Euroopan johtajilta tärkeä tuki ilmastorahoitukselle, vaikka EU:n oma osuus jäi auki
Euroopan johtajat antoivat tänään huippukokouksessaan selvän tuen kehittyvien maiden ilmastomuutoksen vastaisten toimien mittavalle rahoittamiselle. Pitkään jatkuneiden jäsenmaiden kiistojen jälkeen tämä on tervetullut viesti Kööpenhaminan kokoukseen tähtääville neuvotteluille.
- Vaikka EU-johtajilta puuttui rohkeutta lyödä EU:n omat rahoitusluvut pöytään, pitää EU:n päätös yhä neuvottelut raiteillaan. Ilmoittamalla valmiutensa julkiseen ilmastorahoitukseen, EU haastaa muut teollisuusmaat, etenkin Obaman johtaman Yhdysvallat, tuomaan nyt omat rahoituskantansa pöytään, Greenpeacen ilmastovastaava Simo Kyllönen arvioi. EU johtajien mukaan teollisuusmaiden julkinen tuki kehittyville maille on enimmillään 50 miljardia euroa vuodessa. Euroopan komissio on tiedonannossaan esittänyt EU:n osuudeksi tästä enimmillään 15 miljardia euroa vuodessa. Greenpeace ja muut ympäristö- ja kehitysjärjestöt ovat vaatineet julkisen ilmastorahoituksen kokonaismääräksi vuoteen 2020 mennessä 110 miljardia euroa vuosittain ja tästä EU:n osuudeksi vuosittain 35 miljardia euroa. Viime viikolla Euroopan parlamentti vaati EU:ta sitoutumaan 30 miljardin euron osuuteen teollisuusmaiden 100 miljardin euron kokonaisrahoituksesta. - On valitettavaa, että EU-johtajien tänään esittämät luvut jäävät vieläkin vain puoleen siitä, mitä ilmastokriisin torjuminen edellyttää. Neuvotteluissa kehittyvien maiden kanssa luvut voivat kuitenkin tarkentua. Tärkeää on nyt saada neuvottelut luvuista ja rahoitusmekanismeista käyntiin, Kyllönen jatkaa. Ilmastorahoitus on ollut Kööpenhaminan ilmastokokoukseen tähtäävien neuvottelujen vaikeimpia asioita. Kööpenhaminassa sovittavan ilmastorahoituksen tarkoituksena on suojella trooppisia metsiä, joiden hakkuut aiheuttavat jopa viidenneksen maailman kasvihuonekaasupäästöistä. Rahoituksen avulla varmistetaan puhtaamman ja tehokkaamman teknologian käyttöönotto kehittyvissä maissa ja autetaan köyhiä maita sopeutumaan ilmastonmuutoksen väistämättömiin seurauksiin, kuten tulvien lisääntymiseen. - Ilman riittävää teollisuusmailta tulevaa tukea kehittyvien maiden päästöjä on mahdoton kääntää laskuun. Siksi rahoitus on tärkeä osa maailmanlaajuista ilmastonsuojelua. Lisäksi on huomattava, ettei tämä raha ole vastikkeetonta. Rahan edellytyksenä kehittyvien maiden on osoitettava toteen ne toimet, joilla päästöjä vähennetään, Kyllönen muistuttaa.
Avainsanat: