Markku Keski-Rahkonen on uusi hyvän unen lähettiläs

Vuoden Unihoitaja 2009 on kokkolalainen sairaanhoitaja Markku Keski-Rahkonen. Tuore hyvän unen lähettiläs on erikoistunut uniapnean tutkimukseen ja hoitoon. Vuoden Unihoitajan valitsivat Suomen Unihoitajaseura ry ja Tempur Suomi Oy.

Sairaanhoitaja Markku Keski-Rahkonen on uusi paremman nukkumisen puolestapuhuja. Vuoden Unihoitajan valinta julkistettiin tänään Sairaanhoitajapäivillä Helsingin Messukeskuksessa, jossa hänelle ojennettiin diplomi ja 1500 euron Tempur-stipendi. Suomen Unihoitajaseura ry ja Tempur Suomi Oy valitsivat Vuoden Unihoitajan nyt neljännen kerran. Valinnan perusteluissa kehutaan Keski-Rahkosen pitkää uraa univaikeuksien parissa, aktiivista osallistumista tutkimukseen ja uraauurtavaa työtä uniongelmien auttamiseksi. Valitsijat kiittelevät myös hänen erikoistumistaan uniapneaan sekä halua kehittää osaamistaan.

– Olen iloinen siitä, että tällä kertaa valinnalla nostetaan esille pieni yksikkö, jossa tehdään ruohonjuuritasolla käytännön työtä uniapnea-potilaiden auttamiseksi, Keski-Pohjanmaan keskussairaalan keuhkosairauksien poliklinikalla työskentelevä Keski-Rahkonen sanoo.

Uniapnean erikoismies
Markku Keski-Rahkonen valmistui sairaanhoitajaksi vuonna 1989, ja hän on lähes koko uransa ajan työskennellyt uniapnea-potilaiden parissa. Uniapneassa hengitys katkeaa unen aikana useita kertoja. Uniapneassa nukkujan hengitys tukkeutuu ylähengitysteiden alueella. Tämä johtaa veren happipitoisuuden laskuun ja sitä kautta myös unen häiriintymiseen. Tapahtumia voi olla kymmeniä, jopa satoja yön aikana. Seuraukset näkyvät oireina, joita ovat esimerkiksi levoton yöuni, yöllinen tarve käydä vessassa, aamupäänsärky, väsymys sekä muistin ja keskittymiskyvyn heikentyminen. Oireiden esiintyminen pitkäkestoisesti heikentää elämänlaatua.

– Uniapnea vaivaa arviolta 150 000–200 000 suomalaista, joten voidaan puhua kansantaudista. Oireyhtymän tunnettavuuden parantuessa sekä kansallisen ylipaino-ongelman kasvaessa myös uniapnea tulee lisääntymään. Suurin osa potilaista on merkittävästi ylipainoisia, mutta myös perimällä on oma merkityksensä oireyhtymän synnyssä. Painon pudotus on kuitenkin keskeisessä osassa uniapnean hoidossa. Jo 5 kilon painonpudotuksella on merkitystä, Keski-Rahkonen kertoo.

Hoidossa kiinnitetään huomiota muun muassa elämäntapoihin, sillä ylipainon lisäksi uniapneaa pahentavat tupakointi, alkoholi, allerginen nuha, ahtaat nenäkäytävät sekä hengitystä lamaavat lääkkeet. Lisäksi suositellaan selkäasennon välttämistä nukkuessa, mikä voi helpottaa uniapneaan liittyvää kuorsausta.

Tyynyllä kuorsausta vastaan
Uniapneaan läheisesti liittyvää kuorsaamista on mahdollista vähentää ja ennaltaehkäistä hyvää nukkumisergonomiaa parantavilla valinnoilla. Erityisesti tyynyn valintaan on hyvä kiinnittää huomiota. Oikeanlaisella tyynyllä on mahdollista edesauttaa hengityksen esteettömämpää kulkua, nukkui sitten kyljellään tai selällään. Erityisesti selällään nukuttaessa tyynyn tulee ohjata niskaa ojentuneeseen asentoon, jolloin hengitystiet pysyvät avoimempina.

– Tempur-tyynyt ovat tutkitusti parantaneet sekä kuorsaajan että puolison nukkumista. Jopa ¾ kuorsaavien nukkujien puolisoista on raportoinut oman unen laatunsa parantuneen puolison käyttäessä Tempur-tyynyä, aluemyyntipäällikkö, fysioterapeutti Jukka Tujunen Tempurilta kertoo.