Pienten lasten vanhemmat toivovat enemmän tietoa vesirokosta

Internet on suosituin tiedonlähde Tampereen ja Oulun alueella asuville vanhemmille kohdistetussa kyselytutkimuksessa ilmeni, että pienten lasten vanhemmat olivat kiinnostuneita saamaan enemmän tietoa vesirokosta ja sen aiheuttamista jälkisairauksista.

Kyselytutkimuksessa ilmeni, että runsaat 2/3 vanhemmista halusi enemmän tietoa vesirokosta yleensä, tautiin liittyvistä komplikaatioista sekä mahdollisista suojautumisvaihtoehdoista. Tarpeellista lisätietoa hankkiessaan vanhemmat näyttävät suosivan Internetiä (yli 80 %) ja sanoma- sekä aikakauslehtiä. Tärkein ammattiryhmä pienten lasten sairauksiin ja rokottamiseen liittyvissä kysymyksissä on terveydenhoitajat, joiden puoleen vanhemmat kääntyvät yleensä ensimmäisenä. Pienten lasten sairauksiin liittyvistä kysymyksistä vanhemmat hankivat lisätietoja etenkin tuttavilta (85 %), mutta myös apteekeista (70 %). Kun vanhempia pyydettiin arvioimaan mieluisimmat tiedonlähdevaihtoehdot, nousi ykköseksi Internet ja toiseksi oma terveydenhoitaja. Vanhemmat kertoivat haluavansa osallistua päätöksentekoon aktiivisesti. Aihealueista halutaan lisätietoja, joiden perusteella on mahdollista jatkaa keskustelua ja päätöksentekoa terveydenhuollon asiantuntijan kanssa. Vesirokolta suojautumisen vaihtoehtoa pidettiin tärkeänä tietona ja mahdollisuutena vastaajien keskuudessa (80–94 %). Tämä on selkeä viesti lasten neuvoloihin ja terveydenhuollon ammattihenkilöille, sillä pienten lasten vanhemmat jäävät usein tällaisen tietoalueen ulkopuolelle eivätkä siksi osaa tiedustella eri sairauksiin tai suojautumiseen liittyvistä ja tarjolla olevista vaihtoehdoista itse. Kyselytutkimus toteutettiin puhelinhaastatteluna kesäkuussa 2005 ja tammikussa 2006 Tampereen ja Oulun alueilla. Kummallakin paikkakunnalla haastatteluun osallistuneet oli satunnaistettu kahteen ryhmään: joku lapsista sairastanut vesirokon tai lapset eivät olleet sairastaneet tautia. Toisena kriteerinä oli lasten ikä (perheessä 4-vuotiaita tai nuorempia lapsia). Vesirokko ei ole vain harmiton lastentauti Vesirokko on viruksen aiheuttama erittäin herkästi tarttuva tauti, joka usemmiten sairastetaan leikki-iässä. Tautia esiintyy etenkin myöhäisyksyn ja alkukevään välisenä aikana. Herkästi tarttuvana tautina se aiheuttaa pieniä epidemioita kouluissa, päiväkodeissa ja perhepäivähoidossa. Vesirokkoa on pidetty harmittomana lastentautina, mutta tautitaakkaan liittyvien selvitysten pohjalta on ollut osoitettavissa, että tämä väite ei pidä täysin paikkaansa Taudin aiheuttamien ongelmien kannalta etenkin atooppisten lasten vanhemmat olisivat perustellusti lisäinformaation tarpeessa (vesirokko aiheuttaa atoopikoille korkeamman kuumeen ja runsaamman rakkulakylvön). Tiedetään, että lapsista noin 10 % sairastaa voimakasoireisemman vesirokon (runsaampi rakkulakylvö) ja että merkittäviä jälkisairauksia (seurannaiset vakavat ihoinfektiot) on esiintynyt myös aiemmin täysin terveillä lapsilla. Aiempiin selvityksiin perustuen tiedetään, että vesirokko aiheuttaa lapsille noin 100 sairaalahoitojaksoa vuosittain. Lokakuusta 2005 alkaen suomalaisvanhemmille on ollut tarjolla oma nettisivusto (www.rokote.fi), josta löytyy hyödyllistä tietoa rokottein ehkäistävistä lastentaudeista, mutta myös suojautumiseen ja rokottamiseen liittyvistä kysymyksistä. Sivustolla pyritään pitämään esillä myös uutisia ajankohtaisista aiheista ja yleisimmin keskustelua aiheuttaneista kysymyksistä. Lisätietoja: GlaxoSmithKline, tuotepäällikkö Heli Tapio, 050 4200 490, heli.tapio@gsk.com GlaxoSmithKline, lääketieteellinen johtaja Kari Varkila, 050 4200 496, kari.varkila@gsk.com GlaxoSmithKline, viestintäpäällikkö Terhi Kivinen, 050 4200 401, terhi.kivinen@gsk.com Lähteet: Kyselytutkimus Tampereen ja Oulun alueella kesäkuu 2005 ja tammikuu 2006 / toimeksiantaja GlaxoSmithKline Vesirokkorokotetyöryhmän raportti, Kansanterveyslaitos 2000 GlaxoSmithKline GlaxoSmithKline on maailman toiseksi suurin, uusia lääkkeitä ja rokotteita kehittävä lääkeyritys, jonka pääkonttori sijaitsee Lontoossa. GSK:n palveluksessa työskentelee yli 100 000 ihmistä 160:ssä maassa. Vuonna 2004 GSK:n myynti oli yli 29 miljardia euroa joka vastaa noin seitsemää prosenttia maailman lääkemarkkinoista. Vuoden 2005 alussa tuotekehityksen kliinisessä vaiheessa oli 88 uutta molekyyliä ja 20 uutta rokotekandidaattia. Suomessa GlaxoSmithKline toteutti viime vuonna 28 kliinistä lääketutkimusta. Tärkeimmät terapia-alueet ovat hengitystiesairaudet, infektiosairaudet ja rokotteet, keskushermostosairaudet sekä metabolia. GSK on yksi suurimmista Suomessa toimivista lääkeyrityksistä, myynti oli vuonna 2004 yli 90 miljoonaa euroa. Suomessa GSK:laisia työskentelee noin 160 henkilöä, ja toimipaikka sijaitsee Espoon Isossa Omenassa. Lisätietoja: www.gsk.fi ja www.gsk.com.