Tiina Lahtinen-Suopanki on valittu Vuoden Fysioterapeutiksi
Fysioterapiaa ja alan koulutusta vuosikymmenten ajan kehittänyt Tiina Lahtinen-Suopanki on valittu Vuoden Fysioterapeutiksi. Valinta julkistetaan Helsingin Messukeskuksessa Terveys 09 -messuilla tänään.
Helsinkiläinen Tiina Lahtinen-Suopanki on valittu fysioterapian edushenkilöksi vuodelle 2010. Hänen ansionsa alan kouluttajana ja kehittäjänä vakuuttivat valinnan tehneet Suomen Fysioterapeutit ry:n ja Suomen Tempur Oy:n. Vuoden Fysioterapeutti valittiin nyt kolmannen kerran, ja hänelle myönnettiin 2 000 euron Tempur-stipendi. – Ala kolahti lopullisesti, kun näin Käpylän kuntoutuskeskuksessa, miten paljon fysioterapeutit voivat auttaa. Sen jälkeen minulla ei ole ollut motivaatio-ongelmia, Lahtinen-Suopanki kertoo. Lahtinen-Suopankia kuvaillaankin taitavaksi ja motivoivaksi fysioterapeutiksi. Hänen työtehtäviinsä on kuulunut asiakastyö, mentorointi sekä konsultoivana fysioterapeuttina toimiminen. Oman osaamisensa ylläpidon ja kehittämisen ohella hän osallistuu ammatilliseen kehittämis- ja koulutustoimintaan sekä omassa työyhteisössään että valtakunnallisesti. Vuonna 1979 valmistunut Lahtinen-Suopanki on työskennellyt pitkään yrittäjänä, ja hän on toiminut alan kouluttajana Suomen lisäksi ulkomailla. Vuoden Fysioterapeutti on pitkään tehnyt yhteistyötä muun muassa Kuntoutus ORTON Invalidisäätiön, Suomen Fysioterapeutit ry:n ja Somtyn kanssa. Lahtinen-Suopankia kehutaan kouluttajana innovatiiviseksi ja innostavaksi, erityismaininnan hän saa teoreettisen tiedon yhdistämisestä käytäntöön. – Alkujaan fysioterapia oli aktiivista hoitoa, liikkeellä parantamista. Näkökanta oli hyvin mekanistinen. Onneksi olemme saaneet valtavasti lisää akateemista tietoa, jota voimme soveltaa klinikoilla. Nyt ymmärrämme kivun vaikutuksen motoriikkaan, kuinka se muuttaa liikkumista ja liikkeen aistimista. Tämä kun on oivallettu, niin pystymme auttamaan paljon isompaa joukkoa. Lasten motorinen kehitys vaatii leikkiä Tiina Lahtinen-Suopangin viimeisin haaste on asiantuntijana toimiminen Euroopan unionin lasten ja nuorten selkäkivun ehkäisy -hankkeessa. Lasten ja nuorten tuki- ja liikuntaelinkivut ovat kasvaneet räjähdyksenomaisesti. Alle 7-vuotiaista alle prosentilla on päivittäisiä selkäkipuja, mutta yläasteikäisillä jopa 30 prosentilla on viikoittaisia selkä-, niska- ja hartiakipuja sekä päänsärkyjä. – Lasten motorinen kehitys vaatii, että he leikkivät pihalla, kiipeilevät puissa ja koettelevat voimiaan, jotta notkeus, voima ja tasapaino kehittyisivät. Tietokonepelien äärellä istuminen näkyy suoraan sairastavuudessa, Lahtinen-Suopanki sanoo. Liikkumattomista lapsista kasvaa kömpelö ja heikko sukupolvi, jonka passiivisuus heijastuu myös muille elämänalueille. Kömpelyys nimittäin liittyy myös oppimisen vaikeuksiin, sillä tutkimusten mukaan motoriikan ja oppimisen ongelmat menevät melkein 90 prosenttisesti päällekkäin. – Lapsuudessa keho varustetaan aikuisuutta varten. Hermosto on valmis 10 vuoteen mennessä, ja luusto ja kestävyyskunto rakennetaan jo ennen puberteettia, johon mennessä opimme myös koko elämän säilyvät liikemallit. Jos lapset ovat tämän ajan passiivisia, niin tapahtuu asioita, joita emme voi myöhemmin korjata, Lahtinen-Suopanki selvittää.
Avainsanat: