailuasema, on mittarina sitten päästöttömän energiantuotannon määrä, osaaminen, tuotantorakenne, kapasiteetin joustavuus, kustannusrakenne, kestävän kehityksen mukainen toiminta tai työturvallisuus. Noin 2/3 Fortumin tuotannosta ja merkittävä osuus osaamisestamme perustuu päästöttömään vesi- ja ydinvoimaan. Tätä täydentää osaamisemme tehokkaassa sähkön ja lämmön yhteistuotannossa. Fortum onkin valmis hyödyntämään niin nykyisten toiminta-alueiden kuin koko Euroopan yhdentyvien energiamarkkinoiden tuomia mahdollisuuksia.

Jatkamme Fortumin kehittämistä strategiamme mukaisesti. Keskustelut ja valmistelut Fortumin ja Gazprom Energoholdingin mahdollisesta TGC-1:n rakennejärjestelyistä Venäjällä jatkuvat.

Etenemme myös yhdistetyn sähkön ja lämmön tuotannon puolella, ja kerroimme jonkin aikaa sitten päätöksestämme rakentaa uusi monipolttoainelaitos Zabrzeen, Puolaan. Laitos valmistuu vuonna 2018.

Sähkönsiirtoverkkomme myynti tarjosi sopivan tilaisuuden päivittää pitkän aikavälin taloudelliset tavoitteemme vastaamaan paremmin tulevaa Fortumia. Uudet tavoitteet vastaavat yhtiön uutta liiketoimintarakennetta ja kuvaavat paremmin Fortumin näkemystä yhtiön pitkän aikavälin arvonmuodostusmahdollisuuksista ja kasvustrategiasta.

Lopuksi haluan toivottaa tervetulleeksi Fortumin uuden toimitusjohtajan, Pekka Lundmarkin, yhtiöön syyskuun alussa."

Fortumin sähkönsiirtoliiketoiminnan myynti päätökseen

Fortum allekirjoitti maaliskuussa 2015 Ruotsin sähkönsiirtoliiketoiminnan myyntiä koskevan sitovan kauppasopimuksen. Kauppa saadaan päätökseen tarvittavien viranomaishyväksyntöjen ja tavanomaisten yrityskaupan ehtojen toteuduttua.
 
Yritysjärjestelyn velaton kauppahinta on noin 60,6 miljardia Ruotsin kruunua (noin 6,6 miljardia euroa). Fortum ennakoi kirjaavansa yritysjärjestelystä noin 4,4 miljardin euron kertaluonteisen myyntivoiton eli noin 5 euroa osaketta kohden vuoden 2015 toisen neljänneksen tulokseen.

Ostaja on yhteenliittymä, johon kuuluvat ruotsalaiset kansalliset eläkerahastot Första AP-Fonden (12,5 %) ja Tredje AP-Fonden (20,0 %), ruotsalainen eläke- ja vahinkovakuutusyhtiö Folksam (17,5 %) sekä kansainvälinen infrastruktuurisijoittaja Borealis Infrastructure Management Inc. (50,0 %).

Yrityskauppa saattaa päätökseen Fortumin sähkönsiirtoliiketoiminnan myynnin. Suomen, Ruotsin ja Norjan sähkönsiirtoliiketoiminnan myynnin velaton kokonaiskauppahinta on yhteensä noin 9,3 miljardia euroa, josta kirjautuu vuosien 2014 ja 2015 aikana verovapaita myyntivoittoja 6,3 miljardia euroa. Fortumin sähkönsiirtoliiketoiminnan strategiset tulevaisuuden vaihtoehdot arvioitiin alun perin vuonna 2013.

Fortum päivitti pitkän aikavälin taloudelliset tavoitteensa

Sähkönsiirtoliiketoiminnan myynnin jälkeen Fortumin liiketoiminnan riskiprofiili on jonkin verran korkeampi, mikä vastaavasti vaatii aiempaa vahvempaa tasetta taloudellisen joustavuuden säilyttämiseksi. Uudet taloudelliset tavoitteet vastaavat paremmin yhtiön liiketoimintarakennetta sähkönsiirtoliiketoiminnan myynnin jälkeen sekä kuvaavat paremmin Fortumin näkemystä yhtiön pitkän aikavälin arvonmuodostusmahdollisuuksista ja kasvustrategiasta.

Päivitetyt pitkän aikavälin taloudelliset tavoitteet ovat sijoitetun pääoman tuotto (ROCE) 12 % ja vertailukelpoinen nettovelka/käyttökate noin 2,5.

Aikaisemmat taloudelliset tavoitteet olivat sijoitetun pääoman tuotto (ROCE) 12 %, vertailukelpoinen nettovelka/käyttökate noin 3 ja oman pääoman tuotto (ROE) 14 %.

IFRS-oikaisu liittyen lopetettuihin toimintoihin

Ruotsin sähkönsiirtoliiketoiminnan myynnin toteuduttua Fortumilla ei ole enää sähkönsiirtoliiketoimintaa. Distribution-segmentti esitetään vuoden 2015 ensimmäisessä osavuosikatsauksessa lopetettuna toimintona IFRS 5 -standardin "Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut toiminnot" mukaisesti. Standardi edellyttää vuoden 2014 vertailutietojen oikaisemista tuloslaskelman ja rahavirran osalta. Esittämistavan muuttaminen koskee tuloslaskelma mukaan lukien muut laajan tuloksen erät, rahavirtalaskelmaa sekä eräitä tunnuslukuja. Segmenttitiedoissa Distribution-segmentti esitetään lopetettuna toimintona.
 
Liiketoiminnan esittäminen lopetettuna toimintona ei vaikuta taseeseen. Ruotsin sähkönsiirtoliiketoiminnan varat ja velat luokitellaan myytävinä oleviksi omaisuuseriksi maaliskuun lopun 2015 taseessa.

Tämän osavuosikatsauksen taloudelliset tiedot koskevat Fortumin jatkuvia toimintoja. Distribution-segmentti esitetään lopetettuna toimintona raportointi- ja vertailukauden osalta. Oikaistut vertailutiedot vuoden 2014 neljänneksille on esitetty 15.4.2015 julkistetussa pörssitiedotteessa.

Taloudellinen tulos

Tammi-maaliskuu 2015

Konsernin liikevaihto oli vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä 1 040 (1 208) miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen liikevoitto oli yhteensä 343 (358) miljoonaa euroa, ja konsernin raportoitu liikevoitto oli yhteensä 350 (366) miljoonaa euroa. Fortumin raportoituun liikevoittoon vaikutti yhteensä 7 (8) miljoonan euron kertaluonteiset erät; myyntivoitot, sähköntuotantoa suojaavien johdannaisten IFRS:n (IAS 39) mukainen kirjanpitokäytäntö sekä ydinjätehuoltorahastoon liittyvä oikaisu (Liite 4).

Liikevaihto segmenteittäin
 

Vertailukelpoinen liikevoitto segmenteittäin
 

Liikevoitto segmenteittäin
 

Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta oli tammi-maaliskuussa 58 (69) miljoonaa euroa, josta Fortum Värmen osuus oli 38 (44) miljoonaa euroa. Osuus Hafslundin ja TGC-1:n voitoista perustuu yhtiöiden julkaisemiin vuoden 2014 viimeisen vuosineljänneksen osavuosikatsauksiin (liite 13).

Konsernin nettorahoituskulut olivat -57 (-62) miljoonaa euroa. Nettorahoituskulut sisältävät rahoitusinstrumenttien käyvän arvon muutoksen, joka oli -8 (-3) miljoonaa euroa.

Tulos ennen veroja oli 350 (374) miljoonaa euroa.

Kauden verot olivat yhteensä -55 (-62) miljoonaa euroa. Tuloslaskelman mukainen veroprosentti oli 15,8 % (16,6 %). Kun osakkuus- ja yhteisyritysten tulosta ja verovapaita myyntivoittoja ei oteta huomioon, veroprosentti oli 19,0 % (20,5 %).

Kauden tulos oli 295 (312) miljoonaa euroa. Jatkuvien toimintojen osakekohtainen tulos (EPS) oli 0,33 (0,35) euroa, josta 0,01 (0,01) vaikutti vertailukelpoisuuteen. Koko Fortumin, lopetetut toiminnot mukaan lukien, osakekohtainen tulos oli 0,40 (2,53) euroa. Suomen sähkönsiirtoliiketoiminnan myynnin vaikutus koko Fortumin osakekohtaiseen tulokseen vertailukautena oli 2,08 euroa osaketta kohti.

Taloudellinen asema ja rahavirta

Rahavirta

Tammi-maaliskuussa 2015 liiketoiminnan rahavirta kasvoi 111 miljoonalla eurolla 516 (405) miljoonaan euroon. Rahavirran kasvu tuli pääosin valuuttakurssieroista, joiden vaikutus oli 94 miljoonaa euroa ja käyttöpääoman muutoksesta, jonka vaikutus oli 74 miljoonaa euroa. Positiivista vaikutusta pienensi vertailukautta heikompi käyttökate (EBITDA). Valuuttakurssieroista syntyi voittoja ja tappioita yhteensä 168 (76) miljoonaa euroa, jotka liittyivät Fortumin ruotsalaisten ja venäläisten tytäryhtiöiden lainoja suojaavien valuutanvaihtosopimusten jatkamiseen. Käyttöomaisuusinvestoinnit pienenivät 22 miljoonalla eurolla 101 (123) miljoonaan euroon.

Investointien rahavirta oli -46 (-74) miljoonaa euroa. Rahavirta ennen rahoituseriä, ts. rahoitusta, laski 2 439 miljoonalla eurolla 514 (2 953) miljoonaan euroon mukaan lukien lopetettujen tomintojen vaikutus, -2 578 miljoonaa euroa, liittyen lähinnä Suomen sähkönsiirtoliiketoiminnan myyntiin vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä.

Yhtiön varat ja sijoitettu pääoma

Taseen loppusumma kasvoi 807 miljoonalla eurolla 22 182 miljoonaan euroon (vuoden 2014 lopussa: 21 375 milj. euroa). Valuuttojen muuntoerot kasvattivat aineettomia hyödykkeitä ja aineellisia käyttöomaisuushyödykkeitä sekä osuuksia osakkuus- ja yhteisyrityksissä 535 miljoonaa euroa.

Rahat ja pankkisaamiset kasvoivat 502 miljoonalla eurolla 3 268 miljoonaan euroon (vuoden 2014 lopussa 2 766 milj. euroa).

Ruotsin sähkönsiirtoliiketoiminnan esittäminen myytävänä omaisuuseränä vaikuttaa taseen rakenteeseen, kun kaikki liiketoiminnan varat ja velat esitetään erikseen omalla rivillä sekä varoissa että veloissa (liite 7).

Koko Fortumin sijoitettu pääoma väheni 436 miljoonalla eurolla ja oli 17 482 (vuoden 2014 lopussa 17 918) miljoonaa euroa.

Oma pääoma

Oma pääoma oli 10 501 (vuoden 2014 lopussa 10 935) miljoonaa euroa, josta emoyhtiön omistajien osuus oli 10 421 (vuoden 2014 lopussa 10 864) miljoonaa euroa. Emoyhtiön omistajille kuuluva osuus omasta pääomasta pieneni 443 miljoonaa euroa, mikä johtui pääosin 1 155 miljoonan euron osingosta. Kauden tulos, 354 miljoonaa euroa, ja valuuttojen muuntoerovaikutus, 386 miljoonaa euroa, tasoittivat osingon heikentävää vaikutusta.

Rahoitus

Ensimmäisellä neljänneksellä nettovelka pieneni 503 miljoonalla eurolla 3 714 miljoonaan euroon (vuoden 2014 lopussa 4 217 milj. euroa). Nettovelka ilman Värmen rahoitusta oli 3 176 (vuoden 2014 lopussa 3 664) miljoonaa euroa.

Maaliskuun lopussa konsernin likvidit varat olivat 3 268 miljoonaa euroa (vuoden 2014 lopussa 2 766 milj. euroa) mukaan lukien OAO Fortumin rahat ja pankkisaamiset, joiden yhteenlaskettu arvo oli noin 200 (134) miljoonaa euroa. Likvidien varojen lisäksi Fortumilla oli käytettävissään noin 2,2 miljardia euroa nostamattomia valmiusluottoja.

Tammi-maaliskuussa konsernin nettorahoituskulut olivat -57 (-62) miljoonaa euroa. Nettorahoituskulut sisältävät myös rahoitusinstrumenttien käyvän arvon muutoksen, joka oli -8 (-3) miljoonaa euroa.

Fortumin pitkäaikainen luottoluokitus sekä Standard & Poor's:lta että Fitchiltä säilyi muuttumattomana ja on A- (näkymät negatiiviset). Maaliskuussa Standard & Poor's asetti Fortumin tarkkailun alle (credit watch negative). 

Tunnuslukuja

Viimeisen 12 kuukauden nettovelan ja käyttökatteen (EBITDA) suhde oli 1,8 (vuoden 2014 lopussa 1,1), ja vertailukelpoisen nettovelan ja käyttökatteen suhde oli 2,1 (2,3). Fortum rahoittaa tällä hetkellä Fortum Värmeä, ja yhtiöön liittyvät lainat, 538 miljoonaa euroa (553), esitetään korollisissa lainasaamisissa Fortumin taseessa. Tavoitteena on kuitenkin näiden lainojen uudelleenjärjestely vuonna 2015. Mikäli lainat vähennetään nettovelasta, on nettovelan ja käyttökatteen (EBITDA) suhde viimeisen 12 kuukauden ajalta 1,8 (2,0).

Velkaantumisaste oli 35 % (39 %) ja omavaraisuusaste 47 % (51 %). Osakekohtainen oma pääoma oli 11,73 (12,23) euroa. Sijoitetun pääoman tuotto oli 9,0 % (19,5 %).

Näkymät

Avaintekijät ja riskit

Fortumin taloudellinen tulos on altis useille taloudellisille, strategisille, poliittisille, yritystaloudellisille sekä operatiivisille riskeille. Fortumin liiketoiminnan tuloksen kannalta yksi tärkeimmistä tekijöistä on sähkön tukkuhinta Pohjoismaissa. Tukkuhinnan kehityksen avaintekijöitä Pohjoismaissa ovat kysynnän ja tarjonnan tasapaino, polttoaineiden ja CO2-päästöoikeuksien hinnat sekä vesitilanne. Fortumin investointiohjelman valmistuminen Venäjällä on myös yksi yhtiön tuloskasvun avaintekijöistä, sillä se kasvattaa tuotantokapasiteettia ja CSA-kapasiteettimaksuja.

Maailmantalouden epävarmuuden jatkuminen ja epävakaa taloustilanne Euroopassa ovat pitäneet talouden kasvunäkymät arvaamattomina. Yleinen talouden epävarmuus vaikuttaa raaka-aineiden ja CO2-päästöoikeuksien hintoihin, ja tämä saattaa ylläpitää sähkön tukkuhinnan laskupainetta Pohjoismaissa. Fortumin Venäjän liiketoiminnan osalta keskeisiä tekijöitä ovat talouden kasvu, ruplan kurssi, lämmöntuotannon säätely sekä sähkön tukku- ja kapasiteettimarkkinoiden kehitys. Investointiohjelmaan liittyy edelleen operatiivisia riskejä. Polttoaineiden hinnat ja voimalaitosten käytettävyys vaikuttavat kannattavuuteen kaikilla alueilla. Lisäksi talouden turbulenssin seurauksena suuremmilla valuuttakurssivaihteluilla, erityisesti Venäjän ruplan ja Ruotsin kruunun osalta, on sekä muunto- että transaktiovaikutuksia Fortumin tulokseen. Pohjoismaissa energiatoimialan lainsäädännöllinen ja verotuksellinen ympäristö on lisännyt sähköyhtiöiden riskejä.

Pohjoismaiset markkinat

Makrotalouden epävarmuudesta huolimatta sähkön osuuden energian kokonaiskulutuksesta odotetaan jatkavan kasvuaan. Fortumin arvioi edelleen, että vuosittainen sähkönkulutus kasvaa Pohjoismaissa keskimäärin noin 0,5 %, mutta lähivuosien kasvuvauhti riippuu paljolti Euroopan ja etenkin Pohjoismaiden makrotalouden kehityksestä.

Raportointikaudella Euroopan Unionin päästöoikeuksien (EUA) hinnat nousivat, ja öljyn ja hiilen hinnat laskivat. Sähkön termiinihinnat seuraavalle 12 kuukaudelle laskivat sekä Pohjoismaissa että Saksassa.

Huhtikuun 2015 lopussa hiilen termiinihinta (ICE Rotterdam) loppuvuodelle 2015 oli noin 58 Yhdysvaltain dollaria tonnilta ja hiilidioksidipäästöoikeuksien markkinahinta (EUA) vuodelle 2015 noin 7 euroa hiilidioksiditonnia kohti. Sähkön termiinihinta Nasdaq commodities:issa loppuvuodelle 2015 oli noin 25 euroa/MWh ja vuodelle 2016 noin 28 euroa/MWh. Saksassa sähkön termiinihinta loppuvuodelle 2015 oli noin 32 euroa/MWh ja vuodelle 2016 noin 32 euroa/MWh. Pohjoismaiden vesivarannot olivat 1 TWh pitkänajan keskiarvotason yläpuolella ja 3 TWh alle vuoden 2014 vastaavan ajanjakson.

Power and Technology

Fortumin Power and Technology -segmentin sähkönhintaan Pohjoismaissa vaikuttavat tyypillisesti suojausasteet, suojaushinta, spot-hinnat, Fortumin joustavan tuotantorakenteen käytettävyys ja käyttö sekä valuuttakurssivaihtelut. Mikäli sähköntuotantolähteiden suhteellisten osuuksien muutoksista mahdollisesti johtuvia vaikutuksia ei oteta huomioon, 1 euron muutos megawattituntia kohti segmentin saavuttamassa sähkön tukkumyyntihinnassa Pohjoismaissa tarkoittaisi noin 45 miljoonan euron muutosta Fortumin vuotuisessa vertailukelpoisessa liikevoitossa. Lisäksi segmentin vertailukelpoiseen liikevoittoon vaikuttaa mahdollinen lämpövoimatuotannon määrä ja siitä saatava tuotto.

Ruotsin ydinvoimalaitoksissa meneillään olevien monivuotisten investointiohjelmien tavoitteena on parantaa turvallisuutta ja pitkäaikaista käytettävyyttä sekä lisätä nykyisten laitosten kapasiteettia. Investointiohjelmien toteuttaminen saattaa kuitenkin vaikuttaa käytettävyyteen. Investointiohjelmat vaikuttavat Fortumin ydinvoimaosakkuusyhtiöiltään ostaman sähkön hankintakustannuksiin lisäämällä poistoja ja rahoituskuluja osakkuusyhtiöissä.

EU:ssa tehtävien stressitestien perusteella Ruotsin ydinvoimaviranomainen (SSM) on päättänyt esittää uutta sääntelyä ruotsalaisiin ydinvoimaloihin. Asian käsittely on kesken. Fortum pitää korkeatasoista ydinvoimaturvallisuutta ensiarvoiden tärkeänä EU-tasoisten ydinturvallisuusvaatimusten yhtenäistämisen ohella.

Vuonna 2014 Ruotsin hallitus päätti nostaa ydinjätemaksua noin 0,022 SEK/kWh:sta 0,04 SEK/kWh:n kolmivuotiskaudelle 2015 - 2017. Arvioitu kustannusvaikutus Fortumille olisi vuositasolla noin 25 miljoonaa euroa. Ruotsin ydinjätemaksuja tarkistetaan kolmen vuoden välein.

Maaliskuussa 2015 Ruotsin hallitus päätti uudelleen ehdottaa kevään budjettiin ydinvoimakapasiteettiveron nostamista 17 %:lla.

Edellyttäen, että Fortum saa yli 75 % omistusosuuden TGC-1:n vesivoimatuotannosta, Fortum on valmis osallistumaan enintään 15 % vähemmistöosuudella Fennovoiman ydinvoimahankkeeseen samoilla ehdoilla kuin muutkin suomalaiset hankkeeseen tällä hetkellä osallistuvat yritykset.

Venäjä

Vuoden 2007 jälkeen investointivelvoitesopimusten (CSA – ”uusi kapasiteetti”) perusteella rakennetulle tuotantokapasiteetille maksetaan takuuhintaa 10 vuoden ajan. Takuuhinnat on määritelty riittävän investointituoton varmistamiseksi. Alustava ehdotus CSA-maksujen 10 vuoden ajanjakson pidentämisestä 15 vuoteen on toimitettu Venäjän hallitukselle, ja päätöstä odotetaan tämän vuoden aikana. Mahdollisella ajanjakson pidentämisellä ei odoteta olevan vaikutusta nettonykyarvoon.

Vuotta 2015 koskeva kapasiteettihuutokauppa (CCS – ”vanha kapasiteetti”, rakennettu ennen vuotta 2008) pidettiin syyskuussa 2014. Koko Fortumin kapasiteetti sai osallistua huutokauppaan, ja suurin osa Fortumin huutokaupassa tarjoamista voimalaitoksista tuli myös valituksi. 195 MW, eli noin 7 % Fortumin vanhasta kapasiteetista Venäjällä ei tullut valituksi. Tälle kapasiteetille Fortum hankki nk. forced mode -statuksen, ja tulee saamaan maksun myös tästä kapasiteetista.

Fortumin Russia-segmentin uusi kapasiteetti (CSA) on tärkeä tuloskasvuun vaikuttava tekijä Venäjällä. Uusien laitosyksiköiden valmistumisen myötä tuotannon ja myyntitulojen odotetaan kasvavan, ja uudelle tuotantokapasiteetille maksetaan myös huomattavasti korkeampia kapasiteettimaksuja kuin vanhalle kapasiteetille. Kapasiteettimaksut vaihtelevat voimalaitosten iän, sijainnin, tyypin ja koon mukaan. Myös sesonkivaihtelut ja käytettävyys vaikuttavat kapasiteettimaksuihin. Uuden kapasiteetin tuotto on taattu kapasiteettimarkkinoita koskevien sääntöjen mukaisesti. Kapasiteettimaksut voivat vaihdella hieman vuosittain, sillä tuotto on sidottu Venäjän pitkän aikavälin valtionobligaatioihin, joiden maturiteetti on 8–10 vuotta. Lisäksi viranomainen tarkastelee kapasiteettimaksuja kolmen ja kuuden vuoden kuluttua laitoksen käyttöönotosta. Tarkastelussa huomioidaan sähkönmyyntituotot ja on mahdollista, että tämän seurauksena myös uuden kapasiteetin kapasiteettimaksuja muutetaan.

Sähkön tukkukaupan viranomainen julkisti helmikuussa 2015 painotetun pääoman keskimääräisen kustannuksen (WACC) ja kuluttajahintaindeksin (CPI) vuodelle 2015. Näitä käytetään CSA hinnan määrittämiseen vuonna 2015. Sähkönmyynnin kapasiteettimaksut korotettiin vastaamaan Venäjän pitkän aikavälin valtionobligaatioiden korkeampaa korkoa.

Tšeljabinskin uusien voimalaitosyksiköiden arvioidaan myöhästyvän muutamilla kuukausilla. Investointiohjelman loppuosan arvon maaliskuun lopun valuuttakursseilla laskettuna arvioidaan olevan noin 0,2 miljardia euroa huhtikuussa 2015.

Russia-segmentin tulos vaihtelee kausittain lämpöliiketoiminnan luonteesta johtuen; ensimmäinen ja viimeinen neljännes ovat selvästi vahvimmat.

Russia-segmentin vuotuinen liikevoittotaso (EBIT), 18,2 miljardia ruplaa, pyritään saavuttamaan vuoden 2015 aikana, kun investointiohjelma on saatu päätökseen. Segmentin tulokseen vaikuttaa Venäjän sähkön kysyntä, kaasun hintakehitys ja muun sääntelyn kehittyminen. Fortum pitää ruplamääräisen tavoitteensa muuttumattomana, mutta pääosin valuuttakurssimuutoksista johtuen euromääräinen tulostaso vaihtelee. Muiden kuin euroissa raportoivien tytäryhtiöiden tuloslaskelmat muunnetaan euromääräisiksi käyttämällä keskimääräisiä valuuttakursseja.

Vuonna 2014 Venäjän hallitus hyväksyi Venäjän energiaministeriön lämpöreformisuunnitelman, jonka tavoitteena on vapauttaa lämpömarkkinat vuoteen 2020 mennessä ja eräillä alueilla vuoteen 2023 mennessä. 

Venäjän talouskehitysministeriön mukaan kaasun hintojen arvioidaan nousevan 3,5 % vuonna 2015.

Strategian mukainen TGC-1:n rakennejärjestely Venäjällä
Joulukuussa 2014 Fortum ja Gazprom Energoholding allekirjoittivat pöytäkirjan aloittaakseen TGC-1:n omistustensa uudelleenjärjestelyn Venäjällä. Keskustelut ja valmistelut jatkuivat vuoden 2015 ensimmäisen neljänneksen aikana.

TGC-1 omistaa ja operoi Venäjän luoteisosassa vesi- ja lämpövoimaa sekä Pietarissa lämmönjakeluverkkoa. Gazprom Energoholding omistaa yhtiön osakekannasta 51,8 % ja Fortum 29,5 %. Uudelleenjärjestelyssä Fortum perustaisi Rosatomin kanssa yrityksen, joka omistaisi TGC-1:n vesivoimatuotannon. Gazprom Energoholding jatkaisi TGC-1:n lämpöliiketoimintaan liittyviä toimintoja. Nykyisen TGC-1:n omistusosuutensa kautta Fortumin osuus vesivoimaan keskittyneestä yrityksestä nousisi yli 75 %:iin. Rosatomista tulisi yrityksen vähemmistöomistaja vajaan 25 % osuudella. Yrityksestä tulisi Fortumin tytäryhtiö.

Käyttöomaisuusinvestoinnit ja divestoinnit

Fortum arvioi investointiensa ilman yritysostoja vuonna 2015 olevan noin 0,8 miljardia euroa (ilman Distribution-segmenttiä). Vuosittaisten kunnossapitoinvestointien (ilman Distribution-segmenttiä) arvioidaan vuonna 2015 olevan noin 300-350 miljoonaa euroa eli alle poistojen tason.

Fortum vähentää vähitellen rahoitustaan vuoden 2015 aikana Fortum Värmelle, joka on Fortumin ja Tukholman kaupungin yhteisyritys ja toimii Tukholman pääkaupunkiseudulla. Maaliskuun lopussa Fortum Värmen korolliset velat Fortumille olivat yhteensä noin 0,5 miljardia euroa.

Verotus

Fortumin vuoden 2015 veroasteeksi arvioidaan 19–21 %, kun osakkuus- ja yhteisyritysten tulosta, verovapaita myyntivoittoja ja kertaluonteisia eriä ei oteta huomioon.

Elokuussa 2014 konserniverokeskuksen oikaisulautakunta hyväksyi yksimielisesti Fortumin oikaisupyynnön, joka koski verottajan joulukuussa 2013 vuodelta 2007 määräämiä jälkiveroja. Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö (VOVA) valitti asiasta (liite 22). Joulukuussa 2014 Fortum sai Suomen veroviranomaisilta rahoitusyhtiöitään koskien verottamattajättämispäätöksen vuosille 2008-2011 perustuen samaan tarkastukseen. Päätös on linjassa KHO:n ennakkopäätöksen kanssa. Veronsaajien oikeudenvalvonta valitti helmikuussa 2015 päätöksestä, ja verottamattajättämispäätökset vuosille 2008-2011 riippuvat nyt konserniverokeskuksen oikaisulautakunnan päätöksestä. Kuten vuoden 2007 käsittelyssä, Fortum pitää vaadetta perusteettomana.

Maaliskuussa 2015 Ruotsin hallitus päätti uudelleen ehdottaa kevään budjettiin ydinvoimakapasiteetin verotuksen nostamista 17 %:lla. Budjettiehdotus esitettiin parlamentille 15. huhtikuuta, ja budjetista äänestetään touko-kesäkuun vaihteessa. Vero astuisi esityksen mukaan voimaan elokuun alusta. Fortumin mielestä tulevan parlamentaarisen energiakomission tulisi tarkastella verotusta kokonaisuudessaan, jotta saadaan laajapohjainen näkemys siitä, kuinka energian- ja tehontarve tulisi ratkaista. Toteutuessaan verotuksen muutoksen vaikutus olisi Fortumille vuositasolla noin 15 miljoonaa euroa, joka olisi vähennyskelpoinen yhtiöverotuksessa.

Suojaukset

Maaliskuun 2015 lopussa noin 50 % Power and Technology -segmentin arvioidusta sähkön tukkumyynnistä Pohjoismaissa oli suojattu noin 41 euroon/MWh loppuvuodelle 2015. Vastaava luku vuodeksi 2016 oli noin 20 % noin 37 euroon/MWh.

Power and Technology -segmentin pohjoismainen suojaushinta ei sisällä lämpövoimatuotannon marginaalin suojausta. Suojausasteeseen eivät myöskään sisälly Fortumin hiililauhdevoiman fyysiset volyymit tai suojaukset eikä segmentin sähköntuonti Venäjältä.

Raportoidut suojausasteet voivat vaihdella huomattavasti Fortumin sähköjohdannaismarkkinoilla tekemien toimenpiteiden mukaan. Suojaukset tehdään pääasiassa johdannaissopimuksilla, joista suurin osa on Nord Poolin termiinejä.

Osingonmaksu

Fortumin Yhtiökokous päätti, että Fortum Oyj maksaa vuodelta 2014 osinkona 1,10 euroa osaketta kohti ja lisäosinkona 0,20 euroa osaketta kohti, eli yhteensä 1,30 euroa osaketta kohti. Osingon täsmäytyspäivä oli 2.4.2015, ja osingon maksupäivä oli 14.4.2015.

Espoo, 28.4.2015
Fortum Oyj
Hallitus

Lisätietoja:
Timo Karttinen, talousjohtaja, väliaikainen toimitusjohtaja, puh. +358 10 453 6555

Fortumin sijoittajasuhteet, Sophie Jolly, puh. +358 10 453 2552, Rauno Tiihonen, puh. +358 10 453 6150 ja Marja Mäkinen +358 10 452 3338 sekä investors@fortum.com

Tiivistetty osavuosikatsaus on laadittu EU:ssa hyväksytyn IAS (International Accounting Standards) 34 Osavuosikatsaukset-standardin mukaisesti. Osavuosikatsaus on tilintarkastamaton.

Tulostiedotus vuonna 2015:
- Osavuosikatsaus tammi–kesäkuulta julkaistaan 17.7.2015 noin klo 9.00
- Osavuosikatsaus tammi–syyskuulta julkaistaan 22.10.2015 noin klo 9.00

Jakelu:
Nasdaq Helsinki
Keskeiset tiedotusvälineet
www.fortum.fi

Osavuosikatsaukseen liittyvää lisätietoa vuosineljännestaulukot mukaan lukien löytyvät Fortumin verkkosivuilta www.fortum.com/sijoittajat.